Viljapellolle kehykset??

[Agronautti]

Vähän ahistaa kun kolmikulmaisille tai kiilaville pelloille tulee pitkät päisteet ja niillä paljon ajoa lietekärrillä sekä kynnön ja muokkauksen päisteenä yms.
Jospa perustaisi lohkoja kiertämään 3-4m leveän monivuotisen nurmen (LHP) jota pitkin päisteajot ajettaisiin..Reunukseen menisi lohkon koosta ja muodosta riippuen n. 7-10% alasta...

Mutta mitäpä sanoo tukipolitiikka,?? tuo reunus olisi kai luonnonhoitopeltoa? .. reunuksen nurmi saattaa kärsiä liikenteestä, jolloin v-mäinen tarkastaja laittaa hylkyyn?..

Kai tuommoista on joku kokeillut??

[Rubinjo]

Monimuotoisuuspiennar!
Erittäin aliarvostettu ja tuntematon käsite viljelijöiden keskuudessa.( Oispa vielä max 4 metrinen.)
Tämä kannattais jättää aina isommille lohkoille, etenkin lietevaunu yms. tapauksissa.

"Peruslohkon rajalta kasvulohkon kasvuston reunaan mitatun reunaojan ja sen pientareen yhteinen leveys voi olla enintään kaksi metriä. Perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan hyväksytään kuitenkin vesistön tai valtaojan reunalla oleva ympäristötuen ehtojen mukainen:

1) piennar;

2) keskimäärin enintään kolme metriä leveä suojakaista; sekä

3) luonnon monimuotoisuuspiennar."

http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 180&lan=sv
sivu 10

[aurajokilaivuri]

Vähän ahistaa kun kolmikulmaisille tai kiilaville pelloille tulee pitkät päisteet ja niillä paljon ajoa lietekärrillä sekä kynnön ja muokkauksen päisteenä yms.
Jospa perustaisi lohkoja kiertämään 3-4m leveän monivuotisen nurmen (LHP) jota pitkin päisteajot ajettaisiin..Reunukseen menisi lohkon koosta ja muodosta riippuen n. 7-10% alasta...

Mutta mitäpä sanoo tukipolitiikka,?? tuo reunus olisi kai luonnonhoitopeltoa? .. reunuksen nurmi saattaa kärsiä liikenteestä, jolloin v-mäinen tarkastaja laittaa hylkyyn?..

Tuollaisia on muutamassa paikassa sekä lhp:nä että suojavyöhykkeenä, lisäksi yksi märkä metsänreuna on 12 m levyisenä lhp:nä. Ainakin savimailla nurmi on kestänyt ihan riittävästi.

[Carnivor]

3) luonnon monimuotoisuuspiennar."

http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 180&lan=sv
sivu 10

Kiitoksia hyvästä linkistä. Monimuotoisuuspientaren saa siis perustaa myös muualle kuin vesistöjen ja valtaojien varsille ja keskimääräinen leveys max 3 metriä. Eli yksi kierros 3m kylvökoneella pellon ympäri heinänsiementä laatikossa ja ajoreitti on perustettu. Jos haluaa tehdä yli 3m leveän niin sitten piantareesta pitää tehdä oma lhp kasvulohko.

[Agronautti]

Eli mm-piennar saa saman tuen kuin mitä lohkolla kasvaa.. esim vehnän tuet, kun taasen lhp:ksi erotettu saa vain "perusviljan" tuen.. Harmi vaan kun 3m on liian kapea lietekärrylle...


Onhan toi leveä piennar myös siitä kätevä että voi siistiä piennarmurskalla ojanreunat aikasemmin kesästä.. ei pääse pashakasvit tekemään siementä..

Pitänee kokeilla yhdellä vajaan 6 ha kolmio-/kiilamaisella lohkolla, tosin piennarhan on vasta ensi vuonna "virallinen".. Näinköhän vaan tarkastajanplanttu ymmärtää kun mm-piennarta alkaa selittämään..

[Agronautti]

Palaanpa tähän...

Stana & kumpp..... kun tuos viljelysuunnitelman teossa ottaa päähän toi SATOTASOKORJAUKSEN kanssa pähkäileminen... Jos on monipuolinen viljelykierto ja varsinkin nurmea viljelyksessä niin eipä paljoa perustasoa korkempia satotavoitteita voi asettaa..


Niinpä tätä pellon"kehys"asiaa tuli taas mietittyä :

Entäs jos uudessa Ympissä vaihtoehdoksi pellolle (peruslohkolle) tulisi "LHP-kehykset" eli pellon reunoja kiertämään leveä monivuotinen (LHP) nurmikaista..
Tämän kehyksen sisäpuolella voi sitten suunnitella viljelyn ja lannoituksen vapaasti, vain nitraattidirektiivi pohjavesisäännöt yms. rajoittaisi lannoitusta..mutta ei mitään nykyisen kaltaisia satotavoiterajoituksia..

Näin olisi mahdollista esim. vehnästä saada hyvä sato ja siihen riittävän korkea valkuainen..
Kyllä nämä nykyiset lannoitteen hinnat pitää ylilannoituksen kurissa....

Kehyksen leveys voisi olla reunoilla 5m, valtaojaa vasten 8m ja vesistöön 10-12m, maaston kaltevuus kai pitäisi ottaa huomioon. Tuskinpa sitä ainakaan isoilla lohkoilla viljely-ala pienene kuin luokkaa 10%..

Tätä nurmikaistaa saisi käyttää pellolla liikennöintiin kunhan vain nurmikasvusto säilyy hyväkuntoisena..uusiminen 5-8 vuoden välein.. Kasvusto kehykseltä kerran vuoteen niitettävä syksyllä, nurmikasvuston saisi (pitäisi) korjata pois tai levittää/silputa ko. lohkon viljelyosalle...

Sellaisilla lohkoilla (pienillä) millä kehystä ei kannata käyttää pitäisi lannoitus/satotaso olla perustasoa.. Eli tilan pitäisi valita kuuluuko nykyjärj. vai ottaako LHP-kehyksen käyttöön.
.
Plussat :

+ mahdollisuus hyviin ja laadukkaisiin satoihin
+ ravinnevalumat vähenee
+ byrokratia vähenee (toivottavasti)
+ monikulmaisilla ja kiilamaisilla pelloilla liikennöinti helpottuu
+ peltoa pois viljelyksestä-->ylituotantoriski alas--> viljan hinta paremmaksi
+ linnuille yms. elukoille tulee pesimä/suoja-alueita
+ kuluttajalle myönteinen mielikuva..
+ kaistoille jopa virkistyskäyttöä??? (maksua vastaan tietty)

keksikää te miinukset...


että tämmöistä...

[Jari]

keksikää te miinukset...

että tämmöistä...

Liian hyvä, helppo ja viljelijämyönteinen idea.

Miinuksena tilakohtainen valinta, pitäisi pystyä valitsemaan lohkokohtaisesti. Kapeilla ja pitkillä, vesistön laitaa myötäilevillä saroilla viljeltävää ei kummoisesti jää. Täällä valtaojat lasketaan vesistöiksi, jyrkät laidat ja vesi pysyy tulva-aikaankin uomassaan, kesällä lirisee vähintään -2m pellon pinnasta. Kaltevuuksiahan ei ole, luokkaa metri kilometrille.

[Agronautti]

keksikää te miinukset...

että tämmöistä...

Liian hyvä, helppo ja viljelijämyönteinen idea.

Miinuksena tilakohtainen valinta, pitäisi pystyä valitsemaan lohkokohtaisesti..

Noinhan se olisi parempi, mutta liian viljelijämyönteistä

[rgsleo]

70-luvulla lehtori "herätteli" meitä, 30 metrin syvyinen kehys, sinne mettän puolelle..

[Jari]

[quote="rgsleo"]70-luvulla lehtori "herätteli" meitä, 30 metrin syvyinen kehys, sinne mettän puolelle.. quote]

Ei kukaan hoksannut herätellä lehtoria, että mistäs pelloille saadaan metsää, jonne tehdä kehykset

[aurajokilaivuri]

Kehyksen leveys voisi olla reunoilla 5m, valtaojaa vasten 8m ja vesistöön 10-12m, maaston kaltevuus kai pitäisi ottaa huomioon. Tuskinpa sitä ainakaan isoilla lohkoilla viljely-ala pienene kuin luokkaa 10%..

Isosta lohkosta on melkoinen osuus on ollut pitkään suojavyöhykkeenä ja heinän vihreydestä näkee hyvin ravinnetilanteen. Muistan nähneeni jokun paperin joka mukaan jo 60 cm estää suurimman osan, ja tuon perusteella näyttää pitävän paikkansa, tasaisella ne ravinteet ei sitä kauemmas kulkeudu vaikka tuossa pelto viettää suojavyöhykkeen suuntaan. Tasaisella yli kolmen metrin ainakin on täysin turhaa. Notkopaikat on sitten ihan eri juttu, pohjaa myöden kulkee tasaiselle asti johon loppuu. Yksi notkopaikka on sellainen että vesi valuu siihen kallioisesta metsärinteestä, ja silmämääräisen analyysin mukaan se on huomattavasti isompi ja tummemman vihreä kuin mitä pellolta valuvien notkojen pohjat.

Korjaamaton LHP ei erityisen hyvä ravinnemielessä, heinä liuottaa maasta ravinteita ja kun heinä lakastuu ja soluseinämät rikkoutuvat, ravinteet ovat vesiliukoisessa muodossa valmiina valumaan vesistöön ja rehevöittävät enemmän kuin viljapelto josta sato on korjattu pois. Jotta kehyksestä olisi jotain hyötyä ravinnemielessä, heinä pitäisi korjata pois.

Heinän silppuamista peltoon olen kokeillut, vyöhykkeelle ei voi murskata kun korjuu ei onnistu, ja pitkän tavaran levitys tasaisesti pellolle on aika hankala urakka. Lisäksi tuossa on jonkumoinen ongelma kun heinän pitäisi olla kuivaa niittäessä, ja sitten taas missä varastoi kunnes vilja korjataan ja miten sen saa levitettyä tasaisesti ja murskattua. Ensin levittelin kasoja, sitten ajelin pöyhimellä ristiin rastiin ja lopuksi naapuri ajeli murskaimella. Viime syksynä oli myöhään vielä niin kuivaa että temppu onnistui, märempänä syksynä voi jäädä tekemättä. Niittosilppurilla voisi ehkä puhaltaa jo kasvukaudella heinäsilpun viljakasvuston sekaan jos vyöhyke kiertää peltoa.

Vehnän valkuaisongelmaan mielestäni ainoa kunnollinen ratkaisu olisi pitää kevätlannoitusrajat vaikka nykyisellään, mutta sallia KEG-korteilla tai lehtivihreämittauksella todetun tarpeen mukainen lisätyppilannoitus. Tuolla tavalla ravinteet tulevat varmuudella käyttöön.

[rgsleo]

70-luvulla lehtori "herätteli" meitä, 30 metrin syvyinen "kehys", sinne mettän puolelle.. quote]

Ei kukaan hoksannut herätellä lehtoria, että mistäs pelloille saadaan metsää, jonne tehdä kehykset

Viljanviljelijänä ajatus kai,lisääntyvä pellontuotto/metsäntuotto. No tuet oli toisenlaiset silloin...

[Agronautti]

Nooo nyt olis kehys (n. 3m leveä) paikallaan yhdellä hieman kolmiomaisella lohkolla...tai oikeastaan tuo on kolmio-osan kahdella sivulla,.. heinänsiemen kylvetty viime keväänä viljan sekaan..

Tuosta on kevättöiden aikaan tallattu lietekärrillä kymmenkunta kertaa.. ei vielä pahaksi mennyt..

Nyt vaan pähkäilen miten tuon ilmoittaa kylvöalailmoituksessa...LHP, monimuotoisuuspiennar vai mikä???
Vai kynnänkö äkkiä poies ja kauraa kylvöön kuten ko. lohkolla muuten on...

[Carnivor]

Tämä on niitä ärsyttäviä asioita, joista tilatukiehdoissa lukee yhtä ja ympäristötukiehdoissa toista ja täydentävistä ehdoista löytyy varmaan vielä kolmas versio. Tämän takia suosittelen kysymään maaseutuelinkeinoasiamieheltä. Niillähän ei ole nykyään mitään tekemistä kun kaikki jättävät tukihakemuksensakin sähköisesti.

Henkilökohtainen puutteellinen käsitykseni on, että jos tuossa kuvan vasemmalla puolella on vesistö tai valtaoja, niin tuohan menee suojakaistana tai pientareena ja koska se ei ole keskimäärin yli kolme metriä leveä, niin siitä ei tarvitse tehdä omaa lohkoa. Mutta jos ei ole vesistöä eikä valtaojaa niin sitten piennar saa olla korkeintaan kaksi metriä leveä eli noin kolme metrinen pitäisi laittaa omana lohkonaan ja itse olen käyttänyt tukihakemuksissa vastaavassa tilanteessa lhp monivuotista nurmea. Mutta sitä en tiedä onko se oikein ilmoitettu.

[Rubinjo]

Nooo nyt olis kehys (n. 3m leveä) paikallaan yhdellä hieman kolmiomaisella lohkolla...tai oikeastaan tuo on kolmio-osan kahdella sivulla,.. heinänsiemen kylvetty viime keväänä viljan sekaan..

kehys.jpg

Tuosta on kevättöiden aikaan tallattu lietekärrillä kymmenkunta kertaa.. ei vielä pahaksi mennyt..

Nyt vaan pähkäilen miten tuon ilmoittaa kylvöalailmoituksessa...LHP, monimuotoisuuspiennar vai mikä???
Vai kynnänkö äkkiä poies ja kauraa kylvöön kuten ko. lohkolla muuten on...

Älä nyt vaan tee enää yhtään mitään, ku noin hyvän pientareen oot perustanu!
Monimuotoisuuspiennar ei aiheuta mitään toimenpiteitä. Se kuuluu tukipoliittisesti tohon kaura-alaan.
ET AINAKAAN RUPEE KYNTÄMÄÄN JA KYLVÄMÄÄN TOLLASTA SIURUA!