Trappe-vehnä

[aurajokilaivuri]

Siemennys-ketjujen perusteella muutamalla muullakin oli moista lajiketta viljelyksessä.

Miten kävi?

Eniten pelkäsin että menee pitkäksi, mutta saatiin puitua vielä hyvän sään aikana 26.9. noin viikko Zebran jälkeen.

Satotaso oli lupausten mukainen, ja laatu hlp 79.9, sakoluku 207, mutta valkuainen jäi 9.8:aan.

Typpeä laitettiin laskelman mukaan 148 kg/ha, sianlietettä + salpietaria ja savimaa siis kyseessä. Ympäristötukiehtojen mukaan 150 kg/ha on kai enimmäismäärä.

Onnistuiko joku saamaan tuolla lajikkeella leipävehnäkelpoista tai edes lähelle sellaista olevaa tavaraa ja millä tempulla? Auttaako jaettu lannoitus?

Muuten varsin tyytyväinen lajikkeeseen, paitsi tuo valkuaistaso.

Nyt siis mietinnässä että laittaako tuota ensi vuodeksi, vai jatkaako zebran kanssa.

[Wilpo]

Ihan ok, mutta ei ihan odotuksia täyttänyt. Tosin tämä vuos tais olla vehnällä täällä normaalia huonompi vuosi.

Kylvetty 30.4 ja puitu 22-26.9.
* 6,1 pH:n erm hiuesavella kasvusto sai 106kg typpeä ja siemeniä 273kg. Kasvusto olisi saanut olla n. 50 itävää jyvää tiheämpi. Keskisato kuivana tältä lohkolta n. 5000kg/ha kuivana
Mukavan lyhyttä ja tukevaa oli kasvusto. CCC sai 0,5L/ha. Tautiainetta tähkälle.
* 6 pH:n multamaalla kasvusto näytti tosi hyvältä, mutta satoa tuli aivan surkeesti. Typpeä 47kg ja 240kg/ha siemeniä. CCC sai 0,5L/ha ja tautiainetta kahteen otteeseen.

Jyvät oli tänävuonan tosi pieniä. Tuloksia on vasta tullut tämän verran -> HLP 79,5 ja TJP 34,4
Satomittari näytti kuivasatona 3-8tn/ha välillä.

Ens vuonna vielä täytyy yrittää tätä, paremmilla säädöillä.

[masto]

Oisko multamaalla loppunut kosteus kesken? Kummatkin maat oli varmaan kuitenkin kynnettyjä?

[Murtola_Lasse]

Oisko multamaalla loppunut kosteus kesken? Kummatkin maat oli varmaan kuitenkin kynnettyjä?

Lämpösumma ei riittänyt ja yö pakkaset tulivat, pellot olivat kynnettyjä.

[aurajokilaivuri]

Lajikekuvauksessa ei oikein suositeltu eloperäisiä maita:

Myöhäisenä lajikkeena Trappe soveltuu parhaiten I-vyöhykkeen savimaille.
Eloperäisillä mailla Trapen kasvuaika venyy helposti liian pitkäksi.

Itse pääsin kylvämään vasta 5.5. Siementä 265 kg/ha, siemen oli aika pientä, tuo vastasi kai 650 kpl/m2. Todellinen kasvuaika siis 144 päivää.

Laitoin valkuaisesta kysymystä borealille, saa nähdä vastaavatko ja mitä.

[Jorma]

^Komeita on tähkät.

Onko kukaan muu saanut vielä tuloksia Trappen laadusta?

[Wilpo]

Onko kukaan muu saanut vielä tuloksia Trappen laadusta?

Tällästä täällä -> HLP=79,5kg, itävyys peitattuna=92 ja tjp=34,4

[Jorma]

^Oliko valkuaista mitattu?

[Wilpo]

^Oliko valkuaista mitattu?

Ei ollu mitattu

[Jorma]

Ai niin, käyttö taisi teillä olla siemeneksi.

Lajikkeesta saatavilla olevan infon perusteella se taitaa silti olla liian myöhäinen tänne pohjoisempaan viljeltäväksi. Onkohan tuohon kukaan saanut kunnon valkuaista?

[SirAlex]

Valkuainen 11,8
Sako 165
Hlp 79,8
Satotaso 5500kg/ha
Kevään kuivuuden vuoksi kasvusto oli hyvin epätasainen ja kasvuaika venähti pitkäksi (noin 150 päivää)

[kaappi]

Trappe vehnä kylvetty 3.5 puitu.Puitu 25.9 sato 6150 kg/ha. HP 81,5 sako 220 valk.11.7 %
Maalaji hiesu PH 6.3 lannoitus 600 kg/ha Nurmen Y2 (20-6-6)Lisäksi kun tähkä oli kokonaan näkyvissä typpiliuosta
20 L/ha. Kesäkuun 10 päivään saakka sademäärä 0 sen jälkeen kosteutta vähintään riittävästi.
Elokuun lopun ukkosmyrskyssä meni pahasti lakoon,siitä huolimatta helppo puida ( jäi vähän koholle)
Mutta normaali kesänä tarvii vähintään CCC ruiskutuksen. Myös tautiaine tähkälle Acanto Prima.
Samassa pellossa Zepra vehnää. Kevään kuivuudesta Trappe selvisi selvästi Zepraa paremmin.
Zepran valk.12.3 % samoilla lääkkeillä satoa vain noin 1000 kg vähemmän.
Ensikesänä kylvän Trappea vielä uudelleen,muuten samoilla eväillä,mutta typpiliuosta 30 L/ha.

[Jorma]

Kovasti huutavat lisä/jaettua lannoitusta. Menneenä vuotena tosin valkuaiset oli aika matalia kautta linjan.

[SS]

Trappe vehnä kylvetty 3.5 puitu.Puitu 25.9 sato 6150 kg/ha. HP 81,5 sako 220 valk.11.7 %
Maalaji hiesu PH 6.3 lannoitus 600 kg/ha Nurmen Y2 (20-6-6)Lisäksi kun tähkä oli kokonaan näkyvissä typpiliuosta
20 L/ha. Kesäkuun 10 päivään saakka sademäärä 0 sen jälkeen kosteutta vähintään riittävästi.
Elokuun lopun ukkosmyrskyssä meni pahasti lakoon,siitä huolimatta helppo puida ( jäi vähän koholle)
Mutta normaali kesänä tarvii vähintään CCC ruiskutuksen. Myös tautiaine tähkälle Acanto Prima.
Samassa pellossa Zepra vehnää. Kevään kuivuudesta Trappe selvisi selvästi Zepraa paremmin.
Zepran valk.12.3 % samoilla lääkkeillä satoa vain noin 1000 kg vähemmän.
Ensikesänä kylvän Trappea vielä uudelleen,muuten samoilla eväillä,mutta typpiliuosta 30 L/ha.

Zebrasta tuli joenrantapellossa viime syksynä myös yli kuusi tonnia, pelkällä 400 kg Suomensalpietarilla, lakoontumatta ja noin 100 mm kasvukauden sateilla. Eikä muita ruiskutuksia kuin Cantor. Valkuainen oli 14.5 ja hehtopaino lähes 85 kiloa. Kun olisikin pellot kaikki sellaisia. Piikkiön koeaseman tulokset vuodelta 2007 kevätvehnällä kuvastavat yleistä tilannetta täällä rannikon kuivuudessa: Trappen satokin oli Piikkiössä vain 3300 kg/ha kun Jokioisissa Trappe antoi 8100 kg. Meillä taisi valkuainen Zebrassa silloin olla lähes 17% vaikka sato jäikin kuivimmilla pariin tonniin.

Eli kun vertaillaan ja suositellaan, pitää kuitenkin muistaa kunkin alueen ominaispiirteet säässä ja maalajeissa. Itse jatkan vielä Zebralla, hyvän laadun ja kohtuullisen keskisadon vuoksi, Epos on nyt sitten uusi vertailulajike. Kruunu jää pois. Edelleen toivon kunnollisen leipävehnän hintaeron rehuvehnään pysyvän, jos ei, niin en ainakaan ala lokakuulla vehniä puimaan: vaihtuu sitten vaikka kauraksi ja rukiiksi enimmäkseen.

On myös muistettava, että nykyiset 150 kg typpeä ja 40 kg fosforia lähestyvät 80-luvun kultaisia vuosia: silloin jo Kemiran koepelloilla käytännön viljelyssä otettiin 7000 kilon kevätvehnäsatoja Kadett-kevätvehnästä Muurlassa.

On siis ennenkin osattu turboahtaa viljan kasvua, ilman amistaareja sun muita. No, Tiltti oli jo tullut, lähinnä syysvehnään käytettiin.

-SS-

[aksu]

Vehnälajike tarkoitus päivittää, kiinostuksen kohteen Trappe ja KWS Scirocco. Trappella lienee valkuainen huonompi, mutta sato parempi? Kumpaa kannattais hankkia?

Pellot joille tulee ovat hiesusavia, joten sen puolesta kai Trappekin menis, lannoituksena ajattelin käyttää karjalantaa+viikinkiä. Kruunu antanu ihan hyvän sadon noilla pelloilla, viime vuonna n.5tn/ha.