-= Maatalous Foorum =-

Joo 3210 Kroneja on ollut ajossa nyt kaksikin peräkkäin. Ensimmäinen vaihtui nuorena kun päätettiin siirtyä ex tempore mattoperään. Tämä jälkimmäinen taisi palvella neljä kesää. Suurimpia ongelmia oli katteiden rapiseminen - tuon koneen pellit eivät tuntuneet kivisillä pelloilla ja kuoppaisilla ...

Puolenkymmentä vuotta on mattoperäkoneella ajettu. Ensimmäinen kone oli Krone, nykyinen 3,5 metrinen Deere.
Hyviä puolia:
- Kerta-ajolla 7 metriä luokoa yhteen karhoon.
- Voi niittää "varastoon", kun iso karho ei kuiva käsiin. Teemme sekä paaliin että noukkarilla, mutta molemmissa kosteustavoite ...

Näppärän näköinen ja yksinkertainen uutuulaite. Saisi esim perinteiseen lannoitteenlevittimeen tarkkuuttaa levitykseen. Tietysti onhan tuossa hintaakin.
Linkki: http://www.juhanirahkonen.fi/vaaat/agreto-3-p-nostolaitevaaka/

Pari tonnia. Ei vaan keksi äkkiä lannoitteenlevityksen lisäksi muita ...

Mutmut, tätä perheenjäsenelle palkanmaksuahan on harjoitettu MYEL:in piirissiä iät ja ajat verosuunnittelun apuna. Tuolta vähän jotain:
http://www.mela.fi/fi/elakevakuutus/myel-vakuutus/kenelle-vakuutus/maatilalta/perheenjasen
Melan asiamieheltä lisätietoa.

Verottajalle pitää sitten maksella sen ...

Ihan mielenkiinnosta: Laitapa jotain viitteitä noihin ulkomaisiin tutkimuksiin.
Saksalaisen Nova Instituutin vuonna 2011 julkaisemassa selvityksessä "Ecological benefits of hemp and flax cultivation and products" käsitellään mm. hampun ominaisuuksia viljelykierrossa heti ensimmäisellä sivulla ...

Myös maanparannusvaikutus pitää ottaa huomioon kun laskee kuituhampun viljelyn kannattavuutta. Suomalaisten viljelijöiden kokemukset ja ulkomainen tutkimus osoittavat, että 10-25%:n parannus viljasatoon yhden hampunkasvatusvuoden jälkeen on ihan realistinen arvio.


Ihan mielenkiinnosta: Laitapa ...

Keskustelulla yritän saada aikaiseksi uutta tutkimusta aiheesta. Ei riitä että taivastellaan ja käytetään lietettä tietämättä varmasti, mitä käyttö vaikuttaa ruoan laatuun ja pellon käyttöön tulevaisuudessa.



Uutta tutkimusta ei murtolan palstoilla varmaan oikein saa aikaiseksi ...

Hilkka Pellikka: Pöntöstä peltoon (2012) toteaa lyhyesti että: karjanlannassa hormoneja ja lääkejäämiä on paljon enemmän kuin ihmisen.


Näyttää pikaisen lähteiden tarkastuksen perusteella siltä, että tuo Pellikan lyhyt toteamus liittyy enemmän tietämättömyyteen kuin asiantuntemukseen. Ei sillä ...

minkälaisen jyrän ostit oliko se nurmijyrä vai Cambridge ja minkä painoinen. Olen itsekin tuota vaihtoehtoa miettinyt nimittäin valmis nurmijyrä haralla ja pneumaattisella kylvökoneella taitaa maksaa halvimmillaan pikkasen alle parikymppiä ja merkki kone dalbo tai vastaava jo 30 tonnia

Ihan ...

Meillä ratkaisuksi muodostui Boriksen myymä pneumaattinen kylvölaite yhdistettynä käytettyihin 6 m jyriin. Hintaa yhteensä 7000 (alv 0) € plus hitsailut. Yhden kevään kokemuksella en uskalla toimivuudesta hirveästi sanoa muuta kuin että muokattuun maahan näytti tuottavan todella tasaisen oraan 15 km ...

Maastullissa oli kauan sitten pikku juttu ruotsalaisesta ingenjör-jordbrukaresta joka oli väsäillyt androidille karttaohjelman johon voi lätkiä pellolla kiintopisteitä mm. hukkakaurapesäkkeitä, maakiviä ym. Tuolloin ohjelma oli vain ruotsinkielisenä. Nyt joku seppä on sen myös suomentanut. Tai ...

Laitapa linkki kuntoon.

Muuten mulle voisit vähän lisätietoja laittaa tulemaan, juuri tuollainen lietekuilun jatkoksi uppoava värkki olisi meidän järjestelmään omiaan.

http://rihmasto.fi/ löydät varmaan samanmielisiä.

Ainakin osa noista taitaa toimia juuri kuvaamallasi tavalla.

Paljon riippuu maalajistakin, meikäläiset hietamoreenit kääntyvät kyllä, mutta paljon jää vihreää näkyviin, eli glyfosaattia saa ajella varmasti; eikä siitä pinnasta hirveän tasaista tule. Nämä kokemukset siis niiltä kerroilta kun kivi on vienyt leikkurin jostain terästä ja on painanut illan loppuun ...

Tanskalaisessa tutkimuksessa oli saatu tulokseksi että karjanlannassa olisi rikkiä 87 % kokonaistypestä. Tuo tulos on 90-luvulta, jolloin maaperän rikkipitoisuudet saattoivat Tanskassa olla kyllä hyvällä tasolla, mutta sen paremmin kasvin rikinottoa tuntematta en osaa sanoa ottaako kasvi rikkiä yli ...