mitä kevätvehnää?

[masto]

omia kokemuksia kruunu, amaretto ja nyt demonstrant. tavoite on leipävehnä mutta eipä ole oseampaan vuoteen onnistunut. amaretto on näistä satoisin kuivissa ja märissä olosuhteissa, valkuaista ei siihen vaan millään meinaa saada, ehkä nyt kun onistuis kun saa typettää yli 150. demonstrantissa ei sako tahdo kestää, nyt ollut kaksi märkää vuotta ja satotaso tuntuu vaihtelevan, paljon.

onko lennoxia ollut kenelläkään? omat maat on hiesusavia ja se voisi sopia ilmeisesti hyvin lennoxille. tai sitten ehkä palaan takaisin amarettoon.

[Artturi]

Quarnaa kaveriksi ja sitten sekoitus jotta saadaan valkuainen riittäväksi. Muuten joutuu tinkimään satotasosta liikaa.

[JarJar]

Zebra. Sakoluvun kesto erinomainen, sato kohtalaisen hyvä, valkuainen yleensä pullaa. Soveltuu hyvin vaihteleville maalajeille. Vanha lajike, mutta ei ole itselle osunut ainakaan uudemmista parempaa vaihtoehtoa.

[kylmis]

Seepraa kehiin vaan. Sakoluku tuntuisi olevan kestävää sorttia ja valkuaista voi säädellä typellä. Korsiominaisuudet tuntuvat myös hyviltä. Lennox voi olla hyvä, mutta olisi kiva tietää se sakoluvun kestävyys.

[Köysti]

On aivan liian kauan jo ollut pelkkää Kruunu kevätvehnää ja ainakin tänä kautena satotaso oli huonohko. Pitäis kiireisesti hommata uus lajike, mutta ei oikein ole saanut aikaiseksi.

Ehdolla ovat olleet Marble, Zebra, Demonstrant ja Draco. Seinäjoen pellonpiennarpäivillä tuli katseltua sen verran jykevää Draco-kasvustoa että sitä rupes tekemään mieli. Toisaalta se on hiukka myöhäinen lajike, mikä on taas laadun kannalta hyvä juttu kun ei pääse ränsistymään...

Demonstrantia kans kehuu yks paikallinen viljelijä sillä ehdolla että sille annetaan paljon typpeä. Zebra on vanha tuttu kohtuu viljelyvarma lajike ja Marble ihan tuntematon. Sen verran tiedän Marblesta, että se voi kaatua tyvestä lakoon.

Myöhäiset lajikkeet kuten Trappe puitiin tänä vuonna samaan aikaan ku keskivälin vehnät, lokakuus. Monesti kuitenkin puinnit saadaan lopetettua syyskuun alkupäivinä joten onko tuo myöhäisyys lopulta niin hirveetä? Oli kuitenkin tosi myöhäinen satokausi 2015. Mitä kannattais vielä kattella lajikkeeksi ja olisko käytännön viljelykokemuksia esim. Dracosta?

[SS]

Jos lantaa käytettävissä ilman rajaa, ja kovinkin kostea multamaa, niin Demonstrant. Marble on tautiherkkä, Demonstrant ja Marble vierekkäin, Marble kuihtui tauteihin viikkoja aikaisemmin, vaikka oli ruiskutusohjelma.

Zebra ei menesty multavilla mailla, tekee pahnaa vaan, on enemmän semmoinen kuivan alueen savirinteen kasvi, muilla ei ole mitään jakoa siinä tilanteessa.

Eli potentiaali olisi Dracolla ja Demonstrantilla korkea, jos haluaa kiduttaa itseään Boreal lajikkeilla, niin Marble silloin ainoa mahdollinen.

Zebra on mennyttä aikaa, se on kenttäkelpoinen ja lääkkeitä tarvitsematon vanhan jäähdyttelijän lajike, jolla ei ole puinnin kanssa kiire, alin sakoluku pahimpana sadekautena v. 2014 oli 200.

-SS-

[maketake82]

Mä tilasin tilasiemenestä anabellia,sitä ny sit tarkotus kylvää ja sit wellamoa kaveriks. Kyl wellamo kohtuu hyvä oli tänävuonna tavaraa tuli ja laatu on tosi hyvää. En vaan muuten tykkää noista borealin lajikkeista,tuntuu et ne ottaa heti nokkaansa ku jotain poikkeavaa keliä on tarjolla,wellamo epäonnistunu mieluimmin kovassa poudassa ku kosteudessa. Kattellaan ny olisko tossa anabelissa ainesta tulevaisuuteen. Amaretto on yks parhaista lajikkeista mitä olen viljellyt.

[Köysti]

Demonstrantia tilasin omaan lisäykseen noin 8 ha annoksen. Luulis tällä lajikkeella taas mentävän pitkään. Syysvehnälajikkeena on Magnifikia ja Ceylon, jota en ole päässyt vielä kylvämään. Nyt ei ole enää yhtäkään kotimaista lajiketta. Aukusti-ohraa ei tule ikävä eikä toivottavasti Kruunuakaan.

[Kari]

Demonstrantia tilasin omaan lisäykseen noin 8 ha annoksen. Luulis tällä lajikkeella taas mentävän pitkään. Syysvehnälajikkeena on Magnifikia ja Ceylon, jota en ole päässyt vielä kylvämään. Nyt ei ole enää yhtäkään kotimaista lajiketta. Aukusti-ohraa ei tule ikävä eikä toivottavasti Kruunuakaan.

Parhaiten saat käsitystä eri lajikkeista, kun otat toisenkin lajikkeen rinnalle. Niistä sitten jatkoon se parempi - tai mahdolisesti molemmat. Näin itse teen monestikin.

[SS]

Demonstrantia tilasin omaan lisäykseen noin 8 ha annoksen. Luulis tällä lajikkeella taas mentävän pitkään. Syysvehnälajikkeena on Magnifikia ja Ceylon, jota en ole päässyt vielä kylvämään. Nyt ei ole enää yhtäkään kotimaista lajiketta. Aukusti-ohraa ei tule ikävä eikä toivottavasti Kruunuakaan.

Parhaiten saat käsitystä eri lajikkeista, kun otat toisenkin lajikkeen rinnalle. Niistä sitten jatkoon se parempi - tai mahdolisesti molemmat. Näin itse teen monestikin.

Tuo on käyttökelpoinen keino, ja sillä saa selville omien kylvösten minimitekliöiden vaikutuksen kasvuun. Demonstrant pitää multamaista ja lannan käytöstä, jos ei näitä ole käytössä, ei eroa juurikaan Zebrasta. Zebran vaan saa sateisena syksynä siihen 200:n sakoon jäämään, kun Demonstrantilla vastaavasti on 65.

Marblen ero Zebran tahi Demonstrantin vieressä on valtava, Marble tarvitsee viljavan maan, korkean pH:n, täyden tautiainepaketin ja keinokastelun. Silloin se on satoisa. Todella nirso kasvi, näihin muutamaan muuhun verrattuna. Lehdet kuihtuvat keltaisina 3 viikkoa aikaisemmin kuin Zebralla, tähkälle tullessa jo alkaa keltaista olla..jos kuiva maa ja hellekesä.

Koeruutuja voidaan kalkita vaikka pH 10:een ja laittaa kerran viikossa tautiainepaketti. Ja kastella ämpärillä.

-SS-

[TumppiW]

Yksi viljelijä teki lajikekokeetkin käytännöllisen säntillisesti: kylvökoneeseen vanerista välisäiliö ja uusi lajike toiselle puolelle konetta. Tällä tuli pellolle raitoja ja vierekkäin olevien kasvustojen vertailu oli helppoa. Tuloskin oli kuulemma se, että toinen lajike pärjäsi hienosti lohkon multavammalla alaosalla, muttei enää hiekkaisemmalla yläosalla.

Pneumakoneella tuokaan ei onnistu...

[masto]

..kylvökoneeseen vanerista välisäiliö ja uusi lajike toiselle puolelle konetta...

Sit onki aikaa putsaaminen ettei kylvösiemeneen tule kahta eri lajiketta. Puolikoneen kylvö jos on lisävarusteena ni onnistunee helpostikin eikä tartte häslätä yhtään ylimääräistä putsaamisen kanssa. Kiitos vinkistä, täytyykin tehdä tällaisia koeruutuja muutamia.

[Don Essex]

Yksi viljelijä teki lajikekokeetkin käytännöllisen säntillisesti: kylvökoneeseen vanerista välisäiliö ja uusi lajike toiselle puolelle konetta. Tällä tuli pellolle raitoja ja vierekkäin olevien kasvustojen vertailu oli helppoa. Tuloskin oli kuulemma se, että toinen lajike pärjäsi hienosti lohkon multavammalla alaosalla, muttei enää hiekkaisemmalla yläosalla.

Pneumakoneella tuokaan ei onnistu...

Lajikepuhtaana punnissa on sitten oma haasteensa... Siis jos viljelee muuta kuin rehuvehnää. Saa tuolla tavalla kyllä lajikkeiden erot selville.

Jos puimuri sopii kylvökoneen työleveyteen, parempi ratkaisu olisi varmaan täyttää kylvökone kokonaan samalla lajikkeella ja kylvää joka toinen laista toisella lajikkeella ja joka tonen sillä toisella. Ajo-opastin vaan pitänee olla. Merkitsee vaan työleveyden vähän suuremmaksi, kun todellisuudessa, niin jää sopiva rakonen laihonjakajille. Puinti on kyllä tarkkaa ja lakoontuminen aiheuttanee lisää haasteita. Mutta kyllähän rehuvehnää olen kuullut viljeltävän seoskasvustonakin hyvällä menestyksellä.

Hmm... Kyllähän tuossa mallissa siementä puitaessa saadaan varmaan koko lohkolle sopiva siemenseos. Myyntiviljan kohdalla voi ongelmia tulla.

[TumppiW]

Jos vaikka laittaa 2-4 vannasta kylvämään eri lajiketta, niin ehkä sitä ei tarvitse ilmoittaa ostajalle... kunhan lajikkeiden laatu ja kasvuaika on sama.

Tietty, jos tekisi ajo-opastinkylvöt (tai sitten vaan ottaisi kylvömuokkausäkeestä sopivasti jälkiharasta piikkejä pois), niin puimurilla saisi lajikkeiden satoerot samalla. Montako laihoa joutui puimaan yhtä säiliötä kohden.

[SS]

Olen ajanut sarkoja puolet pitkittäissunnassa toista ja sitten toisella täytöllä lopun sarkaa toista.

Kävin tänään peltoaukealla, jossa tiettävästi on yli 10 tonnin syysvehnäsato tullut. On melko alavaa, meri on joinakin vuosina pitkälle pellon päälle tullut, ainakin talven myrskyillä. Luonnollisesti on kasvuvoimaa veden suhteen tuommoisessa.

Kun pumpuilla ei kastella, vaan kuivataan.

-SS-