Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Jorma kirjoitti:Katos, harrastaa täällä muutkin myöhästettyä kyntöä Nyt taitaa olla kynnöt kynnetty tältä syksyltä, eilen aamulla oli -12 ja tänään -9
Kylä näin on, eilen tosiaan aamupäivällä piti käydä lopettelemassa, kun yöllä tuli uni simmuun...-14 oli kuuden aikaan aamulla ja sen kyllä huomas pellollakin. Tänään klo 6 = -15 ja klo 7 = -17. Aika raikasta oli kaivinkoneessakin (=ei oo ovia eikiä lämmitintä) ja oli maakasat rakennuksen nurkissa 10 cm jäässä päältä. Älkääkä kysykö, miksi niitä juur tänään piti tonkia.
Jorma kirjoitti:Maraanin kynnökset taitaa olla nurmea? Pienetkin säätövirheet näkyy tuollaisessa heti. Toisenlaisella maalajilla ja sängellä saa säädöt olla jonkinverran pielessäkin ja silti tulee tasaista, niin ja vauhti korjaa virheet. Muistaakseni olen joskus saanut itsekin aikaiseksi tuollaista ensimmäinen ja viimeinen viilu erilaista jälkeä. Kyllä se jollain säädöllä taisi korjaantua. Hankalampaa on sitten, jos auran runko on mutkalla.
Jees, nurmeapa hyvinkin. Täytyy auroja muutenkin vähän tarkastella, jospa ne säädötkin sitten löytyvät tuleviin koitoksiin. Eikä oo mutkalla, mää laitoin suoraan kiinni! Maxxumin ei_tutkaan_perustuva km/h näyttö näytti yleensä noin 6 km/h nopeudeksi. Kone kävi 11 tuntia lisää mittariin, polttoainetta meni arviolta 100 litraa ja alahan oli siis 4,5 ha. Ne kohdat, jotka pojat ajoi peltoautolla kuralle olivat merkittävästi kovempia (=jäässä) verrattuna muuhun osaan.
ArtoKui kirjoitti:En sano mittää muutako, että ei sitä koulusa taho käytäntyä oppia ku hyvi suppiasti. Oohase korvie välistäki palijolti kii..
Niin käyn Loimaan maamieskoulussa toista vuotta ja tuon käytännön puutteen olen huomannut vuosi sitten syksyllä puimaan pääsy viivästyi (käytiin puimurin osia perusteellisesti kolmeen kertaan sillä välin), puiminen oli vähäistä mutta jäin koulun jälkeen puimaan niin sain ainakin itse puida tarpeeksi. Kyntämään ei päästy ollenkaan (vaan käytiin läpi aurojen osia, ei säätöjä), kevään kylvöistä ei juurikaan valittamista, kesän kaksi viikkoisessa työharjoittelussa sai jopa tehdä jotain, kun ei ollut opettaja stressaamassa vieressä, syksyllä päästiin kyntämään sen verran, että saatiin ykkösille säädöt kuntoon (katottiin pikaisesti puolessa tunnissa) ja tehtiin alotus, jokainen sai kyntää kerran päästä päähän, kaksi oppilasta kuudesta ei päässyt kyntämään lainkaan.
Itse valmistun pian kokemäeltä. Meillä ei ainakaan ole ollut minkäänlaista opetusta auroista tai kyntämisestä!
olen kyllä n.200 ha kyntänyt mutten juurikaan säätöä ole päässyt oppimaan.kärkiä kyllä vaihtanut
Itse opiskelen Mustialassa agrologiksi ja kyllä ainakin meille annettiin mielestäni perusteellinen opetus auroihin ja kyntöön. Ensin katsottiin yksinkertaisia videoita (jostain 80-luvulta ) kyntämisestä; kynnön aloituksesta ja lopetuksesta sekä tietysti aurojen säädöistä ja oikein säätämisestä. Tämän jälkeen lähdettiin kokeilemaan kyntöä käytännössä. Aurat säädettiin alusta loppuun asti ja kyllä siitä ainakin minulle jäi hyvin mieleen miten homma toimii. Sarka-aurat käytiin läpi ensin läpi ja sitten paluuaurat. Eihän se kenestäkään heti kyntömestaria tee, mutta ainakin teoria saatiin iskostumaan mieleen.
joo tohon kokemäen tutkintoon olen kyllä täysin pettynyt ainakin käytännön opetuksen suhteen(poikkeuksena metsä)
Työssäoppimispaikoissa opin paljon enemmän kuin koululla.emme esim.puineet metriäkään vaikka tunteja kyllä olisi ollut.ja yksi meistä kolmsta luokkatoverista ei ole ajanut metriäkään puimuria. Itselläkin on vielä epävarmuutta varsinkin nurkissa. muista kouluista kokemuksia?länsi-suomesta etenkin haluaisin kuulla
Noita ohjeita kun lukee, huomaa olevansa aika osaamaton kyntäjä, vaikka naapurin isäntä joskus jälkeä tasaiseksi kehuikin.
Keskeltä aloittaessa en ole avausviilua ikinä tehnyt, vaan olen jättänyt harjan alle kyntämätöntä maata ja harja on jäänyt koholle. Samoin vesivaot (lopetuskiivut) olen jättänyt sulkematta. Keväällä sitten takalanan kanssa pellolla pikainen kierros, jos tarvetta on, mutta yleensä äkeen etulanalla saa hyvin peiteltyä vesivaot ja korkeamman harjan.
Joskus pienempiä peltoja on tullut kynnettyä myös reunoilta aloittaen, niin että vesivako jää keskelle peltoa. Siinä ei paljoa aloituksiin tuhraudu aikaa, mutta ilmeisesti sekin on väärin.
Vetokoneessa on hydraulinen kallistuksensäätö ja työntövarsi, joten niitä tulee käytettyä suoraan vauhdista tilanteen ja maalajin mukaan. Tukipyörällä säädän viimeisen kiivun syvyyden ja työntövarrella sekä kallistuksen säädöllä aurat sellaiseen asentoon, että jälki on tasaista.
Ei käytäntöä opeteta enää perusasioista kyllä yhtään. Muutama vuosi sitte tuon perus nuorisopuolen maaseutuyrittäjä koulun suoritin ja totesin sen olleen melko turha. Auraus mm. opeteltiin näin, mentiin porukalla pellolle tapittaan kun jokainen kävi yhden kierroksen kyntämäs. Tais perusohjeet mennä jotenki että rajottimista tapit poikkee ja muualle ei paljo tarvikkaa koskee, tehtaal on säädetty riittävän tarkalle ja syvyys on valmiina edellisiltä vuosilta säädettynä. No, niih.. Oha tuota ny omilla mailla harjoteltu kohta kymmenisen vuotta, aina riittää parennettavaa.
Puimuriin ei 3v aikana koskettu, taisin kerran pestä painepesurilla. Käytännössä sadonkorjuuhommat meni muutenki niin että oppilaiden tarkoitus oli vain ajaa kuormia pellolta. Käytettiin viikkokaupalla aikaa johonki isoihin koneremontteihin, oikastiin kansia ym. miksi tuommosta pitää ees opettaa. Harvalla yksityisellä on niitä kalliita vehkeitä mitä siellä opeteltiin käyttämään.
Suurin osa koulutuksesta tuhlattiin noihin lehmäpuolen juttuhin, tarkkaa teoriaa lehmien naksuista aamupäivä ja illaksi navetoimaan. Oli siinä pottufarmarilla kiinnostus koetuksella Plussana metalli, raksa ja metsäpuolen opetus, olivat ainoita järkeviä asioita mitä jäi käteen.
Taas pitää palauttaa mieleen tekniikat ja yrittää parannella hieman viime vuodesta. Noita ohjeita kun lukee, niin niissä ei oteta kantaa päisteiden liittämisestä pääsuuntaan. Mitä tekniikkaa käytätte? Jos vetää vain päisteen poikittaisesti niin eka terä sotkee toisesta suunnasta tullutta ekaa viilua, tai sitten jää jotain kyntämättä. Itsellä ei ole päisteautomatiikkaa joka voisi nostaa viimeisen terän myöhemmin, ja pituuseroahan tulee kuitenkin kolmatta metriä siitä missä eka ja vika terä nousee. Yleensä en vedä merkkiviilua kun en halua täräyttää siihen joka kerta, näin pienillä fillareilla.
Tämä raidevälijuttu on jäänyt hämäräksi. On koitettu vaikka mitä viilunleveyksiä ja raidevälejä, eikä ole keksitty ideaa. Itse joskus aikoinaan 80-luvulla, kun tuli 4-veto ja paluuaurat, päättelin, että tässä täytyy olla kyse sarka-aroilla tehtävistä oikeaoppisista lopetuksista ja aloituksista. Tämä raideväliepistola mainitaan maatalouskoulun oppikirjassa jo ainakin painoksessa vuodelta 1955 ja on mainittu kaikissa lukemissani oppaissa. Kuitenkaan yhdessäkään ei ole asiaa koskaan perusteltu, enkä ole koskaan keltään saanut valaistusta asiaan siitä kysellessäni. Nykyaura on 5-siipinen, portaaton 12"-20" ja traktorissa on huomattavan suuri raideväli. Myös etupyöräkohta on hämäävä, sillä ne ovat yleensä vain pari tuumaa kapeammat kuin takarillat, jolloin ratkaisee se, ettei etunen "kurkkaa" kummaltakaan puolelta, kun vanteet sinksataan. Vaikuttaisi että tämäkin kohta tulee sarka-aura/takaveto kaudelta suorana lainana. Olen kyntänyt pian 40 vuotta ja on alan koulutuskin, mutta tämä on jäänyt täydeksi arvoitukseksi. Sanottakoon vielä, että osaan säätää sarka- ja paluuaurat + traktorin kaikkineen kyntöön ja ymmärrän säätöjen teorian. Oppi on tullut teorian ja kantapään kautta. Edellinen "suuri haaste" oli kääntyvän kannatuspyörän rakentaminen auroihin. Se kun tehtaanlaisista puuttuu.
Raideväli: Edullisin traktorin radeväli (= ren-
kaiden sisäpintojen väli) kynnettäessä ta-
vallisilla auroilla on kolme kertaa viilun le-
veys riippumatta siitä, kuinka moniteräistä
auraa käytetään. Etupyörät on oltava n. 10-
15 cm takapyöriä leveämmällä.
Esim 14 auralla:
3x14 (35 cm) = 42 (105 cm)
Raideväli takana 105-115 cm
Raideväli edessä 115-120 cm
Esim. 16 auralla:
3x16 (40 cm) = 48 (120 cm)
Raideväli takana 120-130 cm
Raideväli edessä 130-135 cm
Millaisia rengaspaineita porukat on käyttäneet kynnössä tai yleensäkin peltotöissä.
Mulla on 16.9-34 renkaissa 1.3bar ja omasta mielestäni aivan liian kovat paineet peltotyöskentelylle.
Lienee säädetty joskus maantieajoon sopivaksi...?
Kuinka matalat paineet uskaltaa laittaa, ettei tule mitään renkaan pyörähtämistä vanteelta tms vaurioita.
Vanha isäntä muisteli, että joskus on jotain 0.8bar ollut.
Profista luettu perusohje nykyrenkaiden peltopaineelle on, että paine on sopiva kun kolme ripaa osuu yhtäaikaa maahan ja kylkipullistuman päällä pystyy seisomaan, kun ottaa tukea käsillä renkaan päältä. Jos olut kolpakko pysyy kylkipullistuman päällä pystyssä niin silloin on jo liian pienet paineet.
Itse en ymmärrä edes miten raideleveys määritellään. Tuossa ATH:n löytämässä ohjeessa luki että renkaiden sisäpintojen väli, mutta näkee sen myös tarkoittavan renkaiden keskikohdan väliä. Kumpi on oikea tapa?
marklain kirjoitti:Millaisia rengaspaineita porukat on käyttäneet kynnössä tai yleensäkin peltotöissä.
Mulla on 16.9-34 renkaissa 1.3bar ja omasta mielestäni aivan liian kovat paineet peltotyöskentelylle.
Lienee säädetty joskus maantieajoon sopivaksi...?
Kuinka matalat paineet uskaltaa laittaa, ettei tule mitään renkaan pyörähtämistä vanteelta tms vaurioita.
Vanha isäntä muisteli, että joskus on jotain 0.8bar ollut.
Michelinin sivuston mukaan rengas vaossa ajaen minimipaine on 0,7 bar. Kannattaa renkaat ja aurat valita sen mukaan, että renkaan kantokyky riittää. Bib´X M18 kesti 19 vuotta 0,6 bar paineilla kyntämistä ja ehjät ovat vieläkin. Myin sitten naapuriin paripyöriksi, kun ei enää ollut täyttä luottoa ykköskoneen renkaiksi. Kunnolliset sisärenkaattomalle tarkoitetut vanteet jos on, niin vanteella kyllä pysyy.
Cultor kirjoitti: Kunnolliset sisärenkaattomalle tarkoitetut vanteet jos on, niin vanteella kyllä pysyy.
.... ja tiellä ajaessa muistaa, että paineen vähentäminen vähentää myös kantavuutta ja nopeutta, jolla renkaan pitäisi kestää tietty rasitus . Täällä myös paineet olleet alimmillaan 0.8 tienoilla ja hyvin ovat kyntötöissä kestäneet.
Nyt taitaa olla kynnöt kynnetty tältä syksyltä, eilen aamulla oli -12 ja tänään -9
ja muuta ei sitten olla päästy tekemään.
