Kipin nostotehon laskeminen

[nipe]

Peräkärri remontin yhteydessä tuli ajankohtaiseksi kipin vaihto, mutta asennettavasta sylinteristä puuttuu tyyppikilpi, joten nostotehot hiukan arvailujen varassa. Kuinka nostoteho voidaan laskea? Käyttöön tuleva uusi sylinteri on nelijatkoinen, ensimmäisen jatkon halkaisija 70 mm ja neljännen 117 mm ja työpaine 170 bar.

[hogi]

Sylinterin tehon saa aika helposti laskettua kaavalla F=PxA, eli F= voima newtoneissa, P= paine pascaleissa ja A= pinta-ala neliömetreissä. Eli Toi viimeinen, ohuin jatko jaksaa puskea noin 6tn. Siihen, että nouseeko lava kuormalla, pitääkin jo tietää sylkyn sijainti, kuorman jakautuminen lavalla, saranointipiste yms.

Jos yksiköiden muuntaminen SI-järjestelmän mukaiseksi tuntuu epävarmalta, kannattaa käyttää http://muunnin.com/

[Seppo69]

Mitesnkäs selität esim Nurmen sivuilla olevien kippisylinterien kippivoiman?

http://www.nurmiauto.fi/index.php?kat=8

Esim NAS5 4 putkinen putkien koot 125mm, 110mm, 95mm, 80mm.
Ilmoitettu voimaksi 160bar(=16Mpa) 9t
Käytetään kaavaa suurimmalle putkelle F=p*A=16MPa*3,14*62,5mm*62,5mm=20,0t
Käytetään kaavaa pienimmälle putkelle F=p*A=16N/mm2*3,14*40mm*40mm=8,2t
Voitaisiinko ajatella että tämä 9t tarkoittaa viimeisen putken tehoa(8,2t=9t)!?

Verrataan NAS7, jossa ilmoitetaan 160bar/11t siinä pienin putki 50mm(suurin samankokoinen kuin NAS5)
Lasketaan teho pienimmälle F=p*A=16*3,14*25*25=3,2t Nyt ainakin pitää jo puuttua asiaan kun 3,2t ei ole sama kuin luvattu 11t.

En ymmärrä tätä mitoitusta. Heidän taulukossaan ei teloskooppi sylinterit noudata tuota F=pa kaavaa.
Kun molemmissa sama isoin putki, niin ei voida perustella, että toinen 11t ja toinen 9t sylinteri.
Tuossa täytyy olla ajatuksena jokin kärryn kokoluokka tai jokin muu sellainen tai sitten teloskooppisylinterin rakenne heillä hieman erkoinen, eli pinta-ala ei ole se mitä on varrenala

Keksiikö kukaan tähän ratkaisua?

[SS]

Jokainen kerta kun ei ole meillä kippi noussut, kaivinkoneella tai jollakin avittaminen ensimmäisen puolen metrin matkalla on auttanut, lopun se nousee ittestäänkin. Eli kippisylinterin kaltevuuskulma alussa vaikuttaa siihen, irtoaako lava pitimiltään.

-SS-

[hogi]

tai sitten teloskooppisylinterin rakenne heillä hieman erkoinen, eli pinta-ala ei ole se mitä on varrenala

Mä epäilen että homma on just näin, eli pinta-alat viimeisissä tuubeissa on isommat kuin mitä männän paksuus.

SS: Mulla meinas Palmssi jämähtää viime viikolla kolmanteen tuubiin, kyydissä oli märkää savea (viljalaidat kiinni ja iso kuorma) joka ei lähtenyt liukumaan. Nytkyttely autti.

[konevaari]

Onhan se ihan selväkin toki että mitä korkeammalle se sylinteri on jo nostanut, sitä suurempi massa kohdistuu kärryn perään johon lava on "saranoitu" ja sitä vähemmän kohdistuu kipattavaa massaa sylinterille.

[Kunnostus]

tietysti näin on, mutta joissakin kärryissä sylinteri on niin vinosti nostosuuntaan nähden että ei meinaa nousta. Olisikohan ollut Velsa-merkkinen missä sylkky osoittaa hieman kärryn etupäätä kohti, tämän kärryn kippaaminen on paljon raskaampaa kuin esimerkiksi vanhan Rysky-7 kärryn kippaaminen.