Tässähän ei siis olla tekemässä kovin isoa bisnestä lumihommilla, vaan oma piha siistiksi ja naapurit ilosiksi, vai? Eli yksi aurausreissu ei kestäisi kuin jonkun tunnin, pari kolme ehkä?
Omiin auruusiin kuuluu oman tilakeskuksen pihat, pihatie (500m), muutaman naapurin (pari ok-taloa+vanha maatilapihapiiri) sekä silloin tällöin 3km metsäautotien pätkä =parin tunnin reissu. Kalustona on MF 3060 mekaanisella suunnanvaihtajalla ja
Lepän linko. Tuollaselle määrälle ei mielestäni tuon kummoisempaa yhdistelmää tartte, eli ei siis edes etukuormaajaa, ja hydraulinen suunnanvaihtaja on kyllä todella hyvä ja mielekäs, mutta ei välttämätön.
Lumilinko vai lana? Itse ehdottaisin linkoa, jonka lisäksi etukuormaajassa olisi leveä lumikauha. Lingon kanssa ei kerry suuria penkkoja, kuten lanalla, ja lisäksi lanan kanssa joutuu enemmän miettimään mihin lumimassan työntää pihoissa - lingolla voi vetää lumen jonkin metsän laitaan ja ampua sen sinne tasaiseksi kerrokseksi. Lanalla on myös hankala kuljettaa lunta ilman päätylevyjä. Suojalumella, kun lingolla ei lumi mene läpi, voi tuollaiset pienemmät alueet ajaa lumesta pelkällä lumikauhalla - joillakin tiloilla, isoillakin, on ainoana aurausvälineenä pelkkä lumikauha. Pidemmät tiet ovatkin sitten ongelmallisia.
Lanaa kyllä on helppo puolustaa sillä että sillä pärjää koko talven, oli sitten nuoskaa tai lunta.
Ja se linko kyllä pyörii varmasti kaikilla yllä ehdotetuilla koneilla, jos ei nyt aivan jotain ammattilaisluokan "pro"-linkoa osta. Ja jos ei pyöri, ajetaan hitaammin. Tai nostetaan linkoa ja otetaan useammassa erässä. Mutta tuollainenkin tilanne tulee vastan vain joillain koko talven auraamattomilla osuuksilla.
Mielestäni sähköinen nostolaite on enemminkin miinusta kuin plussaa, jos jonkin vanhemman käytetyn hankkii. Esimerkiksi NH:n "klik-klak" -nostolaite on pienestä jähmyydestä huolimatta riittävän nopea ja yksinkertainen ja ennenkaikkea toimintavarma keksintö. Noihin sähkövehkeisiin kun voi ajan kanssa tulla ihan mitä vain, syyt varmaan arvaat.
Sen 705 varustaminen on etukuormaajalla kuullostaa minun korvaan jopa ihan järkevällä, konehan on ennestään tuttu ja ilmeisesti mitään valittamista siitä ei ole. Etukuormaajat ovat kyllä arvokkaita, mutta halvimalla taitaisit päästä silti tällä tavalla. Lisäksi aina välillä näkyy myynnissä käytettyjä etukuormaajia, joiden hinta on jo vähän vähemmän suolainen.
Se etukuormain voi olla myös pidempiaikainen investointi, sillä sen voi siirtää myös seuraavaan traktoriin, tietenkin sillä ehdolla että koneen koko ei kasva potenssiin kaks jne. Ei se siis ole välttämättä loppuikäänsä kiinni siinä koneessa mihin tehtaanmiehet sen kiinni laittavat.
Ja onko ek edes aivan välttämätön? Hyvin pienissä lumihommissa pärjää ilmankin. Noh, ek on kyllä muuten niin monipuolinen laite, että kyllä se taitaa olla hankinnan arvoinen.
Entäs se traktori sitten.
Jos se hydraulinen suunnanvaihtaja on ostoslistalla, voi sen hyvän ja halvan koneen löytyminen olla jo aika tuuripeliä.
Paljon parjattu Valtran A-sarja olisi yksi mahdollinen vaihtoehto, yksinkertaista tekniikkaa ilman suuria hienouksia = yksinkertaisempaa huollettavaa. Uuden A-sarjalaisen hinta ei nyt niin kaukana ole tuosta 30k€, ja siinä tulisi mukana 3v takuu. Lisäksi nappikytkin tuo vähän helpotusta siihen kytkimen polkemisrumbaan.
Tuo MF 4255 kyllä kuullostaa ihan hyvältä paketilta, ja noin vähillä tunneilla. Tunnit ei vaan aina kerro kaikkea, voi olla jo pommi tuokin, mutta tuskinpa. Taitaa tuossa mallisarjassa jotkut olla hyvinkin kestäviä, kun taas toiset tuntuvat viihtyvän enemmän huollossa kuin töissä? Ja se jousi sinne lootaan ei maksa kuin muutaman euron, mutta traktorin katkaisusta aiheutuvat työt €€€€.
Tulipas tekstiä
