Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
viljanviljelijä kirjoitti:Ei ole olemassa minkäänlaista hehtaarirajaa, millä pärjää ja millä ei. Kaikki riippuu yrittäjän ammattitaidosta ja miten nämä hehtaarit on hankittu.
Jos lähdetään siitä, että pitää yrittäjän pitää ansaita 30 000e vuodessa elääkseen, väitän että hyvin hoidettuna 50 ha viljaa riittää, oletuksella että pelto on omaa. 2010 (sadon arvo keskimääräinen) itselläni jäi korvausta työlle ja pääomalle 600e/ha ja jos tuota ei jäisi, saisin saman vuokraamalla pellon toiselle yrittäjälle. Jos itsetunto vaatii uudet koneet tai muuten komeat kulissit tarvitaan lisää, mutta moni tulee toimeen vähemmälläkin.
Komppaan tätä, tässä oleellinen. Hehtaarien määrällä ei sinänsä merkitystä, kunhan liikevaihtoa tulee riittävästi jotta siitä voi osaava saada itselleen palkan. 100ha hoituu nätisti, 200ha vaatii usein jo enemmän suunnittelua,koneita, tilapäisapua ja pääomaa. Karrikoiden, osaava 100ha:n isäntä tekee parempaa tulosta kuin keskimääräinen 200ha:n viljelijä.
50ha:n tilalle koneistusta löytyy maa pullollaan, ei kummoisia kamppeita vaadi ko. alan hoitaminen, joten tuo kokoluokka aloittelevalle parhaasta päästä. Kunhan jostakin saa sopivan tilan, tämä onkin suuri jos.
Vaikea tuota liikevaihtoa viljatilalla on kasvattaa ilman lisähehtaareita, tietysti ulkopuolinen urakointi on oma juttunsa. Tosin tuoko lisä hehtaarit lisää tuloa, niin se on vaikeampi juttu nykyään, vaikkakin "pienistä puroista tulee isompi joki".
Vaikea sitä 50ha:kin hankkia ilman SPV/alihinta kauppaa. Nykyisillä hehtaarihinnoilla +10000euroa/ha on viakea saada kannattavaksi tai ainakaan palkaa itselle. Kun 500000euron velka 20vuoden lyhennykset ja korot pyörivät 36000euroa/vuosi. Täytyy olla aika paljon nuorella säästössä.
Täytyy kuitenkin muistaa maatalouden vaikeuksia voivoteltaessa, ettei mitään muutakaan kannattavaa yritystä kuka tahansa pysty hankkimaan. Miettiä voi esimerkiksi, kumpi vaihtoehto on ollut kannattavampi:
Vaihtoehto 1. Kymmenen vuotta sitten sijoittanut Nokiaan 100.000e ja myy ne tämän päivän hinnalla pois. Lisäksi on kuitannut vuosittain osinkoa.
Vaihtoehto 2. Ostanut kymmenen vuotta sitten peltoa samalla summalla ja viljellyt niitä. Vuosittaisen tuoton lisäksi nyt myydessä saa kivasti myyntivoittoa.
Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta maatalouden riskejä tunnen kuitenkin paremmin. Jokainen tehköön tästä omat päätelmänsä.
ei ne sit noi ollu. ja ne oli paimion puolelta ja siit on 3 viikkoo ainaki aikaa.
Minkä kokone tila tarttis olla et sais alotustukee ja matalakorkost lainaa? saako etelässä nuoren viljelijän tukea?
Maatalouskoulussa käsiteltiin vain pintaa teorioista, mutta kuvaamataitoa 2 ov ja uskontoakin kyllä. EU-tukiasiat käytiin viikossa...puimuria ei ajettu metriäkään...ei kylvetty ym ym vali vali...onneks harjotteluissa oppi...
Juuri paikallinen maatalous sihteeri sanoi että n.80ha pitäis olla viljanviljely alaa, jotta nämä korkeamman aloitustuen ja korkotuen ehdot täytyisi. TIedä onko se näin paljon vielä, mutta kolme vuotta sitten se raja oli n.60ha:ssa. Kun se yritystulo lasketaan Likwistä johon viljanhinta muutokset tulevat jälkijunassa hyvässä ja pahassa mielessä. Itse teetätin Likwin vuoden vaihteessa muista syistä niin venhä oli 130euroa/t laskennassa.
oliver kirjoitti:Juuri paikallinen maatalous sihteeri sanoi että n.80ha pitäis olla viljanviljely alaa, jotta nämä korkeamman aloitustuen ja korkotuen ehdot täytyisi. TIedä onko se näin paljon vielä, mutta kolme vuotta sitten se raja oli n.60ha:ssa. Kun se yritystulo lasketaan Likwistä johon viljanhinta muutokset tulevat jälkijunassa hyvässä ja pahassa mielessä. Itse teetätin Likwin vuoden vaihteessa muista syistä niin venhä oli 130euroa/t laskennassa.
Suuruusluokka alan suhteen vaikuttaisi äkkiseltään oikealta. Onko kellään kokemusta metsäpinta-alan vaikutuksesta viljelyalan vahentävänä tekijänä nykyään? Itse aloitin spv:llä 2001, jolloin ainakin metsästä saatava tulo mahdollisti pienemmänkin viljatilan spv:n. Kaikki vaatimukset on varmaankin tässä 10 vuodessa kiristyneet.
oliver kirjoitti:Juuri paikallinen maatalous sihteeri sanoi että n.80ha pitäis olla viljanviljely alaa, jotta nämä korkeamman aloitustuen ja korkotuen ehdot täytyisi. TIedä onko se näin paljon vielä, mutta kolme vuotta sitten se raja oli n.60ha:ssa. Kun se yritystulo lasketaan Likwistä johon viljanhinta muutokset tulevat jälkijunassa hyvässä ja pahassa mielessä. Itse teetätin Likwin vuoden vaihteessa muista syistä niin venhä oli 130euroa/t laskennassa.
Suuruusluokka alan suhteen vaikuttaisi äkkiseltään oikealta. Onko kellään kokemusta metsäpinta-alan vaikutuksesta viljelyalan vahentävänä tekijänä nykyään? Itse aloitin spv:llä 2001, jolloin ainakin metsästä saatava tulo mahdollisti pienemmänkin viljatilan spv:n. Kaikki vaatimukset on varmaankin tässä 10 vuodessa kiristyneet.
Nykyään se vain "haittaa" laskentaa, koska vaadittu tulo on maataloudentuloa ja kokonaistuloista se pitää olla 25%. Eli iso metsäomaisuus pahentaa tilannetta. Vaikka oikeasti se toisi mahdollisuuksia maatalouteen.
oliver kirjoitti:
Nykyään se vain "haittaa" laskentaa, koska vaadittu tulo on maataloudentuloa ja kokonaistuloista se pitää olla 25%. Eli iso metsäomaisuus pahentaa tilannetta. Vaikka oikeasti se toisi mahdollisuuksia maatalouteen.
Onpa oudoksi mennyt tämä tulkinta nykyään. Mielestäni systeemi mennyt todella paljon huonompaan suuntaan. Ei ihmekään, että jatkajien määrä vähenee, koska yhä harvempi tila täyttää näitä ehtoja.
Se, että metsästä on ennemminkin haittaa on suuri huononnus. Varsinkin kasvinviljelytilalla on hyvin paljon joutilasta aikaa hoita taimikoita ja nuoria metsiä sekä tehdä mahdollinen ennakkoraivaus huolella. Metsätulokin on tuloa tilalta ja sukupolvenvaihdoksessa ostetaan useimmiten koko tila eikä vain osaa siitä, joten mielestäni metsätulo kuuluisi laskea mukaan elinkelpoisuutta, kannattavuutta, työllistävää (tai mitä milloinkin byrokraatit keksivät) vaikutusta arvioitaessa.
viljanviljelijä kirjoitti:Täytyy kuitenkin muistaa maatalouden vaikeuksia voivoteltaessa, ettei mitään muutakaan kannattavaa yritystä kuka tahansa pysty hankkimaan. Miettiä voi esimerkiksi, kumpi vaihtoehto on ollut kannattavampi:
Vaihtoehto 1. Kymmenen vuotta sitten sijoittanut Nokiaan 100.000e ja myy ne tämän päivän hinnalla pois. Lisäksi on kuitannut vuosittain osinkoa.
Vaihtoehto 2. Ostanut kymmenen vuotta sitten peltoa samalla summalla ja viljellyt niitä. Vuosittaisen tuoton lisäksi nyt myydessä saa kivasti myyntivoittoa.
Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta maatalouden riskejä tunnen kuitenkin paremmin. Jokainen tehköön tästä omat päätelmänsä.
aivan. tuntuu että peltoa olis kannattanu ostaa koko EU:n ajan. totuus on kuitenkin että EU:n alussa olis kannattanu ostaa nokiaa ja nyt niillä rahoilla peltoa. toki myymällä vielä parempaan aikaan olis sitä peltoakin nyt kymmenen kertaa enemmän. jälkiviisaus on helppoa.
7220 kirjoitti:Rupeaa tuntumaan, ettei mikään enää kannata ilman jättiyksiköitä.
Ei, mikään ei kannata ellei osaa laskea kustannuksia. Ei pieni eikä suuri, ja se suuri peltoala ei ole kaiken tae. Tuotantosuunta lähtökohtien mukaan, pientilan ei kannata lyödä päätä seinään ja yrittää väkisin suureksi. Erikoistumalla löytyy kannattavuuskin.
