Juontokoura vai metsäkärry+kuormaaja?
Valvoja: Farmari-ryhmä
Metsäkärry+kuormain yhdistelmään alkaa mieli kallistua, koska se on monipuolisempi kuin juontokoura. YHdistelmä pelkästään omaan käyttöön on turhan kallis investointi, mutta ehkä naapureilta tulee hommia niin paljon, että saa vähän lisää polttoaineisiin.
Muutamia kysymyksiä on tullut esille:
- vetolenkin paikka aisan alla vai päällä? Joissakin malleissa aisa jää alas ja näin maallikosta tuntuu, että se tökkää maahan herkästi? Ainakin Patruunan kärryssä näin oli, kuinka se toimii käytössä? Farmassa sen sijaan vetolenkki on aisan alapuolella ja aisa jää ylös - onko hyvä?
- Venttiilipöytä on ainakin pakkasella painava, miten esiohjaussysteemit pelaa, kannattaako uhrata joku tonni joystikkiin?
- Vinssejä näkyy ainakin mainoksissa, onko niitä paljon käytössä? Pelaako kauko-ohjaus ja jos ei pelaa, niin pystyykö vaihtamaan manuaaliseen?
- laajakulmaniveltä mainostetaan kovasti, auttaako se esim. puomiston koontia matalammaksi tyhjänä? Koska korkeilla puomeilla ajaessa tyhjänä kärryn kaatuminen saattaa olla lähellä.
- mikä markkinoilla olevista ns. isäntälinjan yhdistelmistä on tukevin? Ja mikä herkin kaatumaan ?
Muutoinhan rakenteet näyttävät olevan samanlaisia, joten moni osa lienee samoilta alihankkijoilta, on koottu vain vähän eri tavalla ja pantu erilainen maali päälle.
Muutamia kysymyksiä on tullut esille:
- vetolenkin paikka aisan alla vai päällä? Joissakin malleissa aisa jää alas ja näin maallikosta tuntuu, että se tökkää maahan herkästi? Ainakin Patruunan kärryssä näin oli, kuinka se toimii käytössä? Farmassa sen sijaan vetolenkki on aisan alapuolella ja aisa jää ylös - onko hyvä?
- Venttiilipöytä on ainakin pakkasella painava, miten esiohjaussysteemit pelaa, kannattaako uhrata joku tonni joystikkiin?
- Vinssejä näkyy ainakin mainoksissa, onko niitä paljon käytössä? Pelaako kauko-ohjaus ja jos ei pelaa, niin pystyykö vaihtamaan manuaaliseen?
- laajakulmaniveltä mainostetaan kovasti, auttaako se esim. puomiston koontia matalammaksi tyhjänä? Koska korkeilla puomeilla ajaessa tyhjänä kärryn kaatuminen saattaa olla lähellä.
- mikä markkinoilla olevista ns. isäntälinjan yhdistelmistä on tukevin? Ja mikä herkin kaatumaan ?
Muutoinhan rakenteet näyttävät olevan samanlaisia, joten moni osa lienee samoilta alihankkijoilta, on koottu vain vähän eri tavalla ja pantu erilainen maali päälle.
Meillä on patun pienemmän sarjan kuormain jossa saa taittopuomin taittumaan pääpuomin päälle,saa kuljetus-asennossa matalaksi(ja painopisteen vetoaisalle->veturille painoa).Ja kun tekee sille puomin päälle paikan kärryyn johon sen voi laskea tyhjänä ajaessa säästyy kääntölaitekkinmaatreij kirjoitti: - laajakulmaniveltä mainostetaan kovasti, auttaako se esim. puomiston koontia matalammaksi tyhjänä? Koska korkeilla puomeilla ajaessa tyhjänä kärryn kaatuminen saattaa olla lähellä
Re: Juontokoura vai metsäkärry+kuormaaja?
käytännössä jounto koura vaati ison veturin että sitä tulee jotain. pienella koneelle ei pysy keula maassa. kärryyn ei tarvi hirveetä veturia muuta kuin että hydr... riittää tai jos pumppu on suoraan voimanotosta nii ei tarvi sitäkään (tämä on oma mieli piteenimaatreij kirjoitti:Vuodessa tehtävä puumäärä n. 100 mottia ja ajomatka 0-1km, joskus harvoin tarttee viedä esim. rankoja kauemmaksi, mutta sekin onnistuu vaikka autolla.
Taloudellisesti juontokoura olisi ehkä riittävä ja sen saa vaikka vinssin kanssa 2-3 t€.
Antaisiko metsäkärry+kuormaaja jotain oleellista helpotusta koontatyöhön tai muuhun niin paljon, että kannattaa satsata se n. 10 t€.
Kertokaapa kokemuksia ja mielipiteitä käytännössä?
käytännössä jounto koura vaati ison veturin että sitä tulee jotain. pienella koneelle ei pysy keula maassa. kärryyn ei tarvi hirveetä veturia muuta kuin että hydr... riittää tai jos pumppu on suoraan voimanotosta nii ei tarvi sitäkään (tämä on oma mieli piteeni )
Joo, minulla on Valtra 900 ja ajoin jonkin verran juontokouralla rankoja, hyvin kyllä toimi. Matka palstan perille menee jo kilometrin päähän ja vähän edemmäksikin sekä ehkä vielä maantieajoa, joten siitä tuo kärryn tarve on noussut. Entisen kouran annoin pojan käyttöön ja nyt on uuden kuljetuslaitteen hankinta.
Kouralla oli eräs huono puoli pienet kuormat, sulalla kelillä tahtoi tulla urat, koska samaa väylää piti ajaa monta kertaa. Sitten se koonta oli työlästä, koska kasat piti tehdä huolella, ettei tarvinnut jatkuvasti hyppiä traktorista korjaamaan. Muutoin koura lyhyeltä matkalta on ihan jees.
Joo, minulla on Valtra 900 ja ajoin jonkin verran juontokouralla rankoja, hyvin kyllä toimi. Matka palstan perille menee jo kilometrin päähän ja vähän edemmäksikin sekä ehkä vielä maantieajoa, joten siitä tuo kärryn tarve on noussut. Entisen kouran annoin pojan käyttöön ja nyt on uuden kuljetuslaitteen hankinta.
Kouralla oli eräs huono puoli pienet kuormat, sulalla kelillä tahtoi tulla urat, koska samaa väylää piti ajaa monta kertaa. Sitten se koonta oli työlästä, koska kasat piti tehdä huolella, ettei tarvinnut jatkuvasti hyppiä traktorista korjaamaan. Muutoin koura lyhyeltä matkalta on ihan jees.
-
Valmettimies
- Luokka: yli 300 hv
- Viestit: 369
- Liittynyt: 02 Heinä 2005, 19:44
- Paikkakunta: Karvia
Tässä minun kokemuksiani juontokourista. Ensimmäinen oli punainen hakki ilman kääntösylinteriä edessä oli Ford 5000 kaksi kaksitoimista ulosottoa käyttöventtilit istuimen alla. Tukit juonsin laaille karsittuna ja vasta siellä apteerasin. Rankaa varten minulla oli itsetehdyt kevyet yksi akseliset kärryt. Niissä oli aisan päällä lenkki josta ne sai kouran leukoihin. Ne kuormattiin ja purettiin edestä. Näillä kuljetin myös kuitua jos matka oli pitkä.
Seuraava loi Hakin musta järeämpi malli kääntösylinterillä edessä Ford 6610 neliveto. Nokalla oli aina 350 kg lisäpainoja. Tukinjounnossa kääntösylinteriä ja kouraa helpottaa kellunta asento (oli jo viis tonnises). Minua ei kaksi leukaisuus koskaan kiusannut. Joissin kipan kourissa kaksi leukaa menee pääläkkäin, sitä naapuri moitti. Hakissa leua menevät peräkkäin. Onko kellään kokemuksia hydraalivinssistä kourassa entä autaisiko hydraalityöntövarsi? Markka on paras konsultti!?
Seuraava loi Hakin musta järeämpi malli kääntösylinterillä edessä Ford 6610 neliveto. Nokalla oli aina 350 kg lisäpainoja. Tukinjounnossa kääntösylinteriä ja kouraa helpottaa kellunta asento (oli jo viis tonnises). Minua ei kaksi leukaisuus koskaan kiusannut. Joissin kipan kourissa kaksi leukaa menee pääläkkäin, sitä naapuri moitti. Hakissa leua menevät peräkkäin. Onko kellään kokemuksia hydraalivinssistä kourassa entä autaisiko hydraalityöntövarsi? Markka on paras konsultti!?
Vaatii eteen kauheet painot että pysyy nokka alhaalla, jolloin on juuri tuo riski että kone hajoo jostain. Taitaa käydä juuri niin kun JME sanoi.Sepe kirjoitti:Jos sen kouran pistäis kiinni trukkinostimeen? Menis kyllä hiukan kauemmaksi traktorista mutta sais nostettua korkeammalle.aksu kirjoitti:Hydraalinen työntövarsi olis poikaa. Ei tarttis sitä työntövartta aina väännellä ku tuo pinopaikalle puuta... Hydr. varren avulla sais myös korkeemman pinon..
Koura sivuttaiskäännöllä etukuormaimeen? Lähinnä pellonreuna rankojen kuormaukseen,pellolla, rankakärryhin,jotka saa irti ja kiinni traktoriin hytistä nousematta. Rankakasasta saisi ainakin korkean laanilla! Rankojen kuljetus tällä "yhdistelmällä" metsässä ei varmaan onnistu, ainakaan kourassa. Ja vannepainot olisivat tarpeen.
Takakuormaimeen on näköjään saanu tollasta juontokoura systeemiä...
http://koti.mbnet.fi/rmjk/pinolla2.jpg
http://koti.mbnet.fi/rmjk/pinolla2.jpg
Tänään lumituhoja+tuulenkaatoja kerätessä huomasi kuinka näppärä kärry+kuormaajapaketti on...
Suolla johon ei lumettomaan aikaan mennä voi lumituhojen latvat nypätä oksineen maasta ilmaan kouraan roikkumaan,siinä mukava karsia kerralla runko ja vedellä pätkiksi
muutenkin tuulikaadot vaan tyveltä irti ja nosto ilmaan niin lumet karisee pois.
Suolla johon ei lumettomaan aikaan mennä voi lumituhojen latvat nypätä oksineen maasta ilmaan kouraan roikkumaan,siinä mukava karsia kerralla runko ja vedellä pätkiksi