Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Aika paljon on vanhoja lautalatoja romahtanut. Tuolla kun aakeilla lakioilla ajelee ja katselee sivuilleen, alkaa lumien sulettua ilmaantumaan latojen raatoja vähän siellä täällä.
Maajussi66 kirjoitti:Vehmaan tapaus näyttää merkilliseltä, kun ei katolla kuvan mukaan edes ollut paljoa lunta
Lounaassahan satoi pariin otteeseen vettä paksuun lumeen. Kuutiopainot lienevät tällä hetkellä melkoisia, vaikka ei paksulta lunta olekkaan. Helsingissäkin mitattu 300 kg/motti painoja.
Tulipa vaan tuolla käytännön puuhissa sellainenkin mieleen, että mikähän mahtaa olla esimerkiksi ilmastoinnin osuus kattojen sortumisissa, siis näissä suurissa sikaloissa ja broilerihalleissa ym. laajoissa katoissa. Alipaineinen ilmastointi-> imuroidaan kattoa alas! Siis jos luukut on pienellä, ja puhallin pyörii teholla, halliinhan tulee alipaine. No se sitten jonkinmoisen lumikuorman kanssa vetää välipohjaa alaspain.
En tiedä laskinko oikein, mutta toimituksella sain tuloksen, että oman tuotantorakennuksen tiettyyn osaan kohdistuisi 6000 kg:n vaikutus 0.01 bar alipaineella! Se on helppo uskoa, kun ajattelee että joskus saa ulko-ovea kiskoa auki kun on alipaine sisällä? Niin, että jos esimerkiksi ilmastoinnissa on jotakin vikaa, tai väärin säädetty, niin ei se ainakaan sitä lumikuorman aiheuttamaa kuormaa helpota!!!!
sirkussonni kirjoitti:En tiedä laskinko oikein, mutta toimituksella sain tuloksen, että oman tuotantorakennuksen tiettyyn osaan kohdistuisi 6000 kg:n vaikutus 0.01 bar alipaineella! Se on helppo uskoa, kun ajattelee että joskus saa ulko-ovea kiskoa auki kun on alipaine sisällä? Niin, että jos esimerkiksi ilmastoinnissa on jotakin vikaa, tai väärin säädetty, niin ei se ainakaan sitä lumikuorman aiheuttamaa kuormaa helpota!!!!
Jos oikein laskit, niin kyllä varmasti vaikuttaa. Alipaine ilmastoinnissa korvausilma tulee kai ainakin osittain säädettävistä luukuista? Voiko ne tai muut tuloilmaaukot tietyllä säällä jäätyä umpeen?
Lehtijutun mukaan Vehmaan sikalan katolta oli lumi pudotettu alas noin viikkoa aikaisemmin, joten sen katon sortumista ei pelkällä lumella voi selittää.
Plussakleliä piteli pari vuorokautta putkeen ja satoi vettä parina viime päivänä, eilen ihan kohtuullisestikin. Ellei lumet tulleet katoilta, kohta tulee katot alas, painoa kertyi mukavasti ja tänään yli kymmenen astetta pakkasta, kovia lapiotöitä edessä monella. Omalta hallin katolta lumet tuli eilen ryminällä, toisella lappeella lunta ja idän puoli ollut tyhjä lähes koko talven. Masteri lämmitti hallia ja auttoi lumet alas.
Tapaus J on porsitussikalasta ja siinä on korvausilmalle aika mutkikas reitti. Sinänsä lämpötilan tasamiseksi oikein hyvä järjestely, mutta jospa pyryttää umpeen?
Yleensä ilmanvaihdon alipaine on kai 10-40 Pa. Suurin numero jonka löysin oli Fancomin erään puhaltimen 380 Pa. Se vastaisi 39 kg neliömetrille. Oma lukunsa on ovien aukomisesta syntyvät nopeat muutokset. Mikään voima ei rakennusaikaisen nosturin jälkeen vaikuta kattoa nostavasti, vaan kaiki mahdollinen koko ajan alaspäin. Suuret runkoleveydet ovat antaneet suunnittelijoille vapauden osastojen sijoittelussa ja sikalaneliöitä saadaan runsaasti suhteessa seinäneliöihin. Niistä maksetaan hintaa romahtavina kattoina. Leveillä rungoilla kattotuolien, asennuksen ja tuennan laadulla on vaatimukset toiseen potenssiin verrattuna kapeisiin koppeihin.