lisätyppi vehnälle

[SS]

http://www.farmit.net/kasvinviljely/201 ... vukaudella

Uutisessa kiinnittyi huomio lauseeseen:
"Kokeen järjestäminen vaati erityisluvan Ympäristöministeriöltä, koska siinä ylitetään sekä viljojen ympäristöehtojen suurimmat sallitut typpimäärät 150 kg N/ha että nitraattidirektiivin suurimmat sallitun määrät 170 kg N/ha."

Ketä käytännön viljelijää palvelevat nuo kokeitten typpitasot ? Useimmat vanhemman ikäpolven viljelijät kyllä tietävät triviaalisti, että kyllä viljaa pellosta lähtee, jos saa lannoittaa sen "kolme varttia" salpeetaria. (750 kg)

-SS-

[SS]

Meikäläisen lannoitevalvonnassa piti toimittaa lohkokortit koko tasauskaudelta, ja lannoitteiden ostokuitit.

Ravinnetasetoimenpiteellä on aika hyvä seurata myös mahdollista ylilannoitusta: Jos viideltä vuodelta on joka vuodelta tase negatiivinen, kysymyksiähän se alkaa herättää. Sama juttu negatiivisista fosforitaseista, jos viljavuustutkimukset alkaa näyttämään vihreätä vinoneliötä, vaikka on "vain salpietaria" käytetty...

Itselläni on ollut typpitase useampi kymmenen kiloa ylijäämäinen vuodesta toiseen. Hyväksikäyttösuhteen nopea muutos huonompaan suuntaan pakottaa sitten vähentämään lannoitusta. Bjarne-kevätvehnä on yksi tällainen varma lajike, jonka jälkee varmasti napsaa miinukset typpilannoitukseen..

-SS-

[leku]

Katselin äsken että nyt olisi sopivasti maitotuleentumisvaihe magnifikilla, ei vaan mitään kosteutta kasvustossa ja helteitä lupailee... pitänee pienellä määrällä joku ilta mennä kokeilemaan, sittenhän sen tietää tuleeko viotuksia ja valkuaista... onneksi on iso lohko johon pystyy tekemään selkeän rajan ja saa rekallisen molemmista.

itselläkin ollut parivuotta sitten täyssatsi tarkastuksia, kaikki paperit pyysivät, ja saivat. onneksi on joka vuonna sen verran metsää lannoittetavana, ettei tule heti ongelmaa. minkäs tarkastajat sille voi jos metsäsuunnitelmassa merkinnät omatoimisesta levityksestä.... en itsekään paina mitään ylimääräistä pelloille joka vuosi, vaan kasvuston mukaan, tänä vuonna sai toinen mgf lohko ylimääräisen 100kg salttua ennen korren kasvua kun on rehuksi myyty jo kuitenkin. kasvusto varmasti käyttänyt ylimääräiset typet

[SS]

Ei se pienillä annoksilla mitää vioitusta aiheuta jos ei ole väkeviä kasvinsuojeluaineita kyytipoikana. >20 kg typpeä kertaruiskutuksena alkaa jo ruskettaa lehtiä, jos sopivasti olosuhteet sattuu.

Tämä lannoitemarkkinoiden jakautuminen viralliseen ja epäviralliseen lannoiteosuuteen alkaa tuntua jos siltä, että kauan ei homma voi jatkua. Huhuilla ja kertomuksilla saadaan kohta lannoitteiden hankinta luvanvaraiseksi. Ehkä se olisi parempi, mene ja tiedä. Ainakin itsetunto monilla kohoaisi, kun ei vaan voi ymmärtää, miten se jokavuotinen 9 tonnin kasvuohjelmasato oikein tehdään.

-SS-

[errav]

Samaa mieltä ympin ongelmat tulis selvemmin esiin jos jokainen noudattais lannoitus rajoja. Jos sattuu joskus saamaan vehnästä 6 tonnin sadon on valkuainen luokkaa 10%.

[SS]

Samaa mieltä ympin ongelmat tulis selvemmin esiin jos jokainen noudattais lannoitus rajoja. Jos sattuu joskus saamaan vehnästä 6 tonnin sadon on valkuainen luokkaa 10%.

Juu silloin jos peltotaseet hyväkasvuisellakin vehnällä ovat olleet alijäämäiset vaikkapa yli 30 kiloa, alkaa ainakin itsellä päässälaskien raksuttaa, että tuossakin käytännössä ollut neljännestonni pimeää salpeetaria mukana, koska olkiin, sänkeen ja juuriinkin jää sitä typpeä talven liotettavaksi.

-SS-

[Joozeppi]

eilen ja tänään illalla typpiliuokset kevätvehnille, 10-15 l/ha tautiaineen kyytipoikana. ei toki auta valkuaiseen kummoisesti tässä vaiheessa mut piristää sopivasti ja parantaa jyväkokoa. amaretto ja picolo lajikkeina, kukinta alkanut.

syysvehnille heti perään 20 l/ha yksinään valkuaisen nostoon. varmaan otollisin ruiskutusajankohta alkaa olla käsillä. iltamyöhään ajattelin ajaa kun kosteus nousee alhaalta ylöspäin. maitookin tirkahteli ku puristelin. siis jyvistä.

[SS]

eilen ja tänään illalla typpiliuokset kevätvehnille, 10-15 l/ha tautiaineen kyytipoikana. ei toki auta valkuaiseen kummoisesti tässä vaiheessa mut piristää sopivasti ja parantaa jyväkokoa. amaretto ja picolo lajikkeina, kukinta alkanut.

syysvehnille heti perään 20 l/ha yksinään valkuaisen nostoon. varmaan otollisin ruiskutusajankohta alkaa olla käsillä. iltamyöhään ajattelin ajaa kun kosteus nousee alhaalta ylöspäin. maitookin tirkahteli ku puristelin. siis jyvistä.

Moniravinne, esim. foliar extra saattaisi virkistää kuivuudessa enempikin. Kuivuus kyllä lisää valkuaispitoisuutta ja lyhentää kortta. Zebra on tänä kesänä selvästi poutivampi kuin esim. Trappe, jota näyttäisi olevan alueella runsaasti. Jos sitten tulkitsen valtavaa tähkää ja myöhäisyyttä oikein.

Näyttäisi tulevan 2010 toisinto, poikkeuksena se, että nyt jo ruis alkaa vaaleta ! Parin viikon päästä tätä tahtia ollaan puimassa. En tiedä, olisiko heinäkuun kolmannella viikolla ikinä päästy meidän kylillä ruista puimaan, viimeisellä kyllä monestikin.

-SS-

[jk]

Bjarne-kevätvehnä on yksi tällainen varma lajike, jonka jälkee varmasti napsaa miinukset typpilannoitukseen..

-SS-

Ei kannata yleistää! Bjarne on ollut hyvä aikainen vehnä näille multaville maille. Kumoonkin se osasi parhailla paikoilla mennä jopa viime vuoden kuivuudessa. 5170kg/ha 15% valkuaisella on mielestäni ihan ok aikaiselle vehnälle pelkällä rikkaruiskutuksella...

[aurajokilaivuri]

Moniravinne, esim. foliar extra saattaisi virkistää kuivuudessa enempikin. Kuivuus kyllä lisää valkuaispitoisuutta ja lyhentää kortta. Zebra on tänä kesänä selvästi poutivampi kuin esim. Trappe, jota näyttäisi olevan alueella runsaasti. Jos sitten tulkitsen valtavaa tähkää ja myöhäisyyttä oikein.

Tähkälletulon aikaan trappen pitäisi kyllä erottua todella sinisenä.

[Köysti]

Tänä vuonna pitää kokeilla kevätvehnälle ja ohralle parhaisiin paikkoihin pientä lisätyppeä valkuaisen nostoon. Ekan viskallisen kävin eilen ajamassa. Kätevää ajaa viskalla typet niin ei tartte stressata polttovioituksista ja valmista jälkeä tulee nopsaa. Pitää teettää sitten analyysiä niin näkee, oliko mitään apua.

[masto]

Mulla on ammoniumsulfaattia viskattavaksi amaretolle mutta ajattelin vasta kukinnan jälkeen ettei menisi pituuskasvuun. Kukat näyttää tulevan esille ensimmäisissä eli sopiva hetki lienee pian. Lehtivihreä oli alkuviikosta 49 yhdessä kohdassa kun en ehtinyt enempää keräillä.

[Joozeppi]

nyt tuli typpiliuokset ajettua syysvehnille vaikka farmitissa lukee et ei kiirettä. no menköön jyväkokoon käy sekin. ei viitti ihan keltaseen kasvustoonka ajaa..

tautitilanne huolestuttava ainakin semmosella lohkolla, jossa magnifik olivinin jälkeen kynnön kautta. hauet/kiilat/kulmat joissa ei tautiainetta aivan keltaisia. alalehdet ihan mennyttä koko pellossa. no josta se pysyis siellä alhaalla ku ylälehdet on saaneet tautiaineet. lohkolla hieman myös olivinia kun loppu siemen, se vaikuttas kestäneen paremmin tauteja.

tommosessa vahvassa kasvustossa joku twin vois olla hyvä ni aukeis ja vähän menis alaskin. no niillä lohkoilla joilla esikasvi parempi ei ongelma ole vielä paisunut samanlaiseksi. kelit lupaa kyl hyviä paineita jatkoonkin. meikäläisen säästeliäs alarajalle -taktiikka saattaa kostautua tänä vuonna. no rajut on tiheydet ja tähkän koot ainakin.

kyntömaa muuten kaameeta ruiskuttaa lautasmuokattuihin verrattuna vaikka sitä tahkottiin syksyllä tasaseks ihan riittävästi. raktori heiluu ja puomin päät sinne tänne, kevytmuokatut kuin pöydällä ajelis. no nyt saa pestä ruiskun odottaan syksyn glyfosaatteja.

[kylmis]

Salpietarin levitys taitaa mennä aivan tuuliajolle. Juhannuksena levitetty. Sadetta tullut sen jälkeen muutama hassu tippa. Koko kylä on ihmeellisessä pussissa, koska sadealueet kiertää paikan järjestäen. Hiukan kyrsii, kun muualla vettä riittää ja täällä ei. Kyllä tää maanviljelys on taas sellaista hommaa, että sateiden varaan ei kannata laskea mitään.

[tonii]

Tänä vuonna tuli ajettua kukkimisen aikaan.. Ureat loppu varastosta kesken niin piti hakea kontti typpiliuosta, joka tuli muuten tuplasti kalliimmaksi kuin itse liuotettu urea. Kuitenkin, tavoiteltuna typpimääränä 14 kg/ha, hieman oli naftisti menny ja viimeiset 12ha sai typpeä 18kg/ha (viimeiset urealiuokset).