Suorakylvöstä

[Reissumies]

Ollaan pohdittu, jospa hankittais muutaman tilan kimppaan suorakylvin ja aloitettais harjoittelu. Mitäs tuumaatte? Kokemuksia suorakylvön onnistumisista, pettymyksistä ja kylvökoneista.

[Jari]

JOS pellot hyvässä kunnossa,siitä vain. Mikäli pelloissa sanomista ts. pitää keväällä äkeellä kuivatella,ongelmia tiedossa.

Itellä toista vuotta menossa ja näillä sekä muidenkin kokemuksilla ohraa ei kannata eka vuosina kovin paljoa viljellä. Rypsi näyttää olevan ihan ykköskasvi,kasvustot pääsääntöisesti komeita vaikka julmetun kuivaa. Samoin vehnä ja kaura menestyy.
Nurmen jälkeen jos pääsee aloittamaan niin homma lähtee pyörimään mukavasti,nurmeen ei käytänössä voi epäonnistua mikäli osaa glyfosaatin ruiskuttaa oikeaan aikaan.

Tuossa alla pohdittu asiaa monenkin keskusteluketjun alla,eikun lukemaan läpi

Epäonnistumiset varmoja mutta tulee myös onnistumisia ja sitä myöten tietoa.

Niin juu,vaikka itellä suorakylvössä suurin osa pelloista,niin silti kyntäisin ja kylväisin perinteisesti mikäli pellot olisi suuria sekä lähellä,kivettömiä jne. Satoero sen verran suuri että työlleen saisi palkan,ainakin tähän vuoteen saakka Nyt näyttää suorakylvö olevan siunattu juttu,kaikilla menee tasaisesti pommiin kaikki muut paitsi hikevimmät maat.

[kapteeni Flint]

Kotkaniemessä kävin katselemassa ja siellä suorakylvetyt näytti olevan ihan jees niinkuin täällä meilläpäinkin. Itseäni nyppii edellisen vuoden kaura joka kasvaa ohramaasta läpi. Pitäiskö pelto harata jollain härvelillä jo syksyllä että kaura itäisi silloin? Toinen juttu on kylänurmikka johon ei tunnu tepsivän sitten minkäänlainen Roundup ruiskutus, se kun varistaa siemeniään pitkin kesää ja valtaa pellon reunat. Kyllä siihenkin varmaan torjunta-aine on mutta tänne koto Suomeen ei taida rantautua vielä pitkään aikaan.

Jaa niin, kyntämiseen ja maanmylläykseen en enää palaa kun viimeisessä hädässä Näin jälkeenpäin muistellen, eihän siinä touhussa ollut tolkun älliä

[Carnivor]

Itseäni nyppii edellisen vuoden kaura joka kasvaa ohramaasta läpi. Pitäiskö pelto harata jollain härvelillä jo syksyllä että kaura itäisi silloin?

Missä vaiheessa olet ruiskuttanut glyfosaatit? Itselläni ainoa sekakasvusto on hiukan syysvehnää kevätvehnässä. Syysvehnää oli keväällä niin vähän hengissä etten ruiskuttanut ollenkaan ja eihän tuo muuta aiheuta kuin nostaa vähän satoa. Luulen että olkien haraus edistäisi siementen itämistä syksyllä jossain olosuhteissa ja haluaisin sellaista kokeilla. Aarre Anttila Saukkolasta tuo niitä maahan. http://www.palola.net/olkihara.html

Toinen juttu on kylänurmikka johon ei tunnu tepsivän sitten minkäänlainen Roundup ruiskutus, se kun varistaa siemeniään pitkin kesää ja valtaa pellon reunat. Kyllä siihenkin varmaan torjunta-aine on mutta tänne koto Suomeen ei taida rantautua vielä pitkään aikaan.

Heinämäiset siemenrikkakasvit tuntuvatkin ainoilta haasteen tarjoavilta rikkakasveilta suorakylvössä. Hukkakauraaineet varmaan tehoavat joihinkin, mutta ovat aika hintavia aineita. Juolavehnä tulee helposti torjuttua syksyllä glyfosaatilla, koska torjunnan voi ajoittaa sään eikä muokkauksen ehdoilla. Ohdake ja valvatti taimettuvat samaan aikaan siemenrikkakasvien kanssa, joten niihin saadaan hyvä teho viljan pensomisvaiheen ruiskutuksilla.

Noin yleisesti Jarin kommentti, että peltojen pitää olla hyvässä kunnossa pitää ehdottomasti paikkaansa. Suorakylvö toimii tavanomaiseen verrattuna sitä paremmin mitä kuivempaa on. Liian märkä maa on myrkkyä. Ja pH:t pitää olla vihreillä viljavuusluvuilla ennen suorakylvöä, koska kalkki pitää mullata maahan, jotta siitä saadaan jotain hyötyä. Karjatiloilla nurmi ja lanta tekevät hyvää erittäin tärkeälle mururakenteelle. Suorakylvössä mururakenne on ihan yhtä tärkeää kuin tavanomaisessakin, koska muruja ei tehdä muokkaamalla niin niitä pitää olla pellossa valmiina.

Ite ajelen GP:llä, jonka huono puoli on vaikeasti omaksuttavat vantaiston säädöt ja työläät syöttölaitteiden säädöt. Vakio ajotietokone on myös vaatimaton. Hyviä puolia on hyvä vantaisto, joka läpäisee kasvinjätteet erinomaisesti kohtuullisella rivivälillä ja pitää kylvösyvyyden suhteellisen vakiona vaikka maalaji vaihtelee eikä hajoa kiviin. Koneen rakenne on muutenkin erittäin kestävä. Suurimmat toiveet koneeseen ovat helpommin säädettävä syöttölaitteisto ja ehkä toisenlainen jyräpyörä, koska tämä sileä vakiomalli ei sulje kylvövakoa jos maassa ei ole mururakennetta. Esim Bertinin kylvökoneessa on hieman maata muokkaava jyräpyörä joka saattaa toimia joissain olosuhteissa paremmin.

Yleisesti kylvön onnistuminen riippuu enemmän maasta kuin koneesta. Krausen ilmakone voisi olla hyvä kimppakone, koska se on helppo säätää, helppo puhdistaa, helppo huoltaa ja rakenne on yhtä kestävä kuin GP:ssä. Linkku GP:n käyttö vaatii enemmän paneutumista. Isot suorakylvökoneet vaativat vetotraktorilta aika paljon ja samoin koneen täyttölaitteilta.

[kapteeni Flint]

Päivää taikka paria ennen kylvöä olen ruiskuttanut glyfosaattia 1,5 litraa / 150 litraa vettä hehtaarille. Kiinnikettä en ole käyttänyt. Hyvin on kaikki rikkaruohot pökertyneet, olisikohan varaa vielä vaikka pienentää ainemäärää? Syksyllä tarvii kokeilla vetää vaikka tota VM:n takaharaa kokeeks tuolla pellolla, näkee että alkaako puintitappio viljat itämään...

[Vesa]

Jaa niin, kyntämiseen ja maanmylläykseen en enää palaa kun viimeisessä hädässä Näin jälkeenpäin muistellen, eihän siinä touhussa ollut tolkun älliä

Vaikka nyo hymiöt tuossa onkin niin...
Vai ei tolkun älliä? Ollaanko me pertsalla kylväjät vailla tolkun älliä? Täytyy muistaa että yhä valtaosa viljelijöistä käyttää perinteistä"ei tolkun älliä" olevaa menetelmää. Minusta taas suorakylvössä ei ole mitään tolkun älliä. Väittävätpä asiantuntijat mitä hyvänsä.

Kannattaisi vähän miettiä mitä hymiöidenkin kanssa heittelee ilmoille.

[Jari]

Minusta taas suorakylvössä ei ole mitään tolkun älliä. Väittävätpä asiantuntijat mitä hyvänsä.

Jos saman sadon saa panostamalla vähemmän,niin... Ehdottomasti suorakylvö osalla lohkoista!

[kapteeni Flint]

Kyllä minusta jokainen saa viljellä ihan millä menetelmällä lystää, tolkulla tai tolkuttomasti. Omaa viljelytouhuani lähinnä tarkotin, jo pelkän kivien pellolta keräämisen pois jäänti on mielestäni tosi hieno juttu...

[Carnivor]

Jokohan herne olisi lähtenyt nenästä, jotta uskaltaa jatkaa hyvin alkanutta ketjua.

Syksyllä tarvii kokeilla vetää vaikka tota VM:n takaharaa kokeeks tuolla pellolla, näkee että alkaako puintitappio viljat itämään...

Kokeilitko haraamista? Nyt oli niin kuivaa että ainakaan kaikki ohrat eivät ilman haraamista ehtineet itää ennen rukiin suorakylvöä. Rukiilla niistä ei ole suuremmin haittaa sillä kuolevat talveen tai kesällä rukiin varjostukseen. Mutta jos jonkin haran saisi koekäyttöön niin ehdottomasti kokeilisin.

Hitaasti orastuvilla kasveilla voi kokeilla myös glyfosaattia vasta kylvämisen jälkeen. Tällöin mahdollisimman moni rikkakasvi ja edellisen viljelykasvin siemen ehtii itämään ennen ruiskutusta. Esa Eela on kuulemma laittanut pellolle ikkunaruudun kylvön jälkeen kasvihuoneeksi. Kun kylvörivi tulee näkyviin ikkunaruudun alla, niin sitten mahdollisimman nopeasti ruiskuttamaan. Viljan oraille riittää hyvin glyfosaattia 1 l/ha ( normaali 360 g tehoainetta litrassa ). 1,5 l/ha on suositus juolavehnän kevättorjuntaan.

[Jari]

Nyt oli niin kuivaa että ainakaan kaikki ohrat eivät ilman haraamista ehtineet itää ennen rukiin suorakylvöä. . Mutta jos jonkin haran saisi koekäyttöön niin ehdottomasti kokeilisin.

Hitaasti orastuvilla kasveilla voi kokeilla myös glyfosaattia vasta kylvämisen jälkeen.

Eipä oo itäneet vajaa kolme viikkoa sitten puidut vehnät,yks pieni sadekuuro välissä jolla ei mitään vaikutusta. Oiskohan haraaminen auttanut,ehkä,mutta just ruiskutin rounduppia kolme päivää sitten kylvettyyn syysvehnään. Minkäänlaista eloa ei maassa ole,saa ehtiikö itää jos joskus sattus satamaan... Uskomattoman kuivaa,viimeksi satanut kunnolla toukokuun lopulla

Mitenkähän rikkaäes toimii keveillä mailla,rapsutteleeko tarpeeksi pintaa? A.Anttilan kauppaama äes vain 6m leveähttp://www.palola.net/olkihara.html ,vaikka kovaa saa ajaakin,silti tuntuu liian kapealta näin keveään työhön sekä piikit saisi olla kulmaltaan säädettävät,keveillä mailla äkeen jälkiäes alkaa keräämään turhaan törkyä ja sitä luulisi noin pystypiikkisen harankin tekevän? Ellei kova ajonopeus ja piikkien värinä pudota kasoja pois mutta silloin haran tarkoitus menee hukkaan.
Rypsin ruumenkasat pitää jollain sekoittaa maahan,tavaraa paksuna mattona kun oljet otettu pitkänä ja piti puida "siististi" eikä ruumenet mene olkien sekaan ennenkuin peruuttaa tarpeeksi pitkälle. Muutenkin ruumenia tulee rypsistä valtavasti,vahvaa mattoa vaikka leikkuupöytä vain 12`.

[A. Anttila]

Suorakylvöön siirryttäessä on otettava muutama asia tarkempaan tarkasteluun. Olki on saatava levitettyä tasaisesti, mielellään lähes koko alueelle missä se on kasvanutkin. Silppurin taakseheittokulma niin että oljella on mahdollisuus olla ilmassa riittävän kauan levitäkseen leveälle. Ruumenet tulisi saada myös leveälle. Ruumenen osuus hyväsatoisilla lajikkeilla on jatkuvasti kasvussa. Ruumenenlevittäjä on varsin tarpeellinen laite puimurissa. Itse käytän Spreader levitintä, joka voidaan asentaa kaikkiin puimureihin uusiin ja vanhoihin varsin kätevästi. lisää http://www.palola.net
Silppurin silppua ei mielestäni pitäisi säätää liian lyhyeksi, pulveriksi silputtu moska on kuin ruumenta.
Olkiharaa voidaan myös käyttää, ylläolevassa osoitteessa on myös niitä tarjolla, jos jollekin on 6m liian kapea, leveämpiäkin löytyy. Uusissa malleissa on hydraulisesti säädettävä piikkikulma. Olkihara edistää puimurinjätteiden syysorastumista, jolloin talvi tappaa suurimman osan niistä. Se näyttäisi myös edistävän oljen lahottajamikrobien toimintaa.

Glyfosaattiruiskutus on aina tarpeen, itse ajan ennen kylvöä 1,75l/150litraa vettä per hehtaari. Syksyllä (3 litraa) käyn läpi mahdolliset pesäkkeet ja ruiskutan joka peltolohkon ympäri, ja samalla katsastan pesäkkeet. Tällä järjestelmällä on rikkatilanne pysynyt varsin hyvin hallinnassa. Tautitilannetta on myös seurattava, tosin tänä vuonna se ei näyttänyt olevan tarpeellista ja jätin sen tekemättä. On myös olemassa näyttöä leveän rivivälin vaikutuksesta kasvitauteihin, mitä leveämpi on riviväli sen vähemmin on kasvitauteja. Kuitenkin viljelykierto on tärkeää suorakylvössä, niinkuin kaikilla muillakin viljelytavoilla.

6 litraa polttoainetta kylvetylle hehtaarille on myös huomionarvoinen, se ei ole enää mitään lillukanvarsista puhumista. Ja erityisesti ajansäästö, silloin kun ei kuluteta ei ole kuskikaan töissä! Nyt on ollut suurimmassa osassa maata erittäin kuiva vuosi, aloittakaa siitä, ettette kynnä ja muutenkaan turhaa muokkailko, mahdollisesti joitain tasaustoimia tulevaisuutta varten ja juolan ja muiden kestorikkojen torjuntaa. Hankkikaa kunnon suorakylvökone tai käyttäkää urakoitsijaa. Hyviä päätöksiä ja hyvää syksyä.

[aurauskeppi]

Pitkälti samoihin päätelmiin olen pätynyt vaikka kone on eri ja kokemusta vähemmän.
Kun puimuri on uusi = silppurissa kapasiteettia niin se on kyllä aina "täysillä" eli mahdollisimman pieneksi silppuavassa asennossa. Järjenjuoksuni mukaan näin on ollut hyvä. Silppurin "torvi", ohjain silppurin jälkeen sojottaa lähes suoraan vaakatasoon taaksepäin jolloin silppu leviää ilmassa ja putoaa alas. Suihkua voi ohjata ohjaamosta jos tuulee.

Kun silppuriasia on ollut kunnossa on katse kääntynyt ruumeniin. ruumenten levitin on ostoslistalla. Vehnästä, rypsistä ja kaurasta saa tuuman maton seulaston leveydelle. Ei hyvä.

Tästä glyfosaatinkäytöstä on tullut mieleen eräs ajatus. Nimittäin semmoinen että edelläkuvatunlainen suorakylväjille tuttu ahkera glyfon käyttö, vaikkakin pienemmillä annoksilla, taitaa pitää myös hukkakaurariskiä kurissa?

[Twin]

Pitkälti samoihin päätelmiin olen pätynyt vaikka kone on eri ja kokemusta vähemmän.
Kun puimuri on uusi = silppurissa kapasiteettia niin se on kyllä aina "täysillä" eli mahdollisimman pieneksi silppuavassa asennossa. Järjenjuoksuni mukaan näin on ollut hyvä. Silppurin "torvi", ohjain silppurin jälkeen sojottaa lähes suoraan vaakatasoon taaksepäin jolloin silppu leviää ilmassa ja putoaa alas. Suihkua voi ohjata ohjaamosta jos tuulee.

Kun silppuriasia on ollut kunnossa on katse kääntynyt ruumeniin. ruumenten levitin on ostoslistalla. Vehnästä, rypsistä ja kaurasta saa tuuman maton seulaston leveydelle. Ei hyvä.

Tästä glyfosaatinkäytöstä on tullut mieleen eräs ajatus. Nimittäin semmoinen että edelläkuvatunlainen suorakylväjille tuttu ahkera glyfon käyttö, vaikkakin pienemmillä annoksilla, taitaa pitää myös hukkakaurariskiä kurissa?

Olen miettinyt mitä tapahtuu, jos Glyfosaatti kielletään syystä tai toisesta?
Suorakylvölle siitä on melkoinen päänvaiva.
Nykyiset suorakylvökoneet ei kuitenkaan ole parhaimpia muokatunmaan kylvökoneita.

[aurauskeppi]

Glyfosaatinkäytössä pelottaa myös resistenssiajatus. Onkohan mahdollista että sellaista tapahtuisi?

((Väderstad rapid on loistokone myös perinteiseen kylvöön, mutta ei aloiteta sitä konekeskustelua enää))

[Jauhis]

Muistaakseni Amerikassa on tullut vastaan tapaus, jossa ei glyfosaatti enää tehonnutkaan torjuttavaan kasviin. Eli asia on aivan mahdollinen, mutta luulen että Amerikan pojat käyttävät vähä eri ainemääriä mitä täällä Suomessa.