Tuulivoimala

[Jorma]

Gradu on tuon mainitsemani viljelijän käsialaa.

[viljanviljelijä]

No tästähän saadaan jo säätövoimaa: vesi ylös tuulella ja alas tullessaan tekee sähköä

[khd]

No tästähän saadaan jo säätövoimaa: vesi ylös tuulella ja alas tullessaan tekee sähköä

Just tuota samaa pohdiskelin taas viikonloppuna kun pihalla oleva mylly pyöri miljoonaa. Myllyllä nostettais vettä ylemmäs altaaseen ja sieltä valuessaan vesi pyörittäis generaattoria. Vesimäärien tarpeesta ei mitään hajua mutta periaatteessahan saatais rakennettua suljettu systeemi jossa kierrätettäis samaa vettä ylös - alas... Viisaammat miettimään!

[Jari]

No tästähän saadaan jo säätövoimaa: vesi ylös tuulella ja alas tullessaan tekee sähköä

Just tuota samaa pohdiskelin taas viikonloppuna kun pihalla oleva mylly pyöri miljoonaa. Myllyllä nostettais vettä ylemmäs altaaseen ja sieltä valuessaan vesi pyörittäis generaattoria. Vesimäärien tarpeesta ei mitään hajua mutta periaatteessahan saatais rakennettua suljettu systeemi jossa kierrätettäis samaa vettä ylös - alas... Viisaammat miettimään!

Täällä rannikoilla olisi vesijarru poikaa,sähköntuottoa pienilläkin tuulilla ts. lippis pysyy tuulella päässä. Isommilla tuulilla sitten jarrua vedellä jota pumpattaisiin minne hyvänänsä. Muutenhan veden nostossa ja siitä energian tekemisessä ei mitään järkeä,pyörän keksimistä uudelleen?

Eilen oli vähätuulinen päivä,pystyi lastata viljakuorman että pysyi pressu pari lankkua painonaan kärryn laitamilla. Tuulta näkyi olleen "tyynellä" kelilläkin merenpuolella olevalla mittausasemalla läpi päivän 11-12m/s 40km:n päässä rannasta olevalla mittausasemalla eilenkin 3-4m/s. Ehkä tuulimyllyjen paikat olisi noin 10km:n rannikkokaistaleella,mutta se toimitetun sähkön hinta...

[Jorma]

No tästähän saadaan jo säätövoimaa: vesi ylös tuulella ja alas tullessaan tekee sähköä

Just tuota samaa pohdiskelin taas viikonloppuna kun pihalla oleva mylly pyöri miljoonaa. Myllyllä nostettais vettä ylemmäs altaaseen ja sieltä valuessaan vesi pyörittäis generaattoria. Vesimäärien tarpeesta ei mitään hajua mutta periaatteessahan saatais rakennettua suljettu systeemi jossa kierrätettäis samaa vettä ylös - alas... Viisaammat miettimään!

Espanjassa on meneillään tuollainen projekti valtion rahoittamana. Tässä taidettiin käyttää merivettä eli systeemi ei ollut suljettu. Mitään sen kummempaa tietoa ei mulla tuosta ole.

[jed]

http://www.gov.ns.ca/enla/ea/CBWindHydr ... ration.pdf
Tuossa yksi "pieni" projekti. En lukenut tarkemmin, onko vasta suunnitelma vai mikä...

Järkeä tuossa on siinä suhteessa, ettei nykyään ole mahdollisuutta varastoida suuria määriä sähköä järkevämmin.

[khd]

Muutenhan veden nostossa ja siitä energian tekemisessä ei mitään järkeä,pyörän keksimistä uudelleen?

Päällimmäisenä mielessä olikin että noin saataisiin varastoitua tuulta tyynempien kelien varalle. Eli olisi allas ylhäällä ja alhaalla...

[Carnivor]

TM:n rakennusmaailman numerossa 1/2008 on laaja artikkeli pientuulimvoimaloista. Ennen pidin niitä aika huuhaana, mutta kannattavuus voi hyvinkin olla samaa luokkaa hakevoimalan kanssa. Artikkelin tuulivoimalalla ladattiin akkuja, mikä lienee aika arvokas tapa varastoida energiaa. Paljonkos ne kantaverkkokytkimet oikein maksavat?

[ATH]

1900 luvun alussa oli meilläkin tilalla vielä tuulimylly. Myrskyssä siipien pidätin katkesi, kun tuuli kääntyi. Pyöri niin lujaa, ettei kukaan uskaltanut mennä moista kääntämään tuulesta, joten koko 8 tuuman tamminen pääakseli katkesi irtipoikki ja n. kymmenmetrinen siivikko aloitti matkansa vajaan kilometrin päässä olevaa naapuritaloa. Sinne asti päästyään ei siivikosta ollut jäljellä kuin siivikon napa.

Se on isoista myllyistä viimeinen kokemus talossa. Rakennuslupakin saattaa olla tiukassa nykyisen lupamenettelyn aikana. Pikkumyllyillä ei kannata syöttää valtaverkoa taloudellisesti , mutta onhan siitä kyllä juuri valmistunut laki kylläkin, että määrätynlaiset sähköntuotantolaitokset voivat sitä tehdä, vaikka yhtiö pistäisikin hanttin ja takuuhintakin siinä muistaakseni oli. Tarkoitettu mielestäni lähinnä mädätyksellä toimiville keskitetyille voimaloille ja yhtenä ajajana oli muistaaksen Vehmaan Biowakka. Kombivoima kun on taloudellisempaa kuin pelkkä kaukolämpö.


Ei olisi muuten tuokaan onnistunut varmaan sosialistijohtoisessa hallituksessa, mitä olen näitä asioita seurannut. Pekkarinenkin on hyvä mies juuri näissä energian hajatuotanon pienlaitosasioissa, mutta tuulihommissa hiljaisempi. Vihreät ja vasemmistoliitto kun ovat leimautuneet siihen sarkaan käyttäen sitä poliittisena kapulana energiapolitiikan rattaisiin.

Energiantuotanto tuulella pienissä yksiköissä ei ole kannattavaa ilman laajahkoja tukijärjestelyjä. Uskoakseni tukea eri muodoissa tarvitaan 80-90 % joista osa piilee yhtiön maksamassa hinnassa osa muualla. Onko se kilowatin hinta nyt jossain 2 sentin hivakoilla pörssissä? Vai olenko ihan hakoteillä? Omassa käytössä, kun mukaan otetaan siirtomaksu, liittymämaksu ja sähkömaksu, sekä energian lisäverot suolattuna kaikki alvilla 22% , hinta lieneekin jo lähempänä 10 senttiä jolloin tilanne alkaa olla toinen, riippuen kulutusmallista.


Sen valtaverkkoon syöttämisen sijaan, on Suuremmissa eläinyksiköissä saatu tuulilaite maksamaan itsensä takaisin muutamassa vuodessa, kun on hankittu käytetty mylly ja kokoamistyö tehty suureksi osaksi itse. Kasvihuoneillakin käytetään usein myös valtava määrä raskasta polttoöljyä. Sellainen sadantuhannen litran vuosisäästö saattaisi olla jo innostusta luova, ainakin silloin jos valtio myöntää hankkeelle reilun avustuksen.

Tosin hake tai olki on yhä siinäkin ainakin toistaiseksi ykkönen, mutta kaikilla ei ole tähän yhtä hyviä mahdollisuuksia. Näin suorakylvöjen yleistyessä saa olkea lisääntyvässä määrin ja jaettu korjuuketju tulee halvemmaksi kuin tuulimylly. Tietysi silloin, kun tarvitaan suuret määrät sähköä tuotannossa, kuten kasvihuoneissa valaistukseen, tuulimylly ajaa ehkä asiansa paremmin laitoksen koosta tietysti riippuen.

Eli en näillä näkymin usko tuulivoimalla toimiviin pienvoimalaitoksiin. Johtunee pitkälti myös siitä edellisestä buumista 70-luvulla energiakriisin jälkimainigeissa, jolloin homma meni myttyyn 101 % . Silloin muuten keksittiin jo unohtuneita innovaatioita valtavan paljon, jotka ovat jo hävinneet historian hämärään. Yksi mikä jäi mieleen, oli täysin mekaaninen järjestelmä jolla säädettiin ilman kamevanapaa tasavirran jännitettä, jota myllyjen generaattorit pääasiassa tuottivat.
Tässä ratkaisussa käännettiin siipeä joko tuuleen tai pois, jotta pysyttäisiin lämmitysvastusten jännitteenkeston rajoissa. Eräänlainen keskipakosäätäjän periaatteella toimiva laite. Myllyn pysäytys lämminvesivarajan kuumettua ylärajalle on taasen toinen juttu. näitä sävellettiin nollabudjetilla niihin talouksiin, joissa oli osaamista omasta takaa.

[O.J.]

http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id83763.html

Vattenfallin tuulimyllyt myynnissä

Sieltä jollekin myllyjä. Tänne sisämaahan ei taida tarvita edes haaveilla, vaikka muuten ollaankin ympäröivästä maisemasta vähän ylempänä.

[Jari]

http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id83763.html

Vattenfallin tuulimyllyt myynnissä

Sieltä jollekin myllyjä. Tänne sisämaahan ei taida tarvita edes haaveilla, vaikka muuten ollaankin ympäröivästä maisemasta vähän ylempänä.

Noita mainittuja Rahjan myllyjä ihmetelty porukalla,paaaljon on ollut huoltoseisokkeja ko. härveleillä ja aina kun TUULEE,myllyt eivät pyöri kun tuuli kuulemma liian kovaa On siinä sähkömyllyt...
Nuo mainitut myllyt melkoisen isoja,tommosta ei enää minnevaan pystytetä,pyöriessään huminakin melkoinen pikkutuulellakin.

[Jorma]

Tosin hake tai olki on yhä siinäkin ainakin toistaiseksi ykkönen, mutta kaikilla ei ole tähän yhtä hyviä mahdollisuuksia. Näin suorakylvöjen yleistyessä saa olkea lisääntyvässä määrin ja jaettu korjuuketju tulee halvemmaksi kuin tuulimylly.

Ainakin itseä kiehtoo tuulivoimassa ajatus siitä, ettei tarvitsisi kerätä olkia, täyttää hake-tai pellettisiiloa tai ylipäänsä tehdä yhtään ylimääräistä työtä asian eteen. Näin siis periaatteessa.

[Carnivor]

Siinä TM rakennusmaailman artikkelissa kerrottiin, että laakereita joutuu rasvaamaan säännöllisesti ja vaihtamaan noin kolmen vuoden välein. Voi olla hieman hankalaa laakereiden sijaitessa 15 metrisen tikun päässä.

[ATH]

Tosin hake tai olki on yhä siinäkin ainakin toistaiseksi ykkönen, mutta kaikilla ei ole tähän yhtä hyviä mahdollisuuksia. Näin suorakylvöjen yleistyessä saa olkea lisääntyvässä määrin ja jaettu korjuuketju tulee halvemmaksi kuin tuulimylly.

Ainakin itseä kiehtoo tuulivoimassa ajatus siitä, ettei tarvitsisi kerätä olkia, täyttää hake-tai pellettisiiloa tai ylipäänsä tehdä yhtään ylimääräistä työtä asian eteen. Näin siis periaatteessa.

Mitäs tehdään tyynellä? Tai myrskyllä? Ostetaan yhtiöltä sähköä? Pidetään suuria liittymämaksuja tämän vuoksi?

Minulla on traktorigeneraattori yhtiön sähkökatkojen varalta, ne ovat kestäneet maksimissaan 12 h. joten tuokin on varmuuden maksimointia, mutta täälläpäin on ollut sellainen puolivuotiskausi, ettei olisi tuulivoimalaa voinut käyttää kuin muutamana päivänä. Vuoroon myrskyää, vuoroon tuulennopus ei riitä. Ja sitävarten, kuten mainittu Pekkarinen on meille kertonut jo reilusti yli kymmenen vuotta, jokainen tuuliwatti tarvitsee rinnalleen nykytekniikala yhden kivihiilivatin tai dieselwatin.

Jo yksistään tämän pulman vuoksi tuulisähkön hinta vähintään tuplaantuu yhtiön myymään sähköön nähden 5-10 vuoden kuoletuksella.

Mitään ei ole kirjoituksessa tarkistettu mistään, vaan vedetty hatusta mutta on varmasti suuntaa antava.

[Jorma]

Mitäs tehdään tyynellä? Tai myrskyllä? Ostetaan yhtiöltä sähköä?

Se mullakin ensimmäiseksi tulee mieleen. Niinhän se menee, että silloin myydään, kun on myydä ja ellei oma tuotto riitä kulutukseen niin ostetaan lisää.

Siinä TM rakennusmaailman artikkelissa kerrottiin, että laakereita joutuu rasvaamaan säännöllisesti ja vaihtamaan noin kolmen vuoden välein. Voi olla hieman hankalaa laakereiden sijaitessa 15 metrisen tikun päässä.

Toi on huono juttu. Pientä huoltovälin lisää saisi varmaan vaihtamalla heti uutena kiinanlaakerit johonkin laadukkaampiin. Voisikohan niitä rasvauskohteita putkittaa, mene ja tiedä.