Mun ruuveista ei löyvy säätöläppää yhestäkään. Aku-ruuvinki otin ilman säätöä, että sain läpiviennin samalla tiiviiksi. Mun mielestä jos ruuvi menee juntturaan, siinon sillon liian pieni moottori tai pöntön kosteuseristys on huono. Eli mun nyrkkisääntö on, aina täysillä :)andypoge kirjoitti:Onkos kellään mitään nyrkkisääntöä miten säätäisi pönttösiilon tyhjennysruuvin pohjaläpän?
Vilijaruuvi
Valvoja: Farmari-ryhmä
Ruuvin tehon laskeminen
Pääset suunnilleen oikeaan kertaluokkaan fysiikalla:
Nostokorkeus 13 m, teho 40 t/h = 11 kg/s
P = 11 kg/s * 9,81 m/s2 * 13 m = 1,4 kW
Koska sähkömoottorin hyötysuhde on noin 80-90 %, teoreettinen moottoriteho on n. 1,8 kW.
Ja koska ruuvissa on hyvä olla lisää tehoa, kun se jää jumiin tms., niin koko homman voi kertoa vaikka kahdella (hihasta vedetty). Eli 3,6 kW.
Eli kauppiaasi ei ollut kauhean väärässä. Jos siis ruuvin kapasiteetti on todellakin 40 t/h. Kapasiteetin laskeminen on sitten ihan eri juttu (eli geometriaa).
Nostokorkeus 13 m, teho 40 t/h = 11 kg/s
P = 11 kg/s * 9,81 m/s2 * 13 m = 1,4 kW
Koska sähkömoottorin hyötysuhde on noin 80-90 %, teoreettinen moottoriteho on n. 1,8 kW.
Ja koska ruuvissa on hyvä olla lisää tehoa, kun se jää jumiin tms., niin koko homman voi kertoa vaikka kahdella (hihasta vedetty). Eli 3,6 kW.
Eli kauppiaasi ei ollut kauhean väärässä. Jos siis ruuvin kapasiteetti on todellakin 40 t/h. Kapasiteetin laskeminen on sitten ihan eri juttu (eli geometriaa).
Re: Ruuvin tehon laskeminen
Ja on siinä ise ruuvissakin jonkunlaista vastustavaa voimaa eli tehohäviötä (ruuvin hankaaminen, laakerit...)TumppiW kirjoitti:Pääset suunnilleen oikeaan kertaluokkaan fysiikalla:
Nostokorkeus 13 m, teho 40 t/h = 11 kg/s
P = 11 kg/s * 9,81 m/s2 * 13 m = 1,4 kW
Koska sähkömoottorin hyötysuhde on noin 80-90 %, teoreettinen moottoriteho on n. 1,8 kW.
Ja koska ruuvissa on hyvä olla lisää tehoa, kun se jää jumiin tms., niin koko homman voi kertoa vaikka kahdella (hihasta vedetty). Eli 3,6 kW.
Re: Ruuvin tehon laskeminen
Joo, mutta tehohäviöiden ei pitäisi olla kuin 10-15 % luokkaa. Muuten on ruuvi pahassa jamassa.Tutti kirjoitti: Ja on siinä ise ruuvissakin jonkunlaista vastustavaa voimaa eli tehohäviötä (ruuvin hankaaminen, laakerit...)
Eniten vastusta tulee, jos ruuvin ja putken väliin pääsee jotain mönjää. Siksi se kerroin 2.
Re: Ruuvin tehon laskeminen
Sitä yleensä viljaruuvissa sanotaan viljaksi =) ja tosiaan taitaa se suurin häviö tulla siitä viljan kitkasta ja muusta "mönjästä"TumppiW kirjoitti:Joo, mutta tehohäviöiden ei pitäisi olla kuin 10-15 % luokkaa. Muuten on ruuvi pahassa jamassa.Tutti kirjoitti: Ja on siinä ise ruuvissakin jonkunlaista vastustavaa voimaa eli tehohäviötä (ruuvin hankaaminen, laakerit...)
Eniten vastusta tulee, jos ruuvin ja putken väliin pääsee jotain mönjää. Siksi se kerroin 2.
Kyllähän se tyhyjänä metakoi ku maalimanlopun veheje, mutteipa sitä oo niin tarkotettukkaan käyttää. n.30t/h läpi laskettuna vaimenee pelkäksi suhinaksi, mitäny koko kuivuri tutisee, kun ruuvin moottori lepää kuivurin ylämökin lattialla iliman vaimennuksia. Vieläki hilijasemmaksi tuon vois saaha, jos jotenki sais tuettua ihan luotisuoraksi. Pari sattaa tonnia oon laskenu nyt siitä läpi.maamies kirjoitti:Minkälaista ääntä pitää tyhjänä tommonen n.12 metrin nuujaruuvi?
Tyhyjennysruuvia ei oo vielä päässy kokkeilemmaan.