Vehnän valkuainen 2009-2010

[07031979]

Anniinassa ollut pikamittauksella 15.4 ja 16.7 välillä valkuainen. Hehtopainot 82-84. Toi korkeamman valkuaisen omaava oli juuri siitä lohkosta jonne ajoin äestyksen jälkeen sen kalkkisalpietarin. Agronautti silloin epäili vähän toimenpidettäni. Löytyy tuolta viewtopic.php?f=1&t=5848&st=0&sk=t&sd=a

Nooo.. jos oli kuiva kevät niin ksp liukeni vasta myöhemmin
Anniinassahan lähes aina menee valk. 15-16% tuntumaan..
Tuo tähkälle typen ruiskuttelu se vasta taitaa olla turhaa hommaa??

Ainakin mukavasti näyttää myöhästyttävän valmistumista.

[Tutti]

Anniinassahan lähes aina menee valk. 15-16% tuntumaan..
Tuo tähkälle typen ruiskuttelu se vasta taitaa olla turhaa hommaa??

Niinno viime vuiden Anniinoissa pohjat valkuaisessa 11,7%... Ihan kunnolla typpeä ja vielä karjanlantaakin.
2008 kesä nyt oli mitä oli. Saas nähdä mitä nyt tulee. Jos jää taas alas, niin ei varmaankaan auta tulevaisuudessa muu kuin ryhtyä ruiskuttamaan ureaa tähkälle. Kai siitä nyt jotain hyötyä on, kunnon annoksella ehkä max. 0,5% yksikön lisäys valkuaiseen?

[scat]

Saksassa LEIPÄvehnä jossa valk. 12% 131e/tonni, Suomessa 85e. Onneksi meillä on etujärjestö joka varmasti hoitaa tämän epäkohdan kuntoon

[ATH]

Uutissi Turust. Ei viralissi, mut torelissi.

Autoilija sanosiva Turus tänäpe ehtopualel, ku käve siälpäi, siin Hankkija viäres olevas ruakapaaris, et melkken kaik ajetu nisu meneväkki tänävua rehuksi. Leippä ei tul oikke ollenka. Hylkku ol menny melken kaik ku ol yritetty leiväks aja. Jokuki kuski sanos, etei ol saanu menemä ku yhre kuarma leiväks. O mailma mallillas. Mää luule, et nee, kenel o valkuaist nisuis, saava kyl josta hinnast ne myyryks. Määkin pruukkan plantat näyttete perustel siihe rajal mahrolisima paljo ain. Tykkävä vähä huano nisute ostaja semmosest.

[aurajokilaivuri]

Saksassa LEIPÄvehnä jossa valk. 12% 131e/tonni, Suomessa 85e. Onneksi meillä on etujärjestö joka varmasti hoitaa tämän epäkohdan kuntoon

Saahan tuollaisen vehnän sentään interventioon n. 100 e/tn jos saa jemmattua loppuvuoteen.

Määkin pruukkan plantat näyttete perustel siihe rajal mahrolisima paljo ain. Tykkävä vähä huano nisute ostaja semmosest.

Maksaisivat sitten jos eivät tykkää sekoittamisesta. Saksassa 14+% tavara 163 e/tn, eli noin +35 euroa laatulisää, suomessa yli 14 valkuainen 4.5 - 12 euroa (agrimarket). Ei oikein kannusta laatuvehnän viljelyyn, kun satotaso yleensä kuitenkin heikompi, eikä myymään yli 15 tavaraa sellaisenaan jos vaihtoehtona on sekoittaa rajan alle jääneeseen.

[Jorma]

Saahan tuollaisen vehnän sentään interventioon n. 100 e/tn jos saa jemmattua loppuvuoteen.

Onko vehnän interventioon ostamisesta suomessa siis tehty jo päätös?

Tänään sain tulokset omista vehnistä. Tjalve sako 233, valk 15.6 ja hlp 83.6 Amaretto sako 328, valk 11.4 ja hlp 84.1 Molemmat vehnät saivat jo selvästi keltatuleentuneeseen kasvustoon 20-30l/ha typpiliuosta 11.8.
Tjalvessa oli tällöin vain muutamia vihreitä lehtiä jäljellä, Amaretto sen sijaan oli vielä lehtien osalta melkoisen vihreää. Minkäänlaista verrannetta näille ei minulla ole, mutta ehkä Amaretto olisi pitänyt ruiskuttaa viikkoa myöhemmin. Tai sitten siihen ei vaan saa valkuaista.

Aion nyt seurata ja laskeskella mitä noiden kanssa kannattaa tehdä. Mikäli vehnää tullaan ostamaan interventioon päätyy Amaretto ehkä sinne. Toinen vaihtoehto olisi tehdä noista seos jolloin ne menisivät kotimaan myllyihin, tosin melko todennäköisesti peruslaatuisena.

[khd]

Onko vehnän interventioon ostamisesta suomessa siis tehty jo päätös?

Mikä h**vetin päätös siihen tarvitaan?? Eikös se automatic avaudu lokakuun alusta ohralle ja vehnälle...

[Jorma]

^Käsittääkseni vehnää ei ole pariin vuoteen ostettu interventioon, mutta voin toki olla väärässäkin.

[Carnivor]

Kellään ei ole ollut pariin vuoteen tarvetta myydä vehnää interventioon 102 e/tn kun kotimaan teollisuus on tarjonnut enemmän. Mutta vehnä on tosiaan se kasvi, joka tulee vielä pysymään interventiokasvina. Ohran interventio-ostoihin tarvitaan tämän vuoden jälkeen komission lupa.

[tonii]

Eikös tuota ole useammassakin lehdessä ollut, että ohra ja vehnä kelpaa.. Amareton valkuaisesta, vaikea saada, mutta tämän kesän säät tekivät jopa mahdottomaksi? Ei ollut auringon paistetta kun sitä olisi tarvinnut.. Olen Amaretostakin kuullut 15+ valkuaisista.

[SS]

Magnifik valk 12.1 sato tyydyttävä syysvehnäksi, 4 ton , hlp 77
Zebra valk 11.9 sato 5.5 ton , hlp 84
Epos ei vielä valkuaistietoa, hlp 82

Agronetissa joku sanoi osuvasti: "heikolla kasvustolla on valkuaiset nousseet leipävehnä tasolle"
Amarettolla kova savimaa ja 200 kg/ha typpitaso lienee riittävä, satoakin jo siihen panostukseen tulee aikas paljon. Ei ole oikeen mun lajike, niin kuin ei Trappekaan, joutuu ostamaan liikaa ureaa kuititta.

Ensi vuonna Quarna ja Epos on meillä, luulen. Ja sitte eri siiloihin ehdottomasti.

-SS-

[Jorma]

Olen Amaretostakin kuullut 15+ valkuaisista.

Kuulitko myös millä lääkkeillä tuohon yli 15 valkuaiseen päästiin?

[SS]

Olen Amaretostakin kuullut 15+ valkuaisista.

Kuulitko myös millä lääkkeillä tuohon yli 15 valkuaiseen päästiin?

Lienee varsin selvää.

Sijoituslannoitus 200 kg Suomensalpietari + starttifosfori.

1. lannoituskerta kesäkuun puoliväli 400 kg/ha Suomensalpietari
2. lannoituskerta 300 kg/ha kalkkisalpietari heinäkuun puoliväli. Tämä on se todellinen doping-käsittely.
3. lannoituskerta 40 kg/ha urea ruiskuttamalla kasvustoon. Elokuun alkupuoli.

Eikä tautiaineita !

Tätä voisi koittaa Epos - kevätvehnään ensi vuonna. Niin, unohtui, että tilalla on oltava runsaasti kevät- tai syysruista, joilla voidaan tasoittaa tilan lannoitevalvontakirjanpitoa.

Toinen käytännöllinen tapa lisätä 30 kg/ha typpeä kevätveiljalle on kylvää tosiasiallisesti ilman lannoitetta jotakin syysvehnän lajittelujätettä peltoon, ja käyttääkin se kirjanpidon 30 kg N kevätvehnän lisälannoitukseen. Kun tuli se valitettava jääpolte taas !!!!!!

Disclaimer: Näitä tuumailuja ei saa käsittää ohjeiksi, niillä ei ole takuuta, eiväkä missään tapauksessa nämä pohdinnat tarkoita, että ainakaan **meillä** tehtäisiin yleisten ehtojen vastaisia viljelytoimenpiteitä. Totesinpahan vaan 8 tonnin ja 16:n valkuaisprosentin Amarettosadon salaisuuteen oman näkemykseni.

-SS-

[Jorma]

^Heh, valitettavasti konsepti tosiaan lienee liki tuollainen.

[aurajokilaivuri]

Typen ravinnetase:

Valkuaispitoisuus prosentteina kuiva-aineesta
(100 - kosteusprosentti)/100 x sato kg/ha x valkuaisprosentti/100/5,7 = hehtaarilta kotiutuvan jyväsadon typen määrä

Esim kosteus 13, sato 8000 kg/ha, valkuainen 15
(100-13)/100 * 8000 * 15 / 100 / 5.7 = 183 kg typpeä jyväsadossa.

Lisäksi 30 kg/ha olkiin, ja jos hyväksikäyttöprosentti 80 niin lannoitusta on pitänyt olla 266 kg typpeä / ha. Eli 27% salpietarina lähes tonnin verran hehtaarille.

Kyylääkö joku noita liikkeiden myymiä lannoitteita viljelijäkohtaisesti? Siementen lajittelussa joutuivat kirjaamaan tilatunnuksen, lannoitteita on toistaiseksi saanut ostaa ilman.