Mezzo-sarjan kytkinvaijerin korvaava vivustosarja

[tompula]

Onko kukaan paininut moisen sarjan kanssa. Hait itselle ja piti asentaa, mutta eihän tuo sarja sovi kummastakaan päästä. Onko vuosimallieroja. Haetaan nyt vielä vauhtia tuolta sarjan myyneeltä Valtra-pisteeltä, mutta tuntuu että sieltä ei taida paljon apuja irrota ??? Onko kokemuksia.
Sarjassa on kytkimen päähän tulevassa tangossa koukku ja laippa joka ei kyllä mene tuonne vaijerin pään paikkaan. Yläpäässä on reikä n. 12 mm mihin tankosarja pitäisi mennä ohjaukselle, mutta ohjauksen halkaisija on n. 18 mm.
Porahommia ??

[Hervast]

Kattele varaosakirjasta jos löytyis osviittaa asennukseen, valtran sivuilta pitäis löytyä räjäytyskuva tuostakin systeemistä.
1996 kesällä tais kytkin muuttua nestetoimiseksi ja nappikytkinhässäkkä tuli mahdolliseksi asentaa myös jälkeenpäin.

Itellä oli ennen -95 Mezzo johon oli 2 katkenneen vaijerin seurauksena vaihdettu tuo sarja. Ihan hyvä systeemi kunhan sen säätöihin perehtyy huolella. Se 6 mm tanko tahtoo venyä ja säätö muuttuu sitäkautta. Ja kevennysjousi kannattaa säätää herkimmilleen niin poljin on kevytkäyttöinen. Muistaakseni ensin säädettiin vapaaliike tai irrotuskohta ja lopuksi kevennysjousi.

[taisker10]

itellä 6100 vuosimalli95 katkes heti uutena takuuseen si toisen kerran jossain 3-4 tuhannen välissä si vaihdoin se tanko jutun oli siinä vähä säätöö ja kikkailua nyt pelannu hyvin.

[tompula]

Joo, täsmennystä tuli marmoritiskiltä ja sen verran tuolta sarjan myyneeltä myyjältä unohtu kertoo, että on sitten katkaisuhoito ( ) edessä, jos sarjan meinaa asentaa. Huollon puolelta ihmetteli, että on vielä vaijerikone ajossa. Ovat vaihtaneet "takuuna" huollossa aikanaan vaijerikilkkeet pois. Eivät tosin luvanneet enää, joten ilmeisesti virallista komentoa ei ole Valmetilta/Valtralta tullut aikanaan tullut.
Sinne porataan kaksi uutta reikää ja on kuulemma tarkka linjattava että toimii oikein. Kehoitti kuitenkin tekemään jos "pitokone"...

[bouli]

Joo, täsmennystä tuli marmoritiskiltä ja sen verran tuolta sarjan myyneeltä myyjältä unohtu kertoo, että on sitten katkaisuhoito ( ) edessä, jos sarjan meinaa asentaa. .

Mitäs sitä, kyllähän niitä pikkujuttuja unohtuu mainita....

[tuomoke]

Onko kellään hyviä vivuston säätöohjeita, miten saa polkimen mahdollisimman kevyttoimiseksi sekä säädettyä kytkimen muutenkin kohdilleen? Näkyy olevan kumipalkeen sisällä kaksi jousta sisäkkäin sekä tanko. En ole perehtynyt vielä säätöihin tarkemmin, koska ei ole kone ollut kun vasta 18v talossa.

[Hervast]

Siit on vähän aikaa kun olen sitä säädellyt, mutta koettelen muistella.

Se kevennysjousi polkimen päällä kannattaa ensiksi löysätä. Sitten löysää konehuoneen puolelta se 6 mm kierteellä oleva tanko. Samalla kannattaa ehkö purkaa koko systeemi. Siellä on semmoinen kolmionmallinen metallipala jossa on yhdellä kulmalla kaarevat kynnet jotka vetävät asetelmaan menevää vipua kytkinkopasta poispäin, niiden kynsien kunto kannattaa tsekata ja uusia pala tarvittaessa. Palassa on rullalaakeroidut nivelet ja ne kannattaa voidella. Tapit kannattaa sorvata uudet jos ovat urautuneet.

Jos mekanismi on hyvässä iskussa, niin konehuoneen puolelta sitä pienta tankoa kiristämällä säätyy kytkimen irrotuskohta. En muista pitikö kytkimen vapaaliike säätää ennen vai jälkeen tuon säädön, mut se selvinnee kun systeemiä tutkailee. Lopuksi kun kytkin on säädöissään ja mekanismi voideltu voi säätää kevennysjousen sopivan herkäksi samasta mutterista kojelaudan alta kuin mistä se alunperin löysytettiin ennen säätöhommaa.

Mezzo jouduttiin jossain vaiheessa käyttämään poikki kun kytkinkopan sisältä oli asetelmaa käyttävän vivun tapit joista se niveltyy kuluneet niin pahasti että mekanismin säätövara loppui. Mitähän olis 7000 tuntia ollut mittarissa. Kytkinlevy oli kulunut noin millin verran, ei paha ek koneeksi.

[tuomoke]

Lieneekö samoja oireita kun irroittaa vasta poljin melkein pohjassa? Säätötangon kun kiristää ihan lyhimmilleen niin jonkun verran korjaantuu, muttei saa kevenninjousta säädettyä mieleiseksi, on joko tosi jäykkä poljin tai sitten imaisee polkimen alas vauhdilla ja palautuu samaa vauhtia ylös (on/off tyyppinen) ihmeellinen viritys..

[Murtola_Lasse]

Lieneekö samoja oireita kun irroittaa vasta poljin melkein pohjassa? Säätötangon kun kiristää ihan lyhimmilleen niin jonkun verran korjaantuu, muttei saa kevenninjousta säädettyä mieleiseksi, on joko tosi jäykkä poljin tai sitten imaisee polkimen alas vauhdilla ja palautuu samaa vauhtia ylös (on/off tyyppinen) ihmeellinen viritys..

Kytkinlevyt lopussa...

[tuomoke]

Luulisi että oireilee toisinpäin, levyn kuluessahan irroitus tapahtuu poljin melko ylhäällä. Ei kehtaisi vähällä katkaisuhoitoon. Ajettu 5300h turbiinikone, ei ole ollut ek-käytössä.

[Hervast]

Ihme on jos olis kytkin lopussa, valitettavasti luulen kyllä että katkaisukeikka on silti edessä. Painelaakerin + ne tapit kun hankkii remppaa varten ja sen mekanismin "kynsipalan" miksi sitä nyt kutsuisikaan. Ne kytkinmekanismin pikkutapit vois varautua vaikka pyöräyttämään sorvilla uudet. Kytkinlevykään ei ole mahdottoman kallis, se kun on jousittamaton. Mut luulen että kulumisen takia sitä ei ainakaan tarvitsisi noilla tunneilla vaihtaa. Katkaisun yhteydessä olis helppo muuttaa turbiinin öljymäärää jos on piristämässä konetta tai muuten tuntuu kaipaavan säätöä.

Ps. ei kannata tehdä samaa virhettä kun tehtiin kaverin kanssa omassa rempassa, juteltiin niitänäitä ja jossain vaiheessa piti kysyä että moneskos litran kannu uutta ATF:ää sinne turbiinikytkinlimppuun oli menossa

Remppa kyllä kannattaa , kun sen tekee huolella niin kytkimestä tulee tarkka ja kevytkäyttöinen. Minulta kytkin meni jo lopussa siihenkuntoon että hyvä kun sain ajettua pajalle kun luisti niin pirusti...

[retku]

2 koneessa ollu tollanen mekaaninen vivusto. hyvin ne toimi aina. toisessa koneessa oli jopa alkuperänen keraaminen levy 13000h:ssa. toisessa oli tunteja lähtiessään 17000h ja hienosti toimi sekin.

epäilen että joku siellä on irti, enempää en osaa auttaa kun kertaakaan ei oo tarvinu katkasta.

[pontus]

neuvoja en osaa minäkään sen kummemin antaa mutta mullakin 6300:ssa oli melko jäykkä kytkin kunnes se viime kesänä piti kiireessä käyttää valtralla "huollossa" jossa siihen mm. vaihdettiin hammaskehä ja kytkinlevy. Tämän huollon jälkeen kytkin muuttui tosi kevyeksi ja sellaisena se on myös pysynyt. Eli huoltomies oli osannut säätää sen kytkimen mua paremmin tai sitten siellä ollut jotain muuta hämminkiä jota ei mulle tullu maininneeksi... Eli kysyppäs ihan suoraan sieltä huollon puolelta!

[tuomoke]

Kyselin säätöohjeita huoltokolmosilta ja niiden mukaan yritin säätää. Tapeissa ei kuluneisuutta, yksi neulalaakeri hajonnut ulkokoolistaan, se joka painaa niihin käpäliin. uusin kaikki varuilta. Pitänee kysyä huoltomiestä säätämään ennenkun harkitsee katkaisua. Mikähän ero on hydraulikäyttöisissä malleissa, ettei sellaista systeemiä sais laitettua, sais nappikytkimenkin samalla.

[Hervast]

Onhan se mahdollista että 1995 vuosmallin 6300:n kytkimen osissa oli jokin materiaalivika, ne tapit kun vaikutti melko pehmeästä aineesta tehdyiltä ja ihan vaan keltapassivoiduilta. Niillä tapeilla ei olis yli kymmentätuhatta tuntia ajanut kukaan, siit olis voinut vaikka vedon lyödä. Koneessa oli etukuormain ja sillä tuli lastailtua kaikenlaista, mutta tiiä siitäkään oliko sitä kytkimenkäyttöä mitenkään erikoisen paljon.

Ei minullakaan ollut niissä neulalaakeroiduissa tapeissa erikoisen paljoa kulumaa, oisko puol milliä ollut suurimmillaan.

Joskus aikoinaan sanottiin että hydraulikäyttöistä kytkintä ei saa jälkiasennuksena, jotain eroja kytkinkopassa kai. Nappikytkin tehtiin samassa kytkinrempassa kopioimalla alkuperäistä ideaa. Hydraulisylinteri käytti kytkinvipua matalapainehydrauliikan hetkellisen paineennoston kautta ja kytkentänopeus säädettiin paluuliikettä vastusvastaventtiilillä kuristamalla. Tässä systeemissä oli vain yksi nopeus kun alunperäisessä on 2, tieajoon sekä alle 8 km nopeudessa tapahtuviin pihahommiin. Nopeustieto tulee agrodata mittariston kautta.