-= Maatalous Foorum =-

Noista kuivauskustannuksista...Lainaan Maatalouskeskusten liiton monistesarjasta. Työteknisiä laskelmia Viljanviljely (1975). "Sadonkorjuun nopea suoritus riippuu paitsi käytettävästä ihmis ja konevoimasta, myös korjuuajaksi sattuneiden poutapäivien lukumäärästä. "Vuodet eivät ole veljeksiä", kuuluu vanha sanonta, joka yhä pitää täysin paikkaansa. Tilannetta vaikeuttaa vielä se, että ennustuksesta ja ennustajista huolimatta pouta- yai sadekausien tulosta tiedetään korkeintaan viikon kerrallaan. Koska muistiin merkittyjä mittauksia sademääristä ja sadepäivien lukumääristä on maassamme tehty n. 90 vuoden ajan, voidaan niiden perusteella vetää tiettyjä johtopäätöksiä, joista on apua tarvittavan konekapasiteetin laskemisessa. Sadepäivänä pidetään sellaista päivää, jonka kuluessa on satanut vähintään 1mm (siis vähint.. 1 litra neliömetrille). Esim. Lappeenrannassa ajanjaksona 1887-1974 suurin havaittu sadepäivien lukumäärä elokuussa on ollut 21 . Vuonna 1974 elokuussa Lappeenrannassa oli 15 sadepäivää. Tämän mukaan (p%) 20 vuonna sadasta elokuussa sadepäivien lukumäärä on yhtäsuuri tai suurempi 15 .Suurin havaittu sademäärä ko. kuukauden kuluessa on ollut 210 mm. Vuonna 1974 elokuussa satoi 124 mm. Suunnilleen joka kuudes vuosi, siis 16 sadasta, Lappeenrannassa sataa elokuussa 124 mm tai enemmän vettä". KV:s Erkki Holma usein painottaa aikaista sadonkorjuuta, kustannussäästönä....

Amerikanpojat muuttaa, fiilaa, höylää, rakentaa ja kokeilee uusia systeemejä jatkuvasti ja isossa mitassa. Jos vaan sais siemenet oikeaan paikkaan, niin kyllä mä uskon että ne sieltä nousee hienosti.

--käsitykseni on,että siemenen saaminen oikeaan paikkaan=syvyteen ei pelkästään auta,pitää saada murua ympärille.
--on sinänsä aika hauskaa,että suorakylvöhän on eroosion torjumiseksi kehitetty systeemi.Ei se välttämättä toimi kaikilla maalajeilla optimaalisesti,vaikka kuinka olis vannasvaihtoehtoja.

--ihan oikeasti asia kyllä mua kiinnostaa mutta näillä foorumeillahan on ammattimaiset suunnittelijat=insinöörit aina teilattu...joskus vaan on niin että suunnitteluammattilaistakin tarvitaan,että saadaan koneet toimimaan..

Esitteen sivulla 7

Mallia kaapimen rakenteluun ;

http://www.lemken.com/_upload/Solitair_D.pdf

Tämä nyt on tuollainen kaksikiekkoinen , mutta voisi siitä varmaan soveltaa yhteenkin kiekkoon sopivan kaapimis laitteen

Vielä pari kuvaa toimivista kaapimista;

Tuota noin...et varmaan ole katsonot Krausen vantaan sisälle? Siellä on kiekon sisäpintaa kaapivat raudasta tehdyt erillisillä jousilla varustetut kaapimet molemmille kiekoille. Eikä mitään pellinlappuja esittämässä muka kaapimia

Se haaste / ongelma, johon niillä syvyydensäätöpyörillä haettiin ratkaisua on kylvökiekkojen maata nostava vaikutus. Kyseessä on siis kiekon ulkopuoli. Missään oloissa kiekkoihin ei tartu maata niin, että sitä tarvisisi kiekosta kaapia pois. Kyseessä on "kylvövaon hajoaminen", vai miten sitä nyt kuvailisi. Kaksoiskiekolla suorakylväneet kyllä tietää mistä puhun.

Onko Reissumiehen Krauseen tulossa uusia modifikaatioita kevääksi?

Maailmalla on kehitetty lisää yksi kiekkoisia suorakylvövantaita:
http://www.specialtynotill.com.au/
http://www.morris-industries.com/produc ... oduct_id=3
http://www.austil.com.au/index_files/Page684.htm

Australialaisessa Specialtyn mallissa en oikein hahmota minne lannoite menee. Lannoitteen saa ilmeisesti kuitenkin lisävarusteena eri putken kautta kuin siemenen. Austinin ja kanadalaisessa Morriksen mallissa lannoite tulee kokonaan eri vantaan kautta. Yksikiekkoisella on ilmeisen vaikeeta saada lannoitetta sijoitettua fiksusti.

Brasilialaisesta Baldanista löytyy ihan JD750 näköiset vantaat. Valitettavasti netistä löytyvä info on kovin köyhää
http://netstylehosting.com.au/machinery ... ails&id=51
Onkohan kyseessä JD kopiot vai lisenssivalmiste?

Löytyi yksikiekkoinen ja kahdella syöttöputkellakin oleva malli
http://www.pillarlasers.com/brochure.pdf
Malli on niin simppelin näköinen että luulisi olevan suht edullinenkin.

Mistä Reissumiehen syvyydensäätöpyörän laakeri on hankittu?

MarkusT kirjoitti:Mistä Reissumiehen syvyydensäätöpyörän laakeri on hankittu?

Tumen tavaraa...

Nostellaans vanhaa aihetta...

Millaisia kokemuksia on vuosien varrella tullut? Suorakylvöä on suomessakin kohta harjoitettu 15v suuremmassa mittakaavassa. Me ollaan kylvetty VM 400sk:lla kohta 15 vuotta ja koneen vaihto tai suuremmanpuoleinen remontti olisi edessä. Nyt olisi tarkoitus hieman kartoitella vaihtoehtoja. Tarkoitus olisi löytää mahdollisimman monipuolinen kone ja erityisesti siis vannas, jolle kelpaa muokattu tai muokkaamaton savimaa. Maalajit ovat siis erilaisia savia (HeS, Hts, HsS), multavuuttakin löytyy.

Muutamia miinuksia mitä nykyisen koneen kanssa on tullut vastaan johon toivoisin löytäväni ratkaisun. Joissain tilanteissa reilu kasvijäte ja märkämaa aiheuttavat tukkeutumista, jonka selvittäminen on hikinen urakka. Takapyörät tallaavat varsinkin syyskylvöt turhan tiukkaan. Joissain tilanteissa myös kylvövako jää auki. Myöskään huolto ei ole kaikkein mukavinta suuresta rasvattavien nippojen määrästä johtuen. Eli vantaan pitää pystyä kovaankin maahan, selvittävä reilusta kasvijätteestä, oltava huoltoystävällinen jne.

Kovasti kiinnostaisi tuollainen claydon tyyppinen kylvökone yksinkertaisuutensa vuoksi, mutta miten mahtaa asian laita olla tekeekö tuollaisella mitään? Vetotehoa vaatii kai ainakin? Entä kuinka puhallinkone toimii suomen oloissa? Ainakin lannoitteen sulaminen putkiin arveluttaa. Entä nauhakylvö? Syvempi "salaoja" johon lannoite sijoitetaan?

Heittäkää vinkkejä ja kokemuksia tulemaan.