Ilmansuunnalla ei varmaankaan ole merkitystä, mutta ylöspäin mennessä ilma yleensä lämpenee useita asteita. Aurinpaisteen teho voisi olla jotain 200 wattia/m2, 100 neliön kuivurinseinällä yhteensä 20 kW.Rubinjo kirjoitti: Kuivurivalmistajan kursseilla sanottiin että ilmamäärät ovat niin valtavia että imuaukon ilmansuunnalla ei ole mitään merkitystä. Pannu imee ilmaa aina myös varjon puolelta. Epäilenpä että ilma ei ehdi lämmitä yhtään mustan pellin ansiosta.
Lisälämpöä kuivuriin lämpölaitoksesta.
Valvoja: Farmari-ryhmä
-
aurajokilaivuri
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1133
- Liittynyt: 04 Loka 2005, 14:16
- Paikkakunta: Aurajokivarsi
Ite en noita öljyn kulutuksia per tonni ole ylösmerkkaillut. Tuo luvun kopsasin Erkki Holman artikkelista, KV:stä. 100litraa/tonni oli mennyt hänellä vuonna 1987. Muistelisin olleeni rahtikuivurilla tuona vuonna jelppaamassa. Kärryn kippi oli yläasennossa mutta vilja piti sorkkia alas. Ylös etureunaan jäänyt mälli saatiin alas traktoria nykäisemällä, väänsi takalaidan kiinni olleen yläosan mennessään,peltilaita.Kaikenlaista...
-
Cultor
- Luokka: >500hv
- Viestit: 615
- Liittynyt: 08 Loka 2005, 19:20
- Paikkakunta: Kahden kaupungin välissä
Väärä vastausSepe kirjoitti:Miksi sitten isompien kuivureiden puhaltimet on keskipakopuhaltimia?
Vastaus on koska potkuri puhaltimen koko olisi jotain luokkaa metri puolitoista ennen kuin se tekisi saman tehon...
Oikea vastaus on keskipakopuhaltimen huomattavasti parempi vastapaineen ja kuristuksen sieto. Kuristamalla voidaan keskipakopuhaltimen ilmamäärää pienentää hyötysuhteen merkittävästi huonontumatta, tehontarve laskee lähes samassa suhteessa. Potkuripuhaltimen imupuolta ei kannata kuristaa, tehontarve ei laske, vaikka ilmamäärä vähenee.
Suunnitelmissa on lämmittää traktorin 12 m3 puhkuvaunun ilmaa pienkiinteistön keskuslämmitysvedellä. 32 kw stokerilla poltetaan viljaa ja kiertovesi kuumentaa 100 heppasen traktorin syyläriä lämpökeskuksen vintillä. Syylärin edestä lähtee 400mm ilmastointiputki puhkuvaunun 5,5 kw potkuripuhaltimen imuaokkoon. Vesisysteemissä olisi vielä vanha 30 kw öljykattila mutta sitä en ole aikonut lämmittää. Saas nähdä miten äijän käy?
Tämmöstä mietin, kaikilla viljatilolla ei ole semmoista metsää, josta haketta saisi. Mutta olkea on. Olki kiusaa näemmä suorakylvöä. Sanotaan ettei olkea ehdi puintikiireiltä keräämään. Parasta olisikin kerätä vasta keväällä! Viljakasvissa oleva kloori vähenee oljen liotessa sateessa. Poltettaessa kloori muuttuu hapoksi ja syövyttää polttolaitetta.
Oljenpolttovermeet on tosin itse haettava ulkomailta, DK taitaa olla hyvä suunta...?Aiheesta kuuklatessa tuli eteen oljenpelletöinti. Niitä kai voi hakelaitteilla polttaa? Rypsinoljella lienee hyvä "tehopainosuhde".
Oljenpolttovermeet on tosin itse haettava ulkomailta, DK taitaa olla hyvä suunta...?Aiheesta kuuklatessa tuli eteen oljenpelletöinti. Niitä kai voi hakelaitteilla polttaa? Rypsinoljella lienee hyvä "tehopainosuhde".
Lisälämmitykset tuli kokeiltua, mitään tarkkoja fysikaalisia laskelmia en saanut aikaiseksi, lämpötiloja sentään seurasin. Puhkuvaunussa oli n. 10 tonnia tiukkaan tallottua n.18 20 kosteata vehnää Potkuripuhaltimen teho on 5,5 kw. Stokerissa poltin kauraa, valmistaja ilmoittaa tehoksi kauralla n.15kw. Lämmönvaihdin oli NH82 jäähdyttäjä, letkut pannuun diam.30. Pannun vesi pysyi n.70 asteisena, kiertovesi jäähtyi syylärissa n.10-20 astetta, letkut ehkä olis voineet olla pienemmät. Sain näillä systeemeillä sisäänpuhallettavan ilman lämpötilaa nostettua n.15 astetta, systeemiä pyörittelin päivisin n. 40 50 tuntia, pääosin sisäänpuhalluslämpötila oli n 25 35 astetta, ilman suhteellinen kosteus oli ennen lämmitystä 50-70 prosenttia. Kuorman alakerros kuivui melko nopeasti alle 15 kosteuteen, loppukosteudet kuorman pohja n 12 ja pinta n.14. Kauraa paloi prosessin aikana n.1m3, mukana meni rypsiä n. 50 kg. Tuhkaa syntyi n.150 l
Tuon viestin kirjoittamisesta on 2 vuotta ja nyt ollaan jo yli 80 euron... Parin vuoden päästä yli satku?Carnivor kirjoitti:Ja raakaöljyn hinnan noustua nyt yli 60 USD/barrel niin lisälämmön tuottaminen biomassalla tulee entistäkin kannattavammaksi. Vertailun vuoksi vuonna 1999 öljyn hinta oli ennätysalhaalla noin 12 USD/barrel. Noihin hintoihin tuskin tullaan enää koskaan palaamaan. Jotkut rikastuvat poraamalla maahan reiän ja myymällä ylös suihkuavan öljyn