Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
SS kirjoitti:Moni ei ehkä tiedosta sitä, että mehiläispesä lisää myös satoa jopa kymmeniä prosentteja, varmaankin pelko siitä, että kuoriaiset vie kaiken, ajaa ruiskuttamaan kukkivasta kasvustosta ja päivännäöstä huolimatta. Jos on sopimus kasvattajan kanssa, että pelloreuna on täynnä pesiä, silloin yleensä on mehiläisopastus otettu onkeen ja varotaan niitä paremmin.
-SS-
Jostain luin että keski-euroopassa maksavat ''pölytyspalvelusta'' tarhaajalle. Sadonlisäys oli merkittävä ainakin k euroopassa. Koskaan en ole ötökkäaineita ajanut pölyttäjien lentoaikana.
Käsittääkseni kukkimisvaiheessa rapsikuoriaiset syövät lähinnä siitepölyä, joka ei aiheuta merkittävää sadonalennusta. Sen takia torjunnat kannattaa keskittää nuppuvaiheeseen. Silloin kuoriaiset popsivat koko nupun, josta tulee merkittävää sadonalennusta.
Carnivor kirjoitti:Käsittääkseni kukkimisvaiheessa rapsikuoriaiset syövät lähinnä siitepölyä, joka ei aiheuta merkittävää sadonalennusta. Sen takia torjunnat kannattaa keskittää nuppuvaiheeseen. Silloin kuoriaiset popsivat koko nupun, josta tulee merkittävää sadonalennusta.
Aivan näin, nuppu pitää suojata kuoriaisilta, mutta kukinnan aikana ei kuoriasista ole enää mitään haittaa. Hyvä ettei päinvastoin, kun loikkivat siellä kukasta kukkaan siitepölyä syöden ja kuljetellen. Kukinnan alkuvaiheessa ruiskuttaa ennemmin tautiainetta, jos olosuhteet siltä näyttää.
Ei ole kyllä minun viljelyurani aikana ollut näin vaikeaa rapsikuoriaisvuotta. Kahdella eri aineella olen torjunut rapsikuoriaisia: Maatilan sypermetriini ekalla ruiskutuksella ja muutaman päivän kuluttua Karate, ja molempien ruiskutuksien jälkeisenä päivänä pelto vaikutti siltä kuin ruiskutusta ei olisi tehty ollenkaan. Alkaa näyttää siltä että kuoriaiset olisivat pyretroidiresistenttejä, taikka sitten kuoriaispaine on tosiaan niin valtava että kymmenen uutta saapuu tilalle saman tien kun edelliset tappaa.
Ruiskutin siis eilen illalla Karaten ja pakko mennä samalle pellolle taas tänä iltana, tällä kertaa laitan Biscayaa kun tuntuu että pyretroidien ruiskuttaminen on silkkaa ajan ja rahan hukkaa.
Kai niitä vaan on niin paljon, ainakin tähän asti on karate tehonnut. Mutta nyt samoin peräkkäisinä päivinä ruiskutin samat kohdat, ja silti ötökkää löytyy. Toisen ruutallisen jälkeen tutkin kasvustoa niin paikoin aivan mustana maa kuoriaisen raadoista, ainakin jotain mustaa hilettä näkyi selvästi hietamaalla pyöränjäljissä. En tiedä onko ne silti suurta vahinkoa kasveihin tehneet.
Wilpo kirjoitti:Ei vieläkään yhtään ötökkää näkynyt omilla rypsipelloilla. Ja täysin siistit lehdet rypsissä. Myöhäinen kylvö kannattaa...
Odota.Kuoriaisten hyökkäys luvassa, valitettavasti...
Ei minullakaan kirppojen kanssa suuria ongelmia ollut. Niistä selvisi, kun ruiskutti reunoista pari ruiskun leveyttä. Kuoriaiset ovat ongelma, ellei eilinen ukkossade (20 mm) tuleva ilman viilentyminen auta.
Kirpat sain kuriin Kestac 50:llä kun kolme kertaa kävi ruiskuttamassa.
Näistä ehkä tuo viimeisin olisi pitänyt ajaa jo Biscayjalla, jonka ajoin lauantain illalla.
Näyttäis itellä, että tuo Biscayja tehosi Rapsikuoriaisiin, ruumiita oli ainakin pellolla paljon.
Kaupassa tiesivät kertoa, että nyt tämäkesäinen rapsikuoriaiskanta on Pyretroideille resistiivinen.
marklain kirjoitti:Kaupassa tiesivät kertoa, että nyt tämäkesäinen rapsikuoriaiskanta on Pyretroideille resistiivinen.
Jo aikaisempina vuosina Suomesta on löytynyt pyretroideja kestäviä rapsikuoriaisia. Mutta onko ihan oikeasti tutkittu, että ne ovat yleistyneet niin paljon että voidaan puhua laajalle levinneestä kannasta? Vai oliko kauppapuhetta kalliimman myrkyn myymiseksi?
Pasi kirjoitti:Mutta onko ihan oikeasti tutkittu, että ne ovat yleistyneet niin paljon että voidaan puhua laajalle levinneestä kannasta? Vai oliko kauppapuhetta kalliimman myrkyn myymiseksi?
En tiedä varmaa vastausta kysymyksiisi mutta ainakin minun järkeni sanoo että mikäli jossakin on syntynyt resistentti kanta niin se alkaa levitä nopeasti, koska ei-resistentit tapetaan pyretroideilla monta kertaa kesässä ja samaan aikaan resistentit saavat levitä estottomasti.
Ja onhan se kovaa koulutusta kuoriaisille kun niitä on lohkolla muutamia kymmeniä miljoonia, ja sitten niistä pyretroidilla valitaan kymmenen kovinta jatkamaan sukua. Tätä kun toistetaan kymmeniä vuosia niin ihme on jos ei resistenttejä kantoja rupea syntymään.
[quote="turkki ... mutta ainakin minun järkeni sanoo että mikäli jossakin on syntynyt resistentti kanta niin se alkaa levitä nopeasti, koska ei-resistentit tapetaan pyretroideilla monta kertaa kesässä ja samaan aikaan resistentit saavat levitä estottomasti.[/quote]
En yhtään epäilekään, etteivät leviäisi ja jossin vaiheessa ainetyyppiä on vaihdetta, mutta leviämisnopeus ei välttämättä ole nopea. Kaikille aineille kehityy reisistenttejä kantoja ennemmin tai myöhemmin oli puhe hyönteisistä, kasvitaudeista tai rikkakasveista vaikka aineita käytettäisiin oikein ja vain tarpeeseen.
Ötökkäpaine vaihtelee vuosittain erittäin paljon. Kai niitä pyretroideille resistenttejä kantoja sentään luontaiset viholliset ja talvi (?) kurittavat samalla tavalla. Tänä vuonna kuoriaispaine on ollut tähän asti aika suuri kesäkuussa. Öljykasvit ovat kehtittyneet kovin eri nopeulla ja paineeseen voi vaikuttaa sekin, että rapsikuoriaiset hakeutuvat sopivssa kasvuasteessa olevaan peltoon. Huonolla tuurilla oma lohko on peltoaukean ainoa kuoriaisille sopiva, joten kaikki lentävät samalla lohkolle ja jos nykyiset saa tapettua, niin uusia tulee välittömästi lisää ja näyttää siltä että myrkky ei tehoa. Pyretroideilla on kait jonkin sortin karkoitusvaikutus, mutta ne eivät kulkeudu kasvissa ts. kasvin kasvaessa uusi kasvu on "puhdasta" torjunta-aineesta.
marklain kirjoitti:Kaupassa tiesivät kertoa, että nyt tämäkesäinen rapsikuoriaiskanta on Pyretroideille resistiivinen.
Jo aikaisempina vuosina Suomesta on löytynyt pyretroideja kestäviä rapsikuoriaisia. Mutta onko ihan oikeasti tutkittu, että ne ovat yleistyneet niin paljon että voidaan puhua laajalle levinneestä kannasta? Vai oliko kauppapuhetta kalliimman myrkyn myymiseksi?
On tutkittu. En vaan löytäny viime kesän tuloksia tähän hätään. Tahti on suunnilleen sama kun tämän esityksen esimerkeissä: http://www.maaseutu.fi/attachments/newf ... rkkula.pdf
sivu 25
Edit:
Paperiversio löyty: Testatuista populaatioista: 2009 33 % kohtalaisen kestäviä (0 % kestäviä) ja 2010 33 % kohtalaisen kestäviä ja lisäksi 22 % kestäviä!
