Kuivurin ja puimurin hyötyaste
Valvoja: Farmari-ryhmä
-
teräsmies24E
- Luokka: >500hv
- Viestit: 551
- Liittynyt: 07 Loka 2005, 21:56
- Paikkakunta: Auranmaa
Kuivurin ja puimurin hyötyaste
Millainen mielestänne paras symbioosi puimurin ja kuivurin käyttöasteelle..
Parhaasta en tiedä, oma systeemi toimii seuraavasti:
Perävaunu ja kuivuri ovat samankokoiset, kun tulen pellolta viljakuorman kanssa saan kuivurin täyteen ja käyn samalla syömässä. Sitten vaan hakemaan pellolta uutta kuormaa jne.. Puimuri on sen kokoinen, että ehtii puida yksin touhutessa kolme kuivurillista/peräkärryllistä (ilta)päivässä.
Perävaunu ja kuivuri ovat samankokoiset, kun tulen pellolta viljakuorman kanssa saan kuivurin täyteen ja käyn samalla syömässä. Sitten vaan hakemaan pellolta uutta kuormaa jne.. Puimuri on sen kokoinen, että ehtii puida yksin touhutessa kolme kuivurillista/peräkärryllistä (ilta)päivässä.
Re: Kuivurin ja puimurin hyötyaste
Itellä suunnilleen soppeli eli alle hehto per hehtaari,kärryjä läjä ja puimurilla saa nää kaikki tukkoon päivässä parissa. Sitten ihmetelläänteräsmies24E kirjoitti:Millainen mielestänne paras symbioosi puimurin ja kuivurin käyttöasteelle..
Suomennettuna,puida pitää silloin kun keli kohillaan,järjestellen omat ja rahtipuinnit/kuivaukset sopivasti lomittain. Kuivaaja sekä puimuri pyörii kun keliä on,kuivaajaa pyörii yleensä kuivauksien alettua tauotta niin kauan että kaikki on puitu,muutaman päivän sadekausi ei vielä kuivaamista lopeta
Tuoreena myyminen omalla kohdalla pelastus,rehellisesti sanottuna ei tuo alle hehto per hehtaari ole oikeen realistista muulloin kuin huippusyksynä.
Lajit/lajikkeet sillätavoin että kausi jatkuu,pienellä kalustolla tekee "tulosta" suhteessa ylisuureen "leipäviljakalustoon".
Itellä aikanaa kylmäilmakuivuri oli lisänä. Nykyisellä tietämykselläni ja tämänpäivän tekniikalla itse rakennettu kylmäkuivuri ainoaksi ainakin alle 50 hehtaarin viljatilallekin. Minkä kuivatus ajassa häviää sen kyllä toisaalla voittaa. Omat systeemit oli primitiiviset mutta aina viljan sai säilymään syksyn säillä kuivattuna ja lähes aina alle 14%. Eikä ollut koskaan lisä lämpöä. Huhti-toukokuun vaihteessa voi kuivatusta jatkaa. Minusta lisälämmitys on turha paitsi ilmainen aurinkoenergia. Jälkituleentuminen on myös etu. Liikkuvia osia on myös vähän, säästää hermoja. Oma metsän puusta saa paljon tehtyä.Edullisesti laitos jos oikein suunniteltu,puida voi aina kun keli sallii...
-
aurauskeppi
Mulla kimppapuimuri, joskin riittävän kokoinen puimaan ensin oma kuivuri tukkoon = kuivuri+2. satsi suppiloon + 4 kpl kärryjä täyteen. Sitten siirrytään toisen osakkaan pellolle ja sama toistuu. Puimurin ei tarvi kuivureita varttua jos keliä on. Tästä johtuen onkin panostettu siihen ettei puida kasteisia viljoja vaan pellolle mennään vasta reilusti iltapäivän puolella. Viime syksynä oli yksi tällainen harvinainen kasteeton yö ja puimassa olinkin aamuysiltä.
Jonkinlainen pullonkaula on kärryjen koko. Se pitäisi ehdottomasti olla sama kuivurin kanssa. Ja mulla vielä kuivuri on ehtoopuolella joten automatiikka on tullut lähemmäksi manuaalia...
Jonkinlainen pullonkaula on kärryjen koko. Se pitäisi ehdottomasti olla sama kuivurin kanssa. Ja mulla vielä kuivuri on ehtoopuolella joten automatiikka on tullut lähemmäksi manuaalia...
Meillä kaksi vanhaa massikkaa(206 ja 240) ja kärryjä 2 *100hl,yhdet 110hl ja yhdet 60hl. Kuivurin vetokyky on 120hl. Kaks puimuria sen takia että toiset pellot 30km päässä. Kuivuria ei oikeastaan kovin äkkiä saa tukkoon, koska menee matkaan noin paljon, vaikka ajettaisiin kahellakin puimurilla samaan aikaan. Kun kärryjä on kohtuullisesti ja koneet seisoo kun kuorma lähtee pellolta, ei oikeastaan ole hätää, koska ei oo erillistä kuskii traktoreille ja puimureille. Päivän saa ajaa reilusti ennen ku kaikki paikat on viljaa täynnä. Yöllä sitte vaihdetaan viljoja ja taas on tyhjät kärryt aamulla ja eiku pellolle.
- aurajokilaivuri
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1133
- Liittynyt: 04 Loka 2005, 14:16
- Paikkakunta: Aurajokivarsi
Isompi kuivuri on suunnilleen koko kärrysarjan kokoinen. Kaatosuppiloon mahtuu yhtä paljon kuin kuivuriin, eli toinen kärrysarja, ja kärryille tietysti kolmas. Kärryt n. 130, 110, 90. Kahdella miehellä ehtii juuri kuskaamaan n. 30 km päästä kuivurille, kun tuo tyhjät kärryt pellolle ja lähtee täysinäisen kanssa takaisin samantien, ja kuivurilla vain kippaa ja takaisin tien päälle. Sitten vielä urakkamies puimassa ja vanhaisäntä hoitamassa kuivuria, niin homma etenee kohtuullisesti tuollakin etäisyydellä.
Toinen pienempi (vara)kuivuri on keskimmäisten kärryjen kokoinen.
Toinen pienempi (vara)kuivuri on keskimmäisten kärryjen kokoinen.