Loimaan Suorakylvökoe
Valvoja: Farmari-ryhmä
-
teräsmies24E
- Luokka: >500hv
- Viestit: 551
- Liittynyt: 07 Loka 2005, 21:56
- Paikkakunta: Auranmaa
Loimaan Suorakylvökoe
Mitä mieletä olette KV: artikkelistä Suorakylvökokeesta, ja millaisiin lukuihin Tero Hokan edustamilla koneilla olisi päästy
Re: Loimaan Suorakylvökoe
Asiallinen testi,eipä paremmin vois tehdä lukuunottamatta kylväjien paneutumista kylvöajankohdan valintaan,sillähän kaikista suurin merkitys suorakylvössä "normaalivuonna". Nyt onnistui suunnilleen kaikki kun olosuhteet kunnossa.teräsmies24E kirjoitti:Mitä mieletä olette KV: artikkelistä Suorakylvökokeesta, ja millaisiin lukuihin Tero Hokan edustamilla koneilla olisi päästy
Mielenkiintoista luettavaahan se oli. Plussaa siitä että koe on monivuotinen, siinä on ilmeisesti kunnon viljelykierto, ruudut ovat suht isoja ja tuloksissa huomioidaan myös sadon kuivatuskustannukset.
Mutta piitkä miinus tulee siitä, että kokeesta puuttuvat kerranteet. Tämä on todella sääli, koska nythän tehdään jo aika suuri työ ja pienellä lisätyöllä tuloksista olisi saatu tieteellisen tarkastelun kestäviä. Olisivat hieman konsultoineet MTT:n tai Vakolan tutkijoita miten koejärjestelyt tehdään ja tulokset analysoidaan oikeaoppisesti ja niin kokeesta olisi saatu erinomainen.
Insinöörihän on sitä mieltä, että jos mittaukseen tarvitaan tilastomatematiikkaa niin mittaus ei ole riittävän tarkka. Biologi kuitenkin tietää, että sadon muodostukseen vaikuttaa niin paljon muuttujia, että satunnaisvaihteluun päästään käsiksi vain tekemällä riittävän monta mahdollisimman samanlaista toistoa. Ilman toistojakin saadaan aikaiseksi hienoja taulukoita lehteen, mutta kerranteiden puuttuessa ei voida tietää ovatko erot vain satunnaisia vai todellisia.
Mutta piitkä miinus tulee siitä, että kokeesta puuttuvat kerranteet. Tämä on todella sääli, koska nythän tehdään jo aika suuri työ ja pienellä lisätyöllä tuloksista olisi saatu tieteellisen tarkastelun kestäviä. Olisivat hieman konsultoineet MTT:n tai Vakolan tutkijoita miten koejärjestelyt tehdään ja tulokset analysoidaan oikeaoppisesti ja niin kokeesta olisi saatu erinomainen.
Insinöörihän on sitä mieltä, että jos mittaukseen tarvitaan tilastomatematiikkaa niin mittaus ei ole riittävän tarkka. Biologi kuitenkin tietää, että sadon muodostukseen vaikuttaa niin paljon muuttujia, että satunnaisvaihteluun päästään käsiksi vain tekemällä riittävän monta mahdollisimman samanlaista toistoa. Ilman toistojakin saadaan aikaiseksi hienoja taulukoita lehteen, mutta kerranteiden puuttuessa ei voida tietää ovatko erot vain satunnaisia vai todellisia.
-
Born to be Mild
- Luokka: Hevosaura
- Viestit: 16
- Liittynyt: 20 Touko 2006, 19:23
- Paikkakunta: Oulun Eteläinen
***Eiköhän tuon kokeen informaatioarvo ole tavallisen viljelijän kannalta melko onnistunut. Ainakaan kovin pienellä lisätyöllä tuosta tuskin olisi saanut tieteellisen tarkastelun kestävää. Olisi tarvittu paljon rahaa MTT:lle ja ylimääräistä sähellystä.Carnivor kirjoitti:Mutta piitkä miinus tulee siitä, että kokeesta puuttuvat kerranteet. Tämä on todella sääli, koska nythän tehdään jo aika suuri työ ja pienellä lisätyöllä tuloksista olisi saatu tieteellisen tarkastelun kestäviä. Olisivat hieman konsultoineet MTT:n tai Vakolan tutkijoita miten koejärjestelyt tehdään ja tulokset analysoidaan oikeaoppisesti ja niin kokeesta olisi saatu erinomainen.
Todennäköisesti satotasokin olisi ollut 2500kg/ha. Harvemmin kai missään MTT:n tutkimuksissa yli 4tn on hehtaarilta saatu menetelmästä riippumatta.
-
Born to be Mild
- Luokka: Hevosaura
- Viestit: 16
- Liittynyt: 20 Touko 2006, 19:23
- Paikkakunta: Oulun Eteläinen
Koetahan saada Horsch mukaan testeihin ensi vuonna niin nähdään kunnon satojakin.perfekt kirjoitti:Mulla ei oikein suorakylvimiä ole kun ne on vähän kuin venäläistä rulettia
Miten Jarilla, harmittaako kun on tullut ostettua tuota kuuluisaa VM:n p*skarautaa (joka itse asiassa on sitä samaa Rautaruukin terästä kuin kaikkien muiden valmistajien työkoneet) jolla saatu tänä syksynä noin 10tn hehtaarilta viljasatokisassa ja ihan kohtuullisesti pärjätty tässäkin kisassa?
Mukava seurata pidemmällä aikavälillä,tuleeko koneiden välillä merkittäviä eroja.
Kevytmuokattu lohkokin olisi ollut mukava saada mukaan,vaikka suorakylvökoe olikin.No,kevytmuokkareitakin on niin paljon että minkä olisi tähän kokeeseen pistänyt ,onkin toinen juttu.Perfektillä olisi varmaan ollut tähän ongelmaan ratkaisu..
Jokatapauksessa vuosi oli otollinen suorakylvölle ja kaikilla merkeillä sato oli hyvä ,vaikka "oma merkki" hännänhuipuksi jäikin
Kevytmuokattu lohkokin olisi ollut mukava saada mukaan,vaikka suorakylvökoe olikin.No,kevytmuokkareitakin on niin paljon että minkä olisi tähän kokeeseen pistänyt ,onkin toinen juttu.Perfektillä olisi varmaan ollut tähän ongelmaan ratkaisu..
Jokatapauksessa vuosi oli otollinen suorakylvölle ja kaikilla merkeillä sato oli hyvä ,vaikka "oma merkki" hännänhuipuksi jäikin
Poikkeusvuosi... Positiivinen sellainenBorn to be Mild kirjoitti:Koetahan saada Horsch mukaan testeihin ensi vuonna niin nähdään kunnon satojakin.perfekt kirjoitti:Mulla ei oikein suorakylvimiä ole kun ne on vähän kuin venäläistä rulettia
Miten Jarilla, harmittaako kun on tullut ostettua tuota kuuluisaa VM:n p*skarautaa (joka itse asiassa on sitä samaa Rautaruukin terästä kuin kaikkien muiden valmistajien työkoneet) jolla saatu tänä syksynä noin 10tn hehtaarilta viljasatokisassa ja ihan kohtuullisesti pärjätty tässäkin kisassa?
Eipä koneen osto harmita,nythän saisi muokkarinkin eteen mikäli haluaisi joten tästä vanhastakin voisi rakennella jo ostaessani toivomani etumuokkarilla varustetun takapyöräkoneen. Tosin näillä kokemuksilla epävarmaa onko muokkarista kustannuksia vastaavaa hyötyä,viljelykulttuuri muuttui suorakylvön myötä pois ohran viljelystä.
Sääkin taisit ostaa oman koneen? Miten syysrypsi ja onko ens kesälle tulossa uudelleen,entä muita eksoottisia kasveja näillä leveyksillä? Itellä syysvehnää kymmenkunta hehtaaria,saa nähä miten selviää kun nytkin lämmintä +9,taitaa tulla lumi (sitten joskus) sulaan maahan.
- Cultor
- Luokka: >500hv
- Viestit: 615
- Liittynyt: 08 Loka 2005, 19:20
- Paikkakunta: Kahden kaupungin välissä
No... se voittajalohko on kyllä sellanen, että aivan sama millä koneella kylvää, kunhan riittävän matala kylvö onnistuuBorn to be Mild kirjoitti:Miten Jarilla, harmittaako kun on tullut ostettua tuota kuuluisaa VM:n p*skarautaa (joka itse asiassa on sitä samaa Rautaruukin terästä kuin kaikkien muiden valmistajien työkoneet) jolla saatu tänä syksynä noin 10tn hehtaarilta viljasatokisassa ja ihan kohtuullisesti pärjätty tässäkin kisassa?
Kyllä kokeen voi tehdä oikeaoppisesti ilman suuria lisäkustannuksiakin. Ongelma on siinä että ilman kerranteita ei voida tietää ovatko tulokset vain sattumaa. Jos ostetaan yksi Ässä-arpa ja sillä kerralla satutaan saamaan voitto ja kirjoitetaan sen perusteella lehteen, että Ässä arvan ostaminen kannattaa, niin informaatioarvo ei ole kovin hyvä.Born to be Mild kirjoitti: ***Eiköhän tuon kokeen informaatioarvo ole tavallisen viljelijän kannalta melko onnistunut. Ainakaan kovin pienellä lisätyöllä tuosta tuskin olisi saanut tieteellisen tarkastelun kestävää. Olisi tarvittu paljon rahaa MTT:lle ja ylimääräistä sähellystä.
Todennäköisesti satotasokin olisi ollut 2500kg/ha. Harvemmin kai missään MTT:n tutkimuksissa yli 4tn on hehtaarilta saatu menetelmästä riippumatta.
Jos Loimaan kokeen kaikkien suorakylvökoneiden tulokset lasketaan yhteen saadaan sentää suorakylvölle useampi kerranne ja voidaan olla aika varmoja suorakylvön keskimääräisestä onnistumisesta Amarettolla kyseisellä lohkolla vuonna 2006. Mutta muokatulle kasvulohkolle ei ole kuin se yksi koeruutu. Nyt ei voida tietää varmasti johtuiko sen heikompi sato muokkauksesta vai, että lohkon siinä osassa oli kylvötavasta riippumatta huonompi satotaso. Esimerkiksi rusakkolauma laidunsi eniten sitä osaa pellosta tai jotain vastaavaa. Jos muokattu lohko sijaitsi lähimpänä metsänreunaa ei voida tietää johtuiko rusakoiden laidunnus metsänreunasta vai kylvötavasta.
MTT:n standardikokeissa on neljä kerrannetta. Kun keskiarvo lasketaan neljästä osaruudusta, jotka on arvottu eri puolille peltoa saadaan huomattavasti lisää tarkkuutta. Jos rusakkolauma edelleen hakeutuu juuri muokatuille koeruuduille voidaan päätellä, että ne tosiaan syövät mieluummin muokatun maan oraita eivätkä pelkästään metsänreunan oraita. Todennäköisesti Koneviestin kokeessa sadonkorjuutyöt ja punnitukset on teetetty oppilaitoksen harjoittelijoilla niin eipä lisätyöstä kovin paljon lisäkustannuksia olisi tullut.
Kerranteiden lisäksi muistiinpanot ja laskutoimitukset olisi pitänyt tehdä vähän huolellisemmin. Nyt esimerkisi "Jyvien kosteudenmuutos" taulukon näytteenottopäivämäärät poikkevat siitä mitä tekstissä kerrottiin ja tulostaulukossa hehtaarisato ilmoitetaan komeasti 5 kg tarkkuudella vaikka tekstistä ilmenee, että tulos on saatu punnitsemalla 0,7 hehtaarin sato +- 20 kg tarkkuuteen yltävällä vaa'alla. Eli saavutettu tarkkuus on korkeintaan +- 30 kg tuon 5 kg sijaan. Kun tällaisia virheitä jätetään näkyville, niin alkaa ihmetellä paljonko on lukijalle näkymättömiä virheitä esim. puintikosteuden näytteenotossa. Entä mikä suorakylvölohkojen puintikosteus olisi ollut jos ne olisi puitu samana päivänä muokatun lohkon kanssa ennen sadetta? Yhdellä lisänäytteenottokerralla tämäkin olisi selvinnyt.
Tekemällä tutkimustyö hyvin loppuun asti ei jää sijaa jossittelulle.
- Wilpo
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1670
- Liittynyt: 16 Joulu 2004, 20:09
- Paikkakunta: Marttila www.maatalousfoorum.fi
- Viesti:
-
Hämeen hitain
- Luokka: Piikkipyörätrak. 20 hv
- Viestit: 26
- Liittynyt: 17 Maalis 2005, 17:27
