Nisulan risukoura
Valvoja: Farmari-ryhmä
Nisulan risukoura
Harkitsen jonkinlaisen risukouran ostoa kimpassa tai yksin, onko se nisulan halvin malli sellainen, jolla saa pellonojapajukkoa kerättyä kohtuunopeasti, vai pitäisikö se olla se kalliimpi malli missä on se kokoojakoura. Minkälaisiin työsaavutuksiin sillä perusmallilla olette päässeet,
Mika ainakin vissiin on ostanut jonkun Nisulan kouran, mitkä on kokemukset ?
Mika ainakin vissiin on ostanut jonkun Nisulan kouran, mitkä on kokemukset ?
no se terä ei kestä nisulassa. pinempään käyttöön varmasti aivan hyvä peli. yksinkertasesti tehty.
lisäksi miinusta tulee pienestä kaatoläpimitasta.
----
isompi eli naarva 25 kyseessä. ei keräävä. valmet 805+rkp 34-81. takasillassa 8.1m puomia ja neljästä metristä nousee tonni. keulassa 2x100l pumput. nosturi sekä koura pärjää kyllä vain puolella tuotolla (100l/2000r/min)
lisäksi miinusta tulee pienestä kaatoläpimitasta.
----
isompi eli naarva 25 kyseessä. ei keräävä. valmet 805+rkp 34-81. takasillassa 8.1m puomia ja neljästä metristä nousee tonni. keulassa 2x100l pumput. nosturi sekä koura pärjää kyllä vain puolella tuotolla (100l/2000r/min)
Juu tuolla agron puolella tulikin jo sanottua jotta uusi terämalli tuli ja nyt tuntuis kestävän.
Puun koko Nisulalla on rajoitettu,mutta koskas hel**tti täyttyy?
Meille taas toistaiseksi Nisula on hyvä yleiskoura,käy rankojen teko,ajo ja hakkurin syöttö kaikki kohtuu hyvin.
Toi Naarva taas mun silmään on kauheen pitkä reteli...voin toki olla väärässäkin...
km
Puun koko Nisulalla on rajoitettu,mutta koskas hel**tti täyttyy?
Meille taas toistaiseksi Nisula on hyvä yleiskoura,käy rankojen teko,ajo ja hakkurin syöttö kaikki kohtuu hyvin.
Toi Naarva taas mun silmään on kauheen pitkä reteli...voin toki olla väärässäkin...
km
-
Valmettimies
- Luokka: yli 300 hv
- Viestit: 369
- Liittynyt: 02 Heinä 2005, 19:44
- Paikkakunta: Karvia
-
teräsmies24E
- Luokka: >500hv
- Viestit: 551
- Liittynyt: 07 Loka 2005, 21:56
- Paikkakunta: Auranmaa
Tiedän kymmenittäin tapauksia - ei aivan positiivisia, joissa tukirahoilla investoitua laitetta on pidetty ns. edullisena järkihankintana. Urakoitsijalla itsellään on oltava tieto, taito ja osaaminen ja varma visio siitä, että laite menestyy ja tuottaa tulosta nyt ja tulevaisuudessa. Ostopäätöstä ovat kuitenkin ponnekkaimmin ajaneet konekauppiaat sekä urakanantajatahon edustajat. Urakoitsijan päätöksentekokyky hämärtyy tuossa vaiheessa.
Varsin nopeasti nämä "tuetut" investoinnit ovat osottautunut kuitenkin melkoisiksi ongelmiksi - ylikalliita - tarkoitukseen soveltumattomia laitteita on ilmaantunut markkinoille. Esim. maataloustraktorisovitteisen metsäkoneet ovat tulleet ensiostajilleen kohtuuttoman arvokkaiksi investoinneiksi. Tässä vaiheessa vastuunkantaja löytyy rekisteriotteesta siitä kohtaa missä lukee "haltija".
Näiden laitteiden nousu ajottui 90 luvun loppupuolelle. Tuki saattaa helposti sokeuttaa urakoitsijan harkintakyvyn. Nyt v. 2006 nämä laitteet kolmannella ja neljännellä omistajallaan ovat jo hinta/laatusuhteessa toimivia ja varsinkin erittäin soveltuvia energiapuukohteiden urakointiin.
Varsin nopeasti nämä "tuetut" investoinnit ovat osottautunut kuitenkin melkoisiksi ongelmiksi - ylikalliita - tarkoitukseen soveltumattomia laitteita on ilmaantunut markkinoille. Esim. maataloustraktorisovitteisen metsäkoneet ovat tulleet ensiostajilleen kohtuuttoman arvokkaiksi investoinneiksi. Tässä vaiheessa vastuunkantaja löytyy rekisteriotteesta siitä kohtaa missä lukee "haltija".
Näiden laitteiden nousu ajottui 90 luvun loppupuolelle. Tuki saattaa helposti sokeuttaa urakoitsijan harkintakyvyn. Nyt v. 2006 nämä laitteet kolmannella ja neljännellä omistajallaan ovat jo hinta/laatusuhteessa toimivia ja varsinkin erittäin soveltuvia energiapuukohteiden urakointiin.
Mulla on käytössä AM280 motopää minibruunetti alustana. Markkinoiden kevein ns.isäntälinjan motopää (työpaino n.250 kg). suurin katkaisuläpimitta 28 cm (ketjusahalla) eli ei päätehakkuukone
. 1. harvennuksiin ja rangantekoon mainio kone. Koneessa pituusmitta ja esiohjelmoitava pituusmittaan perustuva karsinta/katkonta-automatiikka.
Miinuksena voidaan pitää korkeaa hankintahintaa ja vaatimuksia alustakoneelta. Maataloustraktori vaatii lähes poikkeuksetta erillistä pumppuyksikköä, jotta motopäälle saadaan riitävästi virtausta joka tilanteessa. Ihan risun keräilyyn ei myöskään sovi, n. 5 räippää saa nippanappa keploteltua samaan nippuun. Mutta keräävät kourathan ovat erikseen.
En tiedä oliko hankinta taloudellisesti kovinkaan järkevä, mutta metsät ovat täynnä polttorankaa ja pihassa seisoo joutilas metsätraktori (elämänsä ehtoopuolella tosin) ja pirtissä makaa allekirjoittanut laiska isäntä. Ainakin tällä tavalla saa 1. harvennuksilleen edes jonkinlaista reaaliaikaista korvausta.
Miinuksena voidaan pitää korkeaa hankintahintaa ja vaatimuksia alustakoneelta. Maataloustraktori vaatii lähes poikkeuksetta erillistä pumppuyksikköä, jotta motopäälle saadaan riitävästi virtausta joka tilanteessa. Ihan risun keräilyyn ei myöskään sovi, n. 5 räippää saa nippanappa keploteltua samaan nippuun. Mutta keräävät kourathan ovat erikseen.
En tiedä oliko hankinta taloudellisesti kovinkaan järkevä, mutta metsät ovat täynnä polttorankaa ja pihassa seisoo joutilas metsätraktori (elämänsä ehtoopuolella tosin) ja pirtissä makaa allekirjoittanut laiska isäntä. Ainakin tällä tavalla saa 1. harvennuksilleen edes jonkinlaista reaaliaikaista korvausta.
Miten pääsee tulokseen maataloustraktorin kanssa AM 280:llä? Siis kuinka tehokas ja kätevä se on maataloustraktorin kuormaimen päässä? Mikä on edes suuntaa-antava mottisuoritus päivässä?
Eikös kuormaimeen joudu asentamaan ylimääräisiä ohjaimia motopäätä varten? Ja vetämään hydrauliletkut? Siinähän tulee lisää hydraulitoimintoja. Pelkkään kouraan ei tule kuin kaksi ohjausta, kääntö ja kouranpuristus-avautuminen. Motopää vielä katkoo, karsii ja kaataa. Täytyyhän niille tulla paineletkut.
Millaista retuamista on siirtyminen puulta puulle?
Eikös kuormaimeen joudu asentamaan ylimääräisiä ohjaimia motopäätä varten? Ja vetämään hydrauliletkut? Siinähän tulee lisää hydraulitoimintoja. Pelkkään kouraan ei tule kuin kaksi ohjausta, kääntö ja kouranpuristus-avautuminen. Motopää vielä katkoo, karsii ja kaataa. Täytyyhän niille tulla paineletkut.
Millaista retuamista on siirtyminen puulta puulle?
Voisin hankkia tuollaisen jos sillä saa traktorin kanssa aivan oikeasti jälkeä aikaiseksi. Jos pääsee edes tuollaiseen 20 motin päiväsuoritukseen kohtuullessa päivässä ja ilman että täytyy vaihtaa ketju kymmen kertaa. Sehän siinä kai on häiriöherkin alue. Katkaisu.
Traktori kuormaimella on jo valmiina sekä hydraulisjärjstelmä jossa tosiaan riittäisi power tyhjäkäynnilläkin.
Mutta en osta jos riuska mies rahaa enemmän kuin mitä tuo tekee.
Traktori kuormaimella on jo valmiina sekä hydraulisjärjstelmä jossa tosiaan riittäisi power tyhjäkäynnilläkin.
Mutta en osta jos riuska mies rahaa enemmän kuin mitä tuo tekee.
