Tilojen välinen yhteistyö

[zetor25a]

Naapuri äestää omalla koneella kaikki (omat ja minun) pellot ja minä kylvän ne sitten peräsä. Ruisku on yhteinen. Kultivaattoria olen lainanut sille. Mulla on jyvävarastotilaa lainattuna siltä. Yheis ostoja tehdään (lannoitteet, myrkyt..) Melkein kaikkia lainaillaan toisille. Paitsi muijia, johonkin se raja nyt sentään pitää vetää.

[O.J.]

...Yheis ostoja tehdään (lannoitteet, myrkyt..)...

Jep, tuota kans toisen naapurin kanssa. Mm. kalkit, kasvinsuojeluaineet ja AIV-liuokset on ostettu monena vuonna porukassa. Ite ostan lannoitteet aina heinäkuussa ja naapuri ei oo vielä siihen kerennyt, joten ne on ostettu erikseen.

[aurauskeppi]

Yhteiskoneet pääosassa täällä. Aluksi oli kolmen tilan yhteinen kylvökone, nyt kahden yhteinen kylvökone ja puimuri. Pikkuhiljaa on homma syventynyt ja mennyt siihen että kumpikin tietää kaiken toisen viljelystä kuin omastaan. Esim. puintihomma on alkanut sujua kuin ajatus. Syyskylvöjen keskellä rupesi jälkikasvu tuppaamaan maailmaan meillä. Kun tulin laitokselta niin vehnät oli maassa. Traktori on kuin vaimo sitä ei voi jakaa. Ei ainakaan sitä omaa...
Koska ruiskutan, lasken ja tilaan myös torjunta-aineet samoille äijille jolloin tulee hienosäädettyä väistämättä toisten viljelyä.
Keikkaa teen omalla ruiskulla ja yhteiskoneilla mutta se on pienimuotoista < 5000 €/v.

[Jari]

Tosiaan jäi yhteiskoneet pois kuvioista...

Imupainevaunu yhden tilan kanssa porukassa,ollut tosin jo kymmenkuntavuotta lähinnä likakaivojen tyhjennyksessä.
Kalkkikärry neljän tilan yhteinen,paras kone kaikista.
Mammuttimylly noin 10 tilan porukassa.
Peltolana 5 talon porukassa.
Tasausäes 3 talon porukassa.
Jyrä 3 talon porukassa.
Klapikone naapurin kanssa.

Lisäks maamiesseuran koneista käytetään Jyry-salaoja-auraa sekä salaojien huuhtelulaitetta.

Kaikkia muita "oikeita" koneita käytetään urakointiin muille. Vaikka yhteistyökuviot omalla kylällä suht laajoja,noissakin porukoissa mukana noin 15 tilaa,silti olisi varaa lisätä yhteistyötä.
Tosin lisääntyy automaattisesti kokoajan,uusia puimureitakin tullut 2000-luvulla kaksi. Viljelypinta-ala omalla kylällä 1000-2000ha.

[-jk-]

Eipä paljon ole yhteiskäyttöä, naapurin kanssa yhteinen kultivaattori. Hankittu silloin kun kasvipeitteisyys vaatimus tuli, nyttemmin seisonut melkein jouten. Maamiesseuran koneita mm. pneuma apulannanlevitintä joskus käytetty. Nykyään kevätlannoitus omalla huiskalla.

[Vesa]

Kimppapuimuri, 8 tilaa.
Jyrä, luoja ties kuinka monen yhteinen.
Klapikone naapurin kanssa yhteinen.
Ruisku, 4 osakasta.

[Juha]

Karhi, kylvökoneet ja jyrä kevättyökoneista on kimpassa.
Ruisku on kimpassa.
Puimurit, lautasäes ja vältit on kans kimpassa syksykoneista. Sitten on tieten salaojanhuuhtelulaite muutaman tilan kimpassa samoin kuin hakkuri.

[Murtola_Lasse]

On ilolla todeta kuinka paljon on tiloilla yhteiskoneita (säästetty euro = tienattu euro)
Onko näitä kimppakoneita ostettaessa saatu myöskin investointi tukea?

Naapurien välisessä koneurakoinnissa säästetään myös turhista konehankinnoista, tämä varmaan yleisempää kuin yhteiskoneet.

[kuokka]

On ilolla todeta kuinka paljon on tiloilla yhteiskoneita (säästetty euro = tienattu euro)
Onko näitä kimppakoneita ostettaessa saatu myöskin investointi tukea?

totta, hyvältä näyttää yhteistyö. lisäämisen varaa on. harmi että ne ei pahemmin kommentoi, jotka jättää yhteistyön väliin

olen laittanut nimeni alle pariinkin puintisopimukseen investointitukea varten. ne koneet on kummankin isännän omia, mutta urakoinnin kautta yhteiskäytössä. moni kauhistelee että maksan kymppitonnin vuodessa puintimiehelle. siinä tulee myös työmies mukana. erikseen palkattuna vois tulla kalliimmaksi...
yritän sitten tienata puintirahat muilla koneilla urakoimalla. jos puisin ite, jäis monta hehtaaria syksyllä kylvämättä ja ruiskuttamatta...

[Toukohousu]

Täytyy nostaa käsi pystyy kun kysytää miksei ole yhteiskoneita!Eli suosisin kyllä yhteiskoneita ja yhteistyötä..MUTTA..
Rehuntekoa olen tehnyt erääntilan kanssa muutaman vuoden kimpassa,mutta se loppu nyt.Mun korjuukalusto ja toinen ei tee asian eteen yhtään mitää.Eli ei ole huollossa mukana,tai koneiden kasauksessa korjuuta varten..puheita kyllä riittää.

Toki käytän urakoitsijaa muutamissa töissä.esim virstakaivon tyhjennys.

Tällä alueella todelliset aktiivitilat on tosi harvassa,omassa kylässä olen lähes ainut.Ja viljanviljelijöitä ei karjatilallisen työt vois vähempää kiinnostaa.

[Jari]

On ilolla todeta kuinka paljon on tiloilla yhteiskoneita (säästetty euro = tienattu euro)
Onko näitä kimppakoneita ostettaessa saatu myöskin investointi tukea?

Ei ole saatu investointiavustuksia,onneksi.
Mun mielestä investointiavustuksista vain haittaa,kauppa ja teollisuus nostaa katetta investointituen verran.

Hyöty tulee siitä että koneilla monta maksajaa,käyttäjien kirjavuus miinuksena mutta plussat ehdottomasti haittoja suurempia. Mitä yksinkertaisempi kone,sitä järkevämpää yhteiskäyttö.
Teknisemmillä koneilla toimii parhaiten että yksi käyttäjä,joko yhteiskoneella tai sitten urakoitsija.
Porukalla ollut puhetta pientareiden murskaimesta mutta eipä innosta,liian herkkä kone monentilan yhteiseksi. Varsinkin kun sekaan mahtuu ronskimpiotteisiakin jotka ajaa niin kauan kuin kone liikkuu...
Korjaajat eri henkilöitä kuin nämä "käyttäjät" mutta eipä ole riitoja saatu aikaiseksi

[kuokka]

Tällä alueella todelliset aktiivitilat on tosi harvassa,omassa kylässä olen lähes ainut.Ja viljanviljelijöitä ei karjatilallisen työt vois vähempää kiinnostaa.

monesti se yhteistyökumppani löytyy kauempaa, varsinkin jos omalla kylällä ei muita ole.
tuohon karja-ja viljatilan yhteistyöhön pitäis paneutua!
siitä löytyy varmasti hyviä esimerkkeja josta voitais ottaa opiksemme...

[aurauskeppi]

No minäpäs teenkin yhteistyötä karjatilan kanssa. Itsellä kasvitila ja tuolla karjatilalla on vilja- ja öljykasveja samanverran kun mulla.

On totta etten heinätöihin ja kakanajoon lähde samalla innolla kuin kylvötöihin.
Negatiivisia puolia löytyy kyllä se on selvä. Siihen auttaa kun vertaa kotona päissään hyötyjä ja haittoja. Sitten kun haitat kasvaa omasta mielestä suuremmiksi on aika keskustella vakavasti. Puhuminen auttaa muutenkin asioiden kirkkaina pysymisessä.
Välillä tuntuu että sitä on toiselle ihan renkinä.
Syksyllä kun tasataan saldoja, molemmat on mielestään aina voittanut.
Jos laskisin tarkkaan kaikki tunnit luulen että tilanne olisi toinen.

[tiko78]

Kyllä sitä työtä teetän jonkunverran, Syysviljan lannoitukset, hevospaskan levitys keväällä, puintihomman jos en omilla leikkikaluilla kerkiä, viljan kuivaus ja varastointi. Vastaavasti itse auttelen pienissä hommissa jolloin itse kerkiän; kärrykuskina puintiaikaan tarvittaessa. jne.

[4370]

Naapurilta tulee noin 10000-20000e vuodessa ite laskutetaan 5000-6000 vuodessa.