Vehnän valkuainen 2009-2010

[Köysti]

Epos, valkuainen noin 14 %, hl-paino 80
Zebra, valkuainen 13%, hl-paino 82
Bjarne, valkuainen 13% hl-paino 79 ja huom ! alle 3 t sadosta
Magnifik, valkuainen 11,9 % , hl-paino 79

-SS-

Kyllä se Zebra vaan on kova sana kevätvehnissä. Kans pähkäilty, pitäiskö sitä kylvää edes osa kevätvehnästä, kun tuota Kruunua on jo aika kauan viljelty ja ne ovat osasta käytännössä aina melkeinpä ylikypsiä kun niiden puintiin päästään. Zebra vois olla just sopivasti valmista eikä vielä romahdusvaarassa.

[kylmis]

Mulla oli valkuaiset täysin kateissa tänä vuonna. Kruunukalusteella 10.6%. Aika huikeaa, kun katselee esinäytteiden keskiarvoja, jotka taisi huidella lähempänä neljäätoista. Kaverilla tosin Quarna 12,8%, joten ehkä täällä osui nuo kevätsateet sellaiseen ajankohtaan, että apulanta katosi johonkin.

[Agronautti]

Mulla oli valkuaiset täysin kateissa tänä vuonna. Kruunukalusteella 10.6%. Aika huikeaa, kun katselee esinäytteiden keskiarvoja, jotka taisi huidella lähempänä neljäätoista. Kaverilla tosin Quarna 12,8%, joten ehkä täällä osui nuo kevätsateet sellaiseen ajankohtaan, että apulanta katosi johonkin.

Oliko jaettu lannoitus, vai kaikki keväällä???

[kylmis]

Kaikki keväällä. Ensi kevääksi olisi tarkoitus hommata uusi apulannanlevitin, kun tuli tuota syysvehnääkin kylvettyä. Ja joka tapauksessa tuolle valkuaisongelmalle pitää alkaa tekemään jotain. Nyt on kaiken huippua, kun rehuviljoillakin on tuo valkuaisvähennys. Miinusta tulee sitäkin kautta.

[Pasi]

Eipä täälläkään menneet valkuaiset ihan niin kuin olisi pitänyt. Mallasohriin tuli vehnälle sopivainen valkuainen, 12.8-13.2%, ja syysvehniin mallasohran valkuainen, 11.2%. Painavia sentään olivat. Barke ohrien hlp 70,3-71,5 kg ja Tarso vehnän hlp 84,2 kg. Syysvehnä sai typpeä 135 kg/ha Suomen salpietarina ja kaikki keväällä.

[Maajussi66]

Olivin, josta tuli noin 4800kg. hlp 82 ja toisessa näytteessä valkuainen 13,6 ja toisessa 12,0, joten se meni tämänvuotiseksi hyvin.

Saanut typpeä noin 155 kg eikä lisälannoitusta kesän aikana

Mallasohrilla sato vielä laskematta, mutta 3600-4100 välillä liikutaan
Barkella valkuainen 12,5 - 12,7 ja 13,6 !!
Mutta Tipple meni paremmin eli valkuainen 11,10 - 11,4 - 11,6 ja 11,9, joten suurin osa jos ei tänä vuonna kaikki Tipple mallaskelpoista Typpeä nämä on saaneet noin 80kg

Barkella hpl 69, Tipplellä 68

Mutta kaura ei sitten tykännyt tästä kesästä, hpl 49, eli pitänee ajaa esiputsari täysillä kuivurin läpi että saa kauppakelpoiseksi

[tonii]

Amaretto 13,2-14,8%, hlp 83-84, sakoluvut molemmin puolin 300..

Useempaa eri variaatiota lannoituksen suhteen oli käytössä..

14,8%; syysvehnämaa, sai keväällä 100kg typpeä salpietarina pintaan toukokuun alussa. Rikoin ja kylvin pelkkää siementä Kesäkuun alussa 40kg typpeä salpietarina ja heinäkuussa 30kg typpeä ureana ja rikkilannosta ruiskun kautta.

13,8%; syysvehnämaa, keväällä 50kg typpeä salpietarina pintaan, rikoin ja kylvössä 50kg typpeä.. Ammoniunsulfaatilla 40kg typpeä kesäkuussa ja rikkiä reilusti.. Ureat ilman rikkiä heinäkuussa

13,2%; kylvössä 100kg typpeä, kesäkuussa 40kg typpeä salpietarina.. Heinäkuussa 30kg typpeä ureana + rikkilannosta.. Näiltä pelloilta myös paras sato, vaikka heikosti tulikin..

Viimeisiltä lohkoilta ainakin jäi pienet jyvät kerääjäkasvin rooliin, täytyy käydä katsomassa miten muut vihertävät.

[masto]

tonii, mielenkiintoinen kokeilu! Miten tuon urean kanssa, laitoitko sen ruiskulla vai pintalannoituksella?

Omat näytteet vielä viemässä mutta naapurin zepran valkuaiset olleet 11,5 paikkeilla vaikka täysi lannos keväällä.

[SS]

On varsin selvää, että kokonaistyppi auttaa valkuaissadon muodostumisessa, saa parhaan sadon ja tänä vuonna juuri 12 pintaan on se optimi, kun 20% valkuaisesta ei saa kuin rippeet hyvityksenä.

200 kg N hehtaarille jos laittaa, ei tarvitse tällaisenakaan vuonna paljon alle 14% tuloksia katsoa, ja satoakin tulee näillä myöhäisillä viitisen tonnia, joka olisi mielestäni ylivoimainen verrattuna noihin minisatoisiin "valkuaisvehniin".

Poudanarat vehnät nähtävästi menettävät kyvyn tuottaa valkuaista samaan aikaan kun menettävät kyvyn tuottaa satoakin. Siksi en oikein niistä perusta. Sama vika jatkuvalla urean ja rikkilannoksen ja muiden ruiskutteiden lykkimisellä helteellä: Tärkeintä olisi täällä kovilla ja kuivilla mailla saada vilja jo toukokuulla pensaalle, ennen tappavien helteiden saapumista: Juuret ovat silloin syvällä ja maa peitossa. Siksi juuri syysvehnä toimii, kunhan pintalevityksen ongelmista päästäisiin eroon. Juuri pintalevityksen huono teho vie joskus muuten hyvin talvehtineen vehnän sadon alas. Ruismaissa on aina enemmän kosteutta aikaisin keväällä, kun maa on jo valmiiksi peitossa.

Paras valkuaissato tulee runsaimmalla lannoituksella yleensäkin. Hinnoittelusta tiettty riippuu, mihin kohtaan kasvukautta se typpi laitetaan. 150 kilolla ei juhlita millään menetelmällä ! 170 kiloa nähtävästi on ympäristötuen nykyraja, ja samaan aikaan nitraattidirektiivin ehdoton maksimi. Sillä voi saada kelvollista leipävehnää yli 50% todennäköisyydellä. Karjanlannalla lienee mahdollista ylittää tasot merkittävästi, riippuen lannan käsittelystä, liukoista typpeä on kokeissa tullut jopa parikymmentä kiloa hehtaarille enemmän kuin taulukkoarvolla ja kokonaistyppi on jo 25 kuution levitysmäärällä noussut jopa 120 kiloon. Tämä kokonaistyppi on sitä, mikä vaikuttaa monta vuotta, ja sitä kertyy vuosi vuodelta aina vaan lisää.

Siksi moni karjankasvatuksen lopettanut ja viljanviljelijäksi ryhtynyt pystyy keikaroimaan jopa 15 vuotta satojen ja valkuaistulosten kärjessä, satojen normalisoituminen ilman lisäpanostusta on varmasti vastassa.

-SS-

[tonii]

tonii, mielenkiintoinen kokeilu! Miten tuon urean kanssa, laitoitko sen ruiskulla vai pintalannoituksella?

Omat näytteet vielä viemässä mutta naapurin zepran valkuaiset olleet 11,5 paikkeilla vaikka täysi lannos keväällä.

Urea ruiskulla kahdessa erässä, hardin omilla suuttimilla lehdille.. Vettä 400 litraa / ha. Toisella kerralla tautiaine ja toisella kerralla hivenet.. Yöllä suurimman kosteuden aikaan ruiskuttelin. Mielenkiintoista oli, että ennen rankkoja sateita keväällä levitetty 100kg typpeä tuotti parhaimman valkuaisen.. Ilmeisesti sateet vain auttoivat liukenemiseen, eivätkä huuhtoneet ravinteita.

[viljanviljelijä]

Urea ruiskulla kahdessa erässä, hardin omilla suuttimilla lehdille.. Vettä 400 litraa / ha. Toisella kerralla tautiaine ja toisella kerralla hivenet.. Yöllä suurimman kosteuden aikaan ruiskuttelin

Mielenkiintoisia kokeiluja mutta käytännössä, kun pitäisi käsitellä useampia kymmeniä hehtaareja, voipi tulla mieleen että kesäöinä voi tehdä muutakin kuin kantaa vettä pellolle. (Mulla taitaa alkaa jo ikä painamaan...)

[tonii]

Urea ruiskulla kahdessa erässä, hardin omilla suuttimilla lehdille.. Vettä 400 litraa / ha. Toisella kerralla tautiaine ja toisella kerralla hivenet.. Yöllä suurimman kosteuden aikaan ruiskuttelin

Mielenkiintoisia kokeiluja mutta käytännössä, kun pitäisi käsitellä useampia kymmeniä hehtaareja, voipi tulla mieleen että kesäöinä voi tehdä muutakin kuin kantaa vettä pellolle. (Mulla taitaa alkaa jo ikä painamaan...)

Juu mie harrastelin vaa 60 hehtaarille. Tälle kesälle sopi hyvin, sai kuumimman ajan nukkua pois.

[SS]

Tuosta koesarjasta puuttui 170 kg N sijoitus kylvön yhteydessä, olisiko silloin ollut mahdollista päästä yli 12:n valkuaisen. Väitän, että olisi, ja sato korkein mahdollinen.

Siis tänä vuonna, kosteampana vuonna tilanne tunnetusti on toinen.

-SS-

[tonii]

Tuosta koesarjasta puuttui 170 kg N sijoitus kylvön yhteydessä, olisiko silloin ollut mahdollista päästä yli 12:n valkuaisen. Väitän, että olisi, ja sato korkein mahdollinen.

Siis tänä vuonna, kosteampana vuonna tilanne tunnetusti on toinen.

-SS-

Olisi ollut kans mielenkiintoinen juu. 70mm tuli vettä kylvöjen jälkeen, olisiko huuhtoutunut maasta? Tämä ei tullut mieleenkään, kun tarkoitus jakaa lannoitus kylvötyön helpottamiseksi. 100kg typpeä tulen laittamaan kylvökoneesta läpi tulevaisuudessakin, jotta saa satopotentiaalia keväällä.. Toiset ovat siirtyneet lannoittamaan 50kg keväällä ja 100kg pintaan, tämä mielestäni rajoittaa satoa, mitä kautta valkuainen nousee.

[Hese]

Omissa näytteissä oli Zebralla valkuainen 12,8-13,4. Surkastuneita ja rikkoutuneita oli aivan liikaa (8-10%). Onko arviota mitä surkastuneiden määrän vähentäminen alle puoleen vaikuttaa valkuaiseen?