Fendtin portaaton (juttua myös muista portaattomista)

[Agriduunari]

" Massey Ferguson says that users will benefit from a higher pulling power and torque at lower engine rpm compared to competitive machines. Dyna-VT, the now well tried and tested variant of AGCO’s Fendt Vario transmission, is standard in the UK with a 40kph top speed with 50kph optional."

Kun tuo MF:kin aikoo käyttää tuota Fendtin laatikkoa. Kysynkin pitääkö paikkaansa tuolla takaraivossa oleva tieto, että tuo Fendtin portaaton olisi alunperin ollut venäläisissä tankeissa ja siitä sitten jalostettu, aluksi 70-luvulla. Ja lopullisesti 90-luvulla. Olen yrittänyt etsiä tietoa, mutta ei ole löytynyt.

[koivumaki]

Aikoo?
Dyna-VTn laatikkohan on Fendt vario ollut koko ajan,sähköpuolen sanotaan olevan erilainen.

Portaattoman voimansiirron mekaaninen periaatehan ei ole monimutkainen ja suht vanha keksintö.Sen soveltaminen isolle välityssuhdealuelle ja vaativaan traktorikäyttöön on sitten ollut eri asia.

[Mullifarmari]

Niin, kun eikös tuossa aika suoraan sanota että " Dyna-VT, nykyään hyvin koeteltu ja testattu muunnos AGCOn Fendt Vario voimansiirrosta,,,".
Pitävät jokku vieläpä parempana tuota Dyna-VT:n ohjauspuolta Varioon verrattuna. Vaikka enhän minä mitään tiedä noista, minä painelen vielä nappeja vaihdetta vaihtaakseni

-Mf-

[Agriduunari]

Aikoo?.

Joo, sorry, huono sanavalinta. Mutta siis se pääasia, onko alunperin venäläisten keksintö.

[aurajokilaivuri]

Aikoo?.

Joo, sorry, huono sanavalinta. Mutta siis se pääasia, onko alunperin venäläisten keksintö.

Ajankodan mukaan mahdollisia olisi lähinnä T-64 ja T-72, molemmissa seitsemän vaihdetta eteen ja pakki, ihan mekaaninen käsikäyttöinen vaihteisto.

Ainoa edes sinnepäin oleva oli T-55:n jostain kokeiluversiosta, mutta sekin lienee tavanomaisempi automaattivaihtesto.

2Omsk OKB-29 group also tested three experimental T-55 tanks (designated Ob'yekt 612) between 1962 and 1965 fitted with an automatic gearbox controlled by electro-hydraulic systems. These trials found that such gearboxes were prone to frequent breakdowns in tanks."

[Jorma]

Hmm, joo Fendtin ML-140 laatikko oli jo pyöreälamppuisessa 7480:ssa. Niinkuin tuossa jo todettiinkin rauta on samaa (jopa tyyppikilpeä myöten) ja softa, tosin lähinnä käyttöliittymän osalta eri.

Laatikko on niin yksinkertainen, ettei liene lainkaan mahdotonta vaikka siinä jotain samaa olisi naapurimaan tuotteiden kanssa. Riippuu hiukan siitäkin kuinka laajasti asiaa käsittelee. Fendtillähän oli 80-90-luvuilla portaaton Duospeed, joka oli puhdas mehuveto. Siitä ei ole hajua milloin Variota on alettu kehittää. Pari kuvaa kyllä löytyy joissa Vario-voimansiirto on 600-srjan square nosen kuorissa, joten ehkä sitten jo 80-luvun lopussa.

[retku]

jorma. luetteles fendtin laatikot.

200 ja 312 ml-70?

400-700srj? poikkavuuksia? 718 800srj perällä?

900 squarenose? 926:ssa vahvempi perä?

2000 luvun 900 kaikki samat mutta 930:ssa akseliperät?

x5 koppisissa jotain muutoksia esim. 1995 vuoden 926?
----------

vario vaihteistohan on yksinkertanen ja edullinen. muistaakseni 900srj varion lootan saa n. 7000 euroon.

[Jorma]

Tulee ulkomuistista, koska materiaalit ei ole käsillä. Cr-koneisten kanssa en ole ollut tekemisissä, joten niistä en uskalla sanoa muuta kuin tuon 300srjn, jossa tosiaan on ML-70. Luultavasti kirjoitin pieleen tuossa ylempänä eli MF7480 ja Fendt 818(tehtaan kielessä 718) jakoivat ML-160 laatikon, eikä ML-140 kuten kirjoitin. Pumppusuutinkoneet menee jotakuinkin näin;

400srj ML-90

700srj ML-140

800srj ML-160

Round nose 900srj on periaatteessa sama kuin fece liftattu square nose 900srj raudan osalta. Laatikosta en mene sanomaan, mutta vetopyörästöt on suuremmat kuin 800srjassa. Voisi ehkä olla samoin kuin oli 600srjn isot ja pikkukoneet eli voimansiirto pyörii kovempaa ja tällä saadaan parempi kestävyys. Tämä on kuitenkin pelkkää päättelyä ja voin olla ihan väärässäkin.

Noi laatikot ei tosiaan mitään avaruusteknologiaa ole. Osia lienee vähemmän kuin missään muussa tämänhetkisessä konstruktiossa.

[retku]

818 fendtissä on isompi laatikko kun 718:ssa. 718:ssa silti 10p taka-akseli. näin muistelen.

7480mf on pienellä laatikolla. vasta valmetin koneella olevissa on isompi laatikko-> 7485=818

[koivumaki]

Noi laatikot ei tosiaan mitään avaruusteknologiaa ole. Osia lienee vähemmän kuin missään muussa tämänhetkisessä konstruktiossa.[/quote]

--joku väitti joskus,että ainoa erikoinen asia Fendtin laatikon 'rautapuolessa' olisi hydrauliikan erityisen suuri painetaso,luokkaa 400 bar.tämä kuulemma saavutettaisiin erityistarkoilla pumpuilla+moottoreilla.Totuudesta en tiedä,mutta teoriassahan ainoa todella hyvä keino hydrauliikan hyötysuhteen kasvattamiseen on painetason nosto.

[Jorma]

Joo paineet taisi olla peräti 480+40/-20bar ja ylipaineventtiili 520bar.

[koivumaki]

Joo paineet taisi olla peräti 480+40/-20bar ja ylipaineventtiili 520bar.

--voi olla näin,enpä ole mitään kirjallista dokua nähnyt aiheesta.
-periaatteessa esim.valtra direct voi olla vielä yksinkertaisempi perusosiltaan,kun siinä on suunnanvaihto erikseen jso olen oikein ymmärtänyt.toisaalta vallussa on sitten alueita tehty enempi...

[nut]

Melkoiset paineet kyllä, toisaalta helpompi varmaan toteuttaa kun ei tartte letkujen kanssa leikkiä laatikon sisällä vaan voi putkilla / kanavilla pelata. Eräs TKKn hydrauliikan lehtori kerran totesi että älkää pojat ikinä laittako yli 160 baaria järjestelmään jos haluatte nukkua yönne hyvin. Samoihin teeseihin kuulu myös että työkonehydrauliikan pitää kestää kaikki letkun sisähalkasijaa pienemmät epäpuhtaudet Fendtissä taitaa olla kuitenkin erilliset vaihteisto- ja hydrauliöljyt?

Menee nyt vähän ohi mutta menköön, samaa Agcoahan nuo ovat nykyään. Valtrassahan kai tuo portaaton osa tehty jokseenkin modulaariseksi, mikäli mainospuheita oikein tulkinnut, eli Versun ja Directin ero olisi vain tuossa 5-portainen pikavaihde vs. portaaton modulissa. Suunnanvaihto tosiaan perinteisesti levykytkimillä, Fendtin systeemissä kai vaan pyöritetään hydrauliikkaa eri suuntaan?

[Rubinjo]

http://helda.helsinki.fi/bitstream/hand ... sequence=3
Sivulta 50 eteenpäin.
(Ei auennu mulla toi dokumentti suoraan, piti tallentaa ensin koneelle)

[koivumaki]

http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/1975/9030/TRAKTOREIDEN%20VAIHTEISTOT%20JA%20NIIDEN%20TULEVAISUUS_valmis.pdf?sequence=3
Sivulta 50 eteenpäin.
(Ei auennu mulla toi dokumentti suoraan, piti tallentaa ensin koneelle)

--tosi mielenkiintoinen dokumentti.Isoimpana pettymyksenä tuon luettuani koen directin toiminnassa hydraulisen osuuden 100% tason kolmessa pisteessä.liekö sitten ohjelmoinnilla pystytty välttämään noilla alueilla ajoa.