Sivu 5/6

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 18 Tammi 2010, 12:17
Kirjoittaja Cultio
pöydän äärellä oli kirjoiteltu paperit valmiiksi ja oli ojentanu sen isännälle allekkirjoitusta varten saatesanoin "tämä on näppärä pieten metsä-alojen paketti" emäntä oli siitä paikasta ilmoittanu, että meille otetaan se isompi


Noi pienimmät kraanat ovatkin kyllä harrastekäyttöön, tahtoo tyvitukit jäädä maahan jos ei nosta pitkänä kuin 400 kg, ja siitä vielä koura pois. Merkistä riippumatta suhteellisesti eniten rahaa pitäisi panostaa ohjaukseen. Kuorman teko ja purku säästää sekä kraanaa että aikaa, jos propot ja hydrauliikka toimisivat kuin tukkiautossa. Nykiminen, heitto ja äkkipysäytykset ohjauksen rajoitusten takia sekä ärsyttävät äijää että rikkoo kalustoa. Siinä mielissä poronsarvet ovat johdonmukaisia kaikissa keleissä, muuta hyvää niistä ei löydykään. Hyvät propoventtiilit ja vivut maksaa, mutta ovatkin sitten aivan eri asia käyttömukavuudeltaan.

Ja onhan se luksusta pitkän hakkuuviikon jälkeen mennä kauniina päivänä metsään, kuunnella radiota lämpimässä hytissä ikkunat kiinni ja antaa sähkön ohjata tukit kyytiin. Se on sitä modernia maalaisromantiikkaa.. :D

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 18 Tammi 2010, 20:36
Kirjoittaja nuffieldmaster
Jahas ja kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille.

Tänään tehtiin kaupat seuraavanlaisesta yhdistelmästä:

Patu 600 jossa danfossin hydr. esiohjaus, 93cm^3/r mäntäpumppu voa:n säiliöineen sekä Kronos 10 HD (ropsoniveto) perävaunu 400:lla 22.5 korkeilla kumeilla.

Tuolla pitäsi sitten pärjätä ja uskon että pärjääkin meidän savotat.

Kuvia voin metsäyhdistelmästä laittaa täydessä latingissaan myöhemmin.

"Saha soi taas salokorpi kaikaa, äänet kiirii alkaa työ".... :lol:

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 18 Tammi 2010, 21:30
Kirjoittaja Klapikauppias
Ei kun puuta nurin, että pääset testaamaan, kuulostaa ihan asialliselta yhdistelmältä :D

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 19 Tammi 2010, 19:11
Kirjoittaja 956XL
Onkos kenelläkään kokemusta Vretenin kuormainpaketista? Kjelmannin edustama värkki, ainakin etukuormaajana ollu ihan eri maata kuin muut valtamerkit (quicket yms). Ainevahvuudet Vretenin ek:ssa x2 ;)

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 04 Helmi 2010, 01:21
Kirjoittaja Hervast
Kuulostaa hyvältä paketilta, 400 renkaat melkein paremmat kuin 500 jos on lumisia paikkoja, ja iso vannekoko auttaa muuten menoa. Kärrihän lie aika kohtuupainoinen, n 1400 kiloa muistaakseni.

Jos tuossa nosturissa riittää nostomomentti, niin nokkela kaverihan siihen rustaa hieman pidemmälle ulottuvan jatkopuomin isompien patu/keslojen tyyliin. Metrikin jo avittaa paljon.


Vretenit on rumanvärisiä :) tosperään en tiedä moisista muuta kuin että kyl niillä kai lastailee pienemmät tarpeet siinä missä muillakin. Eräs polvijärven isäntä jolla semmonen on ei kai kovin suuria urakoita sillä lie ajanut.

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 05 Loka 2010, 11:07
Kirjoittaja jagge
jep.ostin 1690 casen uutena -83, reilu vuosi peltohommia ,siis sisäänajoa sit 5 kesää vapolla imuvaunu hommissa, talvella aurausta sen jälkeen virittelin pöllihommiin, isäntien hankintakauppoja + mhyn ajoja, vuosittain 4-7 t. mottia. nyt ollu kenttäsirkkelin pyörityksessä + sahatukkeja vähän siirrelly. tuntimittarin vaijereita palanu ku pajahiiliä. 2 mittaria vaihtanu sen verran on huolto välit kiinnostanu. suurimmat rempat on kampiakselin + kiertokankien laakerit, kannen tiivisteet,kytkin, jarrut siivottu pari kertaa ym,olkatappia ja stefaa. uutena 50h , hakivat lpr. mokesiin tekivät kuulemma jonkun vaihde askin "säädön" tunteja rapiat 20 000 , nyt jo eläkkeellä, paitsi piti ottaa viel tulille kun tuo ASTA vieraili . Elämäni toiseksi paras kauppa .suosittelen.

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 06 Tammi 2011, 13:17
Kirjoittaja tiko78
jagge kirjoitti:jep.ostin 1690 casen uutena -83, reilu vuosi peltohommia ,siis sisäänajoa sit 5 kesää vapolla imuvaunu hommissa, talvella aurausta sen jälkeen virittelin pöllihommiin, isäntien hankintakauppoja + mhyn ajoja, vuosittain 4-7 t. mottia. nyt ollu kenttäsirkkelin pyörityksessä + sahatukkeja vähän siirrelly. tuntimittarin vaijereita palanu ku pajahiiliä. 2 mittaria vaihtanu sen verran on huolto välit kiinnostanu. suurimmat rempat on kampiakselin + kiertokankien laakerit, kannen tiivisteet,kytkin, jarrut siivottu pari kertaa ym,olkatappia ja stefaa. uutena 50h , hakivat lpr. mokesiin tekivät kuulemma jonkun vaihde askin "säädön" tunteja rapiat 20 000 , nyt jo eläkkeellä, paitsi piti ottaa viel tulille kun tuo ASTA vieraili . Elämäni toiseksi paras kauppa .suosittelen.


Ohoo, on taavetillakin töitä tehty.. Aika kunnioitettva määrä tunteja!

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 07 Tammi 2011, 20:51
Kirjoittaja jupesa96
Minä oon kanssa huomannut, että David Brownit suosittuja sirkkelimiesten keskuudessa aikanaan. Ilmeisesti perästään lujan koneen maineessa ja kohtuullinen ruokahaluistaan.

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 07 Tammi 2011, 20:54
Kirjoittaja JarJar
jupesa96 kirjoitti:Minä oon kanssa huomannut, että David Brownit suosittuja sirkkelimiesten keskuudessa aikanaan. Ilmeisesti perästään lujan koneen maineessa ja kohtuullinen ruokahaluistaan.

Lisäksi hyviä lähtemään käyntiin kylmänä. Ainoastaan hydrauliikka herää vähän hitaasti, jos kova pakkanen. Meillä navetalla rehustus traktorina.

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 26 Tammi 2011, 14:22
Kirjoittaja Fiatagrimies
Itellä oli Patu 525 hydraulisella jatkolla lähes kymmenen vuotta,nyt myin sen pois ja ostin tilalle Hakki 6400 Pro kuormaajan ja Jusmaran metsäperäväunun,nuo ostettiin uutena meille ja sukupolvenvaihdoskauppa tuon osalta nyt tehtiin.

Just sama paketti mikä kuului tuolla nuffieldmasterin naapurissa olevan,sehän on tuollainen maatila/harvennusmetsiin tehty paketti ja tosi hyvin siellä on pelittäny,tulee samaa reikää kun nykyaikainen ketterä pikkunelivetotraktori.

Tuollaiseen 80 hepoiseen fiattiin ihan ok yhdistelmä mielestäni.

On minulla siihen olemassa 385 leveät renkaatki vanteineen,mutta en tiedä onko siten tarvetta niitä koskaan siihen vaihtaa.

Muutama letku tuohon hakkiin on vaihdettu ,ei muuta tähänmennessä ja liikeradat ja puomiston malli on mielestäni parempi kun monessa muussa koneessa tänäkään päivänä,eihän se urakkaluokan kone ole missään nimessä,en sitä sano.

Nuo Braunit on paljon arvostustaan parempia koneita ja sirkkelimiehilläki niitä on edelleenki ja on hyvä peli siihen hommaan.

Itelläki Kara YS 1/10 ja sitäki pyöritti ennen melthamin orhit.

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 28 Marras 2011, 23:04
Kirjoittaja nuffieldmaster
Toista vuottako tuo nyt on ollut, ajettu 400 tuntia.

Seuraavia modifikaatioita/korjauksia tehty:

Letkutus lohkolta kuormaajalle lähes kokonaan uusiksi
Kouran heloitus, osin tapitus
Kääntäjä uusiksi
Kahvat uusiksi, entiset rikki, sähkökaapelointi uusittu
Hydraulipumpun vaihdoin vaihteelliseen
Vetoaisa katkesi kesken leikin, vahvistettu nyt rajusti
Jatkeensylinteri uusiksi (entinen pullistui/oli jo osin pullistunut)
Työvalo laitettu puomiin
Aisaohjauksen tappi katkesi, se hitsattu

Kooltaan juuri sopiva tuohon vetotraktoriin, isot pyörät ehdoton vaatimus, tärkeämpää kuin veto. Vetoa en ole käyttänyt kuin kerran... Sen pitäisi olla täysautomaattinen tai fulltime mekaaninen, muutoin se jää käyttämättä.
Nosturi nostaa perkuleesti, ei tunnu suursäkit muuta kuin kärrin vakavuudessa. Lyhythän se on, vaan ainahan se on metrin liian lyhyt...

Puutakin on jopa todistettavasti tienvarteen ilmestynyt:
http://www.youtube.com/watch?v=2WsIYSgkrgw

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 28 Marras 2011, 23:48
Kirjoittaja Klapikauppias
Siinä oli kyllä kunnolla pumpussa tuottoa, kun kuormaaja kulki noin sujuvasti, jatkekin tuli sisään, että napsahti :D oli oikein ilo katsoa, yleensä omalla pumpulla tuon ajan traktoreista niin onnettoman hitaat liikkeet, mutta tuolla homma kävi :)

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 29 Marras 2011, 11:51
Kirjoittaja oppipoika
Nosturi tosiaan liikkui ripeästi, omaan silmään pisti että jopa liian ripeästi kun liikkeet eivät oleet mitenkään tarkkoja ja ylimääräistä heiluntaa oli todella paljon. Saattaa tietysti johtua lohkosta, kuljettajasta? Mutta kyllä tuolla puuta saa ajettua aika kasan päivässä. Urien leveyskin näytti olevan riittävä. Toki tuon kokoisessa koivikossa urat tulee leveät jos harventaa oikeaan harvuuteen, käytännössä pääsee pujottleen joka puun välistä miten päin vaan.

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 29 Marras 2011, 12:47
Kirjoittaja nuffieldmaster
Kamera kun kuvaa tulee suorituspaineita ja alkaa nosturin ja kuskin yhteiselosta ominaisuudet loppua :oops:

On se tuo hydraulinenesiohjaus, se on melko raaka käyttää. Kun ajoin oikealla metsäkoneella, rampit ja virrat viimeisenpäälle säätäen, on se kuin omalla kädellä puita nostelisi. Kohta 25 vuotta vanhassa nosturissakin on välyksiä useampaan suuntaan. Yksi mikä kokonaisuutena haittaa on nostosylinterin alas -liike, pitäisi olla ns. tasausventtiili, nyt tekee tyhjiötä ja alkaa rytkyttämään, kädellä saa toki hallittua, mutta esim. sähköohjauksessa kun säätää virran samalle kahvan asennolle pieneksi niin liike säilyy tasaisena.

Niin tuo oli väljennyshakkuu eli seuraavaksi odotellaan 20 vuotta ja laitetaan sileäksi. Ei muuten uskoisi, että koivikko on vajaa 40 vuotiasta, täällä idässä!

Re: Metsäyhdistelmät

Lukematon viestiLähetetty: 29 Marras 2011, 14:07
Kirjoittaja Cultor
nuffieldmaster kirjoitti:Kamera kun kuvaa tulee suorituspaineita ja alkaa nosturin ja kuskin yhteiselosta ominaisuudet loppua :oops:

On se tuo hydraulinenesiohjaus, se on melko raaka käyttää. Kun ajoin oikealla metsäkoneella, rampit ja virrat viimeisenpäälle säätäen, on se kuin omalla kädellä puita nostelisi. Kohta 25 vuotta vanhassa nosturissakin on välyksiä useampaan suuntaan.

Kyllä siihenkin tottuu parissa vuodessa ;- ) Sanoi muuan urakoitsija ensimmäisestä esiohjatusta kaksvipuisestaan noin vuonna -85. Jos on Monsun-Tison, niin on siinä jotain säätömahdollisuuttakin. Karojen jousia voi säätää ja esiohjauksen kuristajia voi kokeilla erikokoisia. Näin muistaakseni, joskus 80-luvun alussa tuollaistakin päässyt käyttämään. Sama pätee ensimmäisiin sähköhydraulisiin, niissä oli vain yksi nuppi lämpötilakompensaatiota varten.