Vehnän valkuainen 2009-2010

[SS]

15% ja yli, hyvitys oli 25€/tn. Siitä asteittain pieneni,13.2% sai hyvitystä vitosen tonnille. Perushinta 125€/tn eli maksimi pelkällä valkuaishyvityksellä 150€/tn+ mahdollisia muita lisiä. Kannattaa jo yrittää,vrt. rehuvehnä!

Se on tuo perushinta aika korkealla, onkohan hinnannousu jo alkanut ? Ei etelässä ole näin korkealla ollut aikoihin. Ja tuo valkuaishyvitys siis 25 eur/tonni viiden tonnin sadosta, 1 tonni 12.5%: n valkuaisen viljaa. Noissa myöhäisissä ja taudinkestävissä on vielä sekin etu, ettei surkastuneita juurikaan ole, hehtopainot ovat valtaisat, eli laatuvähennyksiäkään ei tule, nin kuin esim. joissakin syysvehnissä ja kuivuudelle aroissa kevätvehnissä.

Satoeto näyttäisi olevan noin puolitoista tonnia näiden Trappen yms. kaltaisten satoisien osalta. Epoksellakin kun pääsi jo yli 12:n , ilman mitään ruiskutuksia ja jälkilevityksiä, ilman karjanlantaa, ilman tautiaineita, 127 kg N typpilannoituksella. On ollut vaan niin kuivia vuosia peräjälkeen, että on joutunut pudottamaan typpitasoa, olisiko tämä vuosi hiukan sitä ongelmaa lievittänyt. Tuo Farmit netissä oleva typpilannoitusohje on siitä hauska, että siinä on jopa 200 kg typpitasot, ja silloin rupeaisi Amaretosta ja Trappesta rahaa pukkaamaan. 7-8 tonnia 14% leipävehnää. Jösses. Kukahan Suomessa viljelee ilman ympäristötuen typpirajoja, vai viljeleekö kukaan ?

Teollisuusleipomot ovat turboahtaneet oman taikinakoneensa hyväksikäyttämään ylijäämäkananmunanvalkuaista yms, eivät ne sitä huippulaatuista vehnää tarvitse. Sinne ne samaan siiloon menee ja "välivehnää kyytipojaksi".

-SS-

[aurajokilaivuri]

Tuo Farmit netissä oleva typpilannoitusohje on siitä hauska, että siinä on jopa 200 kg typpitasot, ja silloin rupeaisi Amaretosta ja Trappesta rahaa pukkaamaan. 7-8 tonnia 14% leipävehnää. Jösses. Kukahan Suomessa viljelee ilman ympäristötuen typpirajoja, vai viljeleekö kukaan ?

Oliskohan jotain perunanviljelijöitä tms ilman ympäristötukea?

Nitrattiasetuksesta vaan ei pääse siltikään eroon, ja siihen jää kuitenkin vain 20 kg eroa.

tuossa voisi kyllä olla kehittämisen paikka sikäli että esim lehtivihreämittauksella todennetun typen tarpeen voisi lannoittaa nitraattiasetukseen asti.

Trappen kanssa oli pieni ongelma värikorttien kanssa, tähkälle tullessa lehti muuttuu niin siniseksi ettei vertailu korttipakkaan oikein enää onnistu. tosin samapa se, siitä ei leipävehnää näytä saavan millään laillisella tempulla.
satotaso tosin lohduttaa, ja nykyhinnoittelulla 6 tn rehuvehnää taitaa maksaa saman kuin 5 tn leipävehnää eikä tarvitse murehtua sakoluvusta.

[Carnivor]

Esim Kalle Oivanen Nousiaisissa luopui ympäristötuesta, koska oli sitä mieltä että se on typerää satotasoja rajoittavaa byrokratiaa. Mutta noista lannoitustavoista. Mistä johtuu että syysvehnät tuottavat samalla typpimäärällä heikommin kuin kevätvehnät? Olen arvellut että syy voisi olla lannoitteen pintalevityksessä ja luettuani Leipä Leveämmäksi lehdestä Yaran lannoitustapakokeista epäily vain vahvistui. Pintalevityksellä oli kuivana vuonna saatu jopa 1600 kg heikompi sato kuin sijoituslannoituksella. Pitäisikö syysvehnien kevätlannoitukseen kehittää sijoituslannoitusmenetelmä?

[Jorma]

Mistä johtuu että syysvehnät tuottavat samalla typpimäärällä heikommin kuin kevätvehnät?

Ehkäpä voisi johtua syysvehnän huomattavasti rajummasta juuristosta ja siitä, että se ottaa ravinteet syvemmältä(ehkä). Vai onko sama juttu myös lehtilannoituksen kanssa?

[Anssi]

Pitäisikö syysvehnien kevätlannoitukseen kehittää sijoituslannoitusmenetelmä?

tuota lannoitusta syysvehnälle keväällä on kokeiltu mm. virossa.
kokeessa kevätlannoitus tehtiin rapidilla, normaalien lannoitevantaiden kautta.

rapidilla (tai millä tahansa muulla lautaskylvökoneella) vehnä saa sen verran siipeensä että innostuu pensastumaan reilusti, JOS olosuhteet ovat edulliset.

Toinen koe minkä minä itse olen tehnyt on laittaa kaikki typpi normaalilla kasvinsuojeluruiskulla, 7 reikäisten reikäsuuttimien kautta.
kyseessä oli todella kuiva kevät ja 400l/ha määrällä laitettu vesi/nestelannoite aikaan sai sen että lannoite meni kasvin käyttöön käytännössä heti. eron huomasi jo muutaman päivän jälkeen.

-a

[SS]

Tämä syysvehnien myöhästetty lannoitusmuoti tuli nuorien korskeiden neuvojien mukana joskus 1980-luvulla. Vielä 60-70-luvuilla kevätlannoitus tehtiin heti lumien sulettua, tai jopa vielä loppujen lumien päälle. Ja sen verta paljon apulantaa, että niikö raekuuron jälkeen oli salpeetarista maa valkosena. Ensin maa kuivui, sitten kostui uudelleen, vasta kun routa suli. Lannoite painui juurien käyttöön. Lannoitus tehtiin yöpakkasten jälkeisenä aamuna, ei kuraakaan noussut pyöristä.

SItten juu tuli muodiksi lannoittaa vasta melkein polvenkorkuiselle syysviljalle, pitkälle toukokuuta.

Keltaista on silloin lounaissuomalainen syysvilja koko sydänkesän, aina heinäkuun puoliväliin asti, jolloin sateet alkavat. Ja sitten meneekin se kärsivä ohutkorsinen heinävehnä lakoon että romps.

Kun tulee se puuttuva 300 mm parissa viikossa.

-SS-

[Jorma]

Hmm, en ole kuullutkaan tuollaisesta myöhästetystä syysvehnän lannoituksesta. Itse olen ollut siinä uskossa, että parhaiten toimii toi keväällä niin aikaisin kuin mahdollista, sitten hiukan lisää kesäkuulla ja lopuksi ruiskulla tähkälle juuri keltatuleentumisen alkaessa.

[masto]

Minkä hintaista tuo typpiliuos on ja mikä on väkevyys? Ja ihan maatalouskaupasta? En ole koskaan käyttänyt mutta ensi vuonna pitänee ottaa tuokin kikka käyttöön kun pelkkä lannoituksen jakaminen ei riittänyt amaretolle.

[tonii]

Hmm, en ole kuullutkaan tuollaisesta myöhästetystä syysvehnän lannoituksesta. Itse olen ollut siinä uskossa, että parhaiten toimii toi keväällä niin aikaisin kuin mahdollista, sitten hiukan lisää kesäkuulla ja lopuksi ruiskulla tähkälle juuri keltatuleentumisen alkaessa.

Edellisessä viestissä oli kyse aikaisesta kevätlannoituksesta, nykyään se tehdään myöhässä.

[Jorma]

Minkä hintaista tuo typpiliuos on ja mikä on väkevyys? Ja ihan maatalouskaupasta? En ole koskaan käyttänyt mutta ensi vuonna pitänee ottaa tuokin kikka käyttöön kun pelkkä lannoituksen jakaminen ei riittänyt amaretolle.

Itse ostin tuota Keskolta, tavara tuotiin säiliöautolla. Hintaa en kyllä muista, suunnitteluohjelma antoi hinnaksi 1681,88e/tn. Voiko se olla noin hemmetin kallista?? Urea 272,65e/tn eli itse liuottaen pääsee melko hyville palkoille. Pitää selvittää hinnat, koska varastot on niin vähissä, että hankinta on edessä itselläkin.
http://www.yara.fi/fi/Tuotteet/Tuotteet ... iliuos.htm

Edellisessä viestissä oli kyse aikaisesta kevätlannoituksesta, nykyään se tehdään myöhässä.

Jaahas, joka päivä oppii jotain uutta. Milloinkohan lanseerataan "oikea-aikainen kevätlannoitus"..

[SS]

Juu tuo myöhäinen kevätlannoitus-ideologia (2/3 osaa vähintään vasta toukokuulla) oli esimerkiksi 1911 syntyneen isäni mielestä arveluttava ohje, mainitsi juuri, että mitä sitä salpeetaria siihen kevättuhkaan levittää, ei siitä mitään voimaa irtoa. Mínä kun luin kasvuohjelmaohjeita ja julistin teinitäpinän varmuudella uusia oppeja kas.

Kemiran oppaat ja tutkimukset varmaankin kevätkastelluilta syysvehnämailta antoivat valtavia sadonlisiä aikaiseen lannoittamiseen verrattuna. Ja satoihan 70-80-luvuilla monena keväänä paljon enemmän kuin 90-2000-aikakautena.

Tuo lannoitteen sijoittaminen on kokeiltu rivilannoittimella, mutta se repi liikaa orasta auki, ei ollut hyvä.

Hankalaa on tuon kevätlannoittamisen kanssa juuri se kyttääminen, pellot ovat rutikuivia jo maaliskuulla, vaikka routa senkun syvenee. Kosteaa kevätmultaa ei monena vuonna ole ollut ollenkaan ! Sitten kun routa sulaa, on pelto vähän aikaa niin limainen, että ei paripyörilläkään saa aikaiseksi muuta kuin rutaamista. Ja sitten on taas myöhäistä.

SIksi tuo syysvilja tuntuu hankalammalta kuin kevätvilja, kun ei ole kastelumahdollisuutta eikä hikeviä hietamaita. Hyvässä kasvukunnossa oleva tallaamaton savimaa kun antaa sitä vettä sijoitetulla lannoitteelle melkein kaksi sateetonta kuukautta ennen kuin kevätvehnät palavat karrelle täysin.

-SS-

[Rubinjo]

Hintaa en kyllä muista, suunnitteluohjelma antoi hinnaksi 1681,88e/tn. Voiko se olla noin hemmetin kallista??

Alviton hinta on noin puolet tosta.

[Carnivor]

Yaran kautta tilattuna typpilius on ollut aika arvokasta ureaan verrattuna, mutta nyt sitä tuodaan kait maahan muidenkin kautta. Piikkipyörällä ( http://www.spikewheel.com/ ) pystyisi sijoittamaan typpiliuosta minimaalisin kasvustovaurioin eikä maan pinnan kuivuus haittaisi. Mutta kallis laite.

[masto]

Farmitin sivulla oli pieni koetulos rikin ja valkuaisen suhteen ja näyttäisi tosiaan siltä että rikin ja typen oikea-aikaisuus on salaisuus valkuaisen nostoon. Liian aikainen rikki lisää vain satoa jolloin ymppituen maksimityppimäärä tulee vastaan ja valkuaiset jää matalaksi.

http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasv ... _satoa.jsp

Yara on julkaissut uuden rakeen myöhäislevitykseen.

http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasv ... rabela.jsp

[7220]

viime kesänä töissä kylvettiin amarettoa.salpietari porrastettiin ja autto se vähän.suomen typpitaseilla ei vaa meinaa saada valkuaista ylös