Rikkilannoitus vehnän viljelyssä

[aksu]

Juuri ilmestyneessä maatilan pellervossa oli juttua vehnän rikkilannoituksesta ja rikin vaikutuksesta valkuaiseen. Onko kellään omakohtaista kokemusta rikkilisän antamisesta vehnälle kasvukauden aikana. Satoon ei taida vaikuttaa montaakaan kiloa, ellei huutava pula rikistä? Vaikuttaa vehnällä lähinnä valkuaiseen? Agrimarket ainakin kauppaa tota microplus rikkilisää, saako tos rahalleen vastinetta kun ei kuitenkaan mistään halvasta säkistä ole kyse, eikä pelloilla huutavaa rikin puutetta.

[Jorma]

Oli kyllä ihan mielenkiintoinen juttu ja vaikuttavan näköinen kasvusto se Siuntiossa kuvattu. Tekisi mieli kokeilla miten ammoniumsulfaatti vaikuttaa. Ilmeisesti tätä ei ainakaan tällä hetkellä vaan saa suomesta.

[Carnivor]

AMS on kyllä Yaran viheralualannoitteiden listalla:
http://www.yara.fi/fi/Tuotteet/Tuotteet ... faatti.htm
Mutta ei kerrota edes onko kyseessä rakeistettu vai jauheversio.

Muistaakseni Yaran kokeissa typen ja rikin optimisuhteeksi on todettu noin 10:1 eli sataa typpikiloa kohti kannattaa levittää 10 kiloa rikkiä. Suuremmasta määrästä ei Yaran kokeissa ole saatu hyötyä.

[-jk-]

Hiven Y:ssä on rikkiä suoraan enemmän, 6% ja lisäksi muita hiveniä.
Jutussa syytettiin rikin puutteesta keväällä vaaleita ohran oraita. Itsellä oli juuri samanlaisia kalpeita ohria, eikä niillä lohkoilla ainakaan maanäytteiden mukaan ja lannoituksen puolesta ollut rikin puutetta.

[aksu]

Salpietarisahan on rikkiä kuitenkin 4%, mutta tuo ei ilmeisesti riitä sitten tyydyttämään rikin tarvetta valkuaisen kannalta?
Saisikohan rikkiä tarpeeksi maahan kun laittais hiven y+ salpietari kasvukaudella?

[Jorma]

Todella rankan näköisestä Amaretto kasvustosta oli saata ilmeisesti ainakin seiskalla alkava määrä kiloja ja valkuaisen mainittiin olleen liki 15% Rikkiä oli annettu ~70kg/ha jonka kyllä todettiin ilmeisesti olleen yläkanttiin. Jokin tuossa kyllä valkuaista kohotti ja kuvien perusteella kasvuolot on kyllä olleet kunnossa.

[Jorma]

Muistaakseni Yaran kokeissa typen ja rikin optimisuhteeksi on todettu noin 10:1 eli sataa typpikiloa kohti kannattaa levittää 10 kiloa rikkiä. Suuremmasta määrästä ei Yaran kokeissa ole saatu hyötyä.

Muistatko millä lajikkeella tuo koe on tehty ja tutkittiinko siinä valkuaisen muodostusta vaiko satoa?

[aurajokilaivuri]

Tekisi mieli kokeilla miten ammoniumsulfaatti vaikuttaa. Ilmeisesti tätä ei ainakaan tällä hetkellä vaan saa suomesta.

Tuolla on ainakin hinnastossa: http://suomi.npkbroker.com/
Yarallakin 25 kg pikkusäkeissä.

Euroopassa, kalkkipitoisemmilla seuduilla käytetään lannoitteena + ph:n alentamiseen.

Toimii siis päinvastoin kuin kalkitus eli happamoittaa maita. Kannattaa miettiä ennenkuin lähtee levittämään isoja määriä.

Ravinnetaselaskelman mukaan jos kosteus 14, valkuainen 15 ja sato 7000, niin satoon sitoutunutta typpeä:
((((100 - 14) / 100) * 7 000 * 15) / 100) / 5.7 = 158.5 kiloa.

Ainakin savimaan osalta typpeä ei valitettavasti maahan tyhjästä ilmesty, vaan se pitää tavalla tai toisella sinne saada, ja olkiinkin sitoutuu jonkun verran. Jos hyväksikäyttö jyviin asti olisi 100%, niin 7 tn sadolla ja ympäristötuen 150 kilon typpimäärällä maksimivalkuainen on tuon kaavan mukaan 14.2%.

[SS]

Juu eiköhän Yaran koealoilta sitä lannoitusta muutenkin löydy, tuon rikin perässä taas juostaan laumana, mut unohdetaan, että ei se 120 kiloo typpeä vaan riitä vuodesta toiseen tuottamaan sitä 7 tonnia 15% valkuaisvehnää.

200 kg typpeä 50 kg fosforia vanahan ajan malliin, johan on valkuaiset kohdallaan.

Lannoitetilastoista näkyy typen ja fosforin käytön aleneminen, ja eiköhän sille alhaiselle keskivalkuaiselle löydy näistäkin jo aika merkitsevä vaikutus. Ja Tjalven ja Anniinan väheneminen kokonaisalassa näkyy myös.

-SS-

[MK]

http://www.cemagro.fi/s1.html tuos on ainakin rikkiä suht paljon.

[Carnivor]

Muistatko millä lajikkeella tuo koe on tehty ja tutkittiinko siinä valkuaisen muodostusta vaiko satoa?

Hyvä huomio mutta tuosta ei valitettavasti ole muistikuvia. Entinen Growhow teki kokeita muutama vuosi sitten kun alettiin epäilemään ettei ilmansaasteista tule enää riittävästi rikkiä. Kokeiden perusteella sitten nostettiin NPK lannoitteiden rikkipitoisuuksia. Suomen salpiatarissa N:S suhde on n. 7:1 mistä pitäisi tulla riittävästi rikkiä vehnälle.

Uusimmassa "Leipä leveämmäksi" lehdessä oli juttua rikistä, mutta ei valitettavasti paljonkaan vehnän valkuaisen kannalta. Lehdessä vehnän rikkitarpeeksi arvioitiin n. 15 kg/ha ja rypsin 60 kg/ha. Rypsillä siis luulisi saavan lisärikillä paremman satovasteen.

Mikä firma tuo Npkbroker oikein on? Jotenkin amatöörimäinen www-sivu. Mahtaako 60 t minimitilaus olla lannoitelaji- vai tilauskohtainen?

[dbrown]

Ilmeisesti tätä ei ainakaan tällä hetkellä vaan saa suomesta.

Ammoniumsulfaatin tarjoajia tullee varmasti muutamia syksyn/talven aikana. Mitäköhän tuotteen hintataso saattaa olla - sitten vasta ratkeaa, kannattaako levittää pellolle ?

[masto]

Mä yritin jo keväällä saada AmmoniumSulfaattia etenkin rypsimaille mutta maatalouskauppojen kautta sitä ei saanut eikä yaraltakaan selvinnyt olisiko sitä harjavallasta saanut vai ei. Päädyin sitten käyttämään microplussaa ruiskulla.

[aurajokilaivuri]

raision sopimusviljelytiedotteen mukaan pyrkivät täydentämään lannoitevalikoimaansa ammoniumsulfaatilla.

[sirkussonni]

Mahtaiskohan tähän rikkipuumiin olla osasyynä se, että jaralla on iso kasa kipsiä, jossa rikkipitoisuus on suuri. Hmm...Mitähän keksittäisiin että se saataisiin pois, kipsiä fosforin saostukseen.... rikki lisää satoa...gyprokkia seiniin...

Tuli vaan mieleen. Saattaa kyllä hyvin olla perää sadonmuodostukseenkin, ulkomaillahan rikkiä käytetään yhtenä päälannoitteena.