Uudet isot puimurit alkaa olla 40-50 tuntitonnin koneita, ainakin vehnällä ja 8-10tn/ha satotasolla.
Rupesi mietityttämään millaisiin tuntitehoihin käytännön työssä pääsee Suomessa. Kannattaa laskea useamman vuoden keskiarvo, näin tulos on jo aika lähellä totuutta. Koneen mallin ja työleveyden voisi myös laittaa näkyviin.
Itse laskin 10v:n keskiarvona puintitehoksi 5.4tn/h, min 4.1tn/h ja max 6.7tn/h. Tunneissa on mukana myös siirtoajot ja koneena Claas 58 12"
Puimurin teho
Valvoja: Farmari-ryhmä
Puimurin teho
Viimeksi muokannut Jorma, 11 Maalis 2007, 19:37. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Tarkoittanet omassa laskelmassa tn/h?
Samaa luokkaa lienee itelläkin,viime vuonna tunteja noin sata ja hehtaareja reilu 130. Satotasot alun parin tonnin tienoilta vehnän noin neljään ja puoleen tonniin,yksi rahtilohko josta ohraa noin kuustonnia. Keskiarvo jotakin tuolta väliltä
Tarkoittaa tuntitehona ehkäpä 4.5tn/h,siirtymiä kohtuu paljon kun ääripäissä lohkojen etäisyydet lähemmäs 40km ja kodin vieressä ts. parin kilometrin säteellä 15% puitavista... Rypsin jätin pois laskuista.
Niin,puimurina 68Claas,12". Edellinen 58 12" pöydällä ja ero selvä kuuskasin hyväksi nopeampana sekä tiellä että pellolla paremman vaihteiston avulla. Vaikkei hydro
Kummassakin tappiomittarit joiden mukaan ajan.
Vuosien väliset erot kohtuu pieniä loppujen lopuksi,paras vuosi 2002 jolloin hyvä keskisato ja ainoastaan omat puinnit. Silloin tunnissa reilu 6tn. Rahtia puidessa menee kuitenkin tiellä enemmän aikaa kuin ainoastaan omia puidessa joten tieajon määrä vaikuttaa vuotuiseen tuntitehoon melkoisen paljon vaikka kuinka puinteja järjestelee. Puitava määrä kuitenkin niin pieni että järjestelyvaraa mukavasti.
Samaa luokkaa lienee itelläkin,viime vuonna tunteja noin sata ja hehtaareja reilu 130. Satotasot alun parin tonnin tienoilta vehnän noin neljään ja puoleen tonniin,yksi rahtilohko josta ohraa noin kuustonnia. Keskiarvo jotakin tuolta väliltä
Tarkoittaa tuntitehona ehkäpä 4.5tn/h,siirtymiä kohtuu paljon kun ääripäissä lohkojen etäisyydet lähemmäs 40km ja kodin vieressä ts. parin kilometrin säteellä 15% puitavista... Rypsin jätin pois laskuista.
Niin,puimurina 68Claas,12". Edellinen 58 12" pöydällä ja ero selvä kuuskasin hyväksi nopeampana sekä tiellä että pellolla paremman vaihteiston avulla. Vaikkei hydro
Kummassakin tappiomittarit joiden mukaan ajan.
Vuosien väliset erot kohtuu pieniä loppujen lopuksi,paras vuosi 2002 jolloin hyvä keskisato ja ainoastaan omat puinnit. Silloin tunnissa reilu 6tn. Rahtia puidessa menee kuitenkin tiellä enemmän aikaa kuin ainoastaan omia puidessa joten tieajon määrä vaikuttaa vuotuiseen tuntitehoon melkoisen paljon vaikka kuinka puinteja järjestelee. Puitava määrä kuitenkin niin pieni että järjestelyvaraa mukavasti.
-
hämeenMies
- Luokka: Puutarhatraktori
- Viestit: 8
- Liittynyt: 05 Maalis 2007, 12:16
Samaa luokkaa
Claas 58s on mullakin kyllä se meinaa 100h mittariin pyörähtää vuodessa mukaan luettuna siirto ajot ja muut joutokäynnit, mittarihan pyörii aina kun on virrat päällä.
Puitava ala 130ha josta rypsiä n:30ha ohraa n:20ha ja loput kauraa keski sato vaikea arvioida ehkä siellä jossain 4 tonnin paikkeilla useamman vuoden
keski arvo.
peruslohkoja viljelyssä 74 kpl eli perus lohkon keski koko selvästi alle 2ha, puolet pelloista 6km säteellä ja toinen puoli 20 km säteellä.
Puitava ala 130ha josta rypsiä n:30ha ohraa n:20ha ja loput kauraa keski sato vaikea arvioida ehkä siellä jossain 4 tonnin paikkeilla useamman vuoden
keski arvo.
peruslohkoja viljelyssä 74 kpl eli perus lohkon keski koko selvästi alle 2ha, puolet pelloista 6km säteellä ja toinen puoli 20 km säteellä.
58:ssa saa tosiaan heittää kolmoselle, jos tulee pitempi pätkä päisteajoa. 68:ssa sitten ilmeisesti pitempi kakkonen, onko myös hydrauliikka tehokkaampi? Tuo sun 68 taitaa olla ihan viimeisiä kovalla laatikolla?Jari kirjoitti: Niin,puimurina 68Claas,12". Edellinen 58 12" pöydällä ja ero selvä kuuskasin hyväksi nopeampana sekä tiellä että pellolla paremman vaihteiston avulla. Vaikkei hydro
Aika lähellä toisiaan on tuntitehot näiden kolmen tapauksen perusteella. Omaa tuntitehoa lisää ainakin se, ettei kauraa juurikaan ole viljelyksessä ja pellot on aikas lähellä.
Jorma kirjoitti:58:ssa saa tosiaan heittää kolmoselle, jos tulee pitempi pätkä päisteajoa. 68:ssa sitten ilmeisesti pitempi kakkonen, onko myös hydrauliikka tehokkaampi? Tuo sun 68 taitaa olla ihan viimeisiä kovalla laatikolla?Jari kirjoitti: Niin,puimurina 68Claas,12". Edellinen 58 12" pöydällä ja ero selvä kuuskasin hyväksi nopeampana sekä tiellä että pellolla paremman vaihteiston avulla. Vaikkei hydro
Aika lähellä toisiaan on tuntitehot näiden kolmen tapauksen perusteella. Omaa tuntitehoa lisää ainakin se, ettei kauraa juurikaan ole viljelyksessä ja pellot on aikas lähellä.
Kakkosella menee hitaimmillaan vajaa 5km/h ja nopeimmillaan noin 12-13km/h. Tiellä lähempänä kolmea kuin kahtakymppiä. Eli ero on melkoinen sekä tiellä että pellolla,pellolla eroa lisää eniten se että pakilta kakkoselle heittäessä, esim. lakoviljassa,on sopiva vauhti samantien. Tosin joutuu joskus ajaa ykköselläkin mikäli heinäistä lakokauraa tms.
Hydrauliikka tuntuu samalta,pöytä saisi nousta nopeammin.
Viimeisiä keppilaatikolla,lavettikuski toi elokuussa 2004 ja samoina päivinä vei ensimmäisiä hydroja huoltomies/viljelijöille koeajoon.
Tuntitehosta vois sen verran sanoa että noin kymppitonniin menee kuivalla vehnällä,puintitappiot luokkaa prosentti jos sitäkään. Tuntuu tappiolta se ensimmäinenkin "oikean" kokoinen jyvä pellossa. Vihertää voi mutta se johtuu pienistä jyvistä tai tyhjästä puintikoneistosta esim. pellon päässä.