Millä viherkesanto silpuksi?

[TumppiW]

Millaisia ajonopeuksia TumppiW oikein tavoittelee?

Lähinnä pitäisi päästä johonkin 2-3 ha/h työsaavutuksiin 90 hv koneella. Nyt on murskattu vuodessa yhteensä 45-60 ha, kun kaikki murskauskerrat laskee. Jos ohdakkeen torjumiseksi pitäisi lisätä niittokertoja joillain lohkoilla kolmeen, niin edessä on 75 ha niitot.

Giraffalla työsaavutus on ollut 1-1,5 ha/h, kierrokset on pitänyt pitää ylhäällä ja ajonopeus alhaalla (6-8 km/h). Polttoainetta kuluu reippaasti. Silti, jos apila pääsee sateiden takia ryöpsähtämään metriseksi, niin se ei murskaimesta mene läpi. Tähän mennessä olen poistanut giraffasta koko takapellin ja niittänyt mahdollisimman pitkään sänkeen. Tällöin tosin pyörän tallomat kohdat (n. 20 cm viipale) eivät nouse terille ja niihin jää ohdaketta rehottamaan. Kannatussukset keräävät myös helposti knöölit, jotka tukkivat roottorin.

Vaakatasoleikkurilla ilmeisesti saisi alle kolmimetrisellä koneella ajonopeudeksi jotain 15 km/h tienoilla. Koneviestin testissä lyhyttä kasvustoa vedettiin 20 km/h. Ehkä käytännössä työsaavutus olisi jotain 3-4 ha/h. Työkorkeuden saa säädettyä pyörillä välillä 2-40 cm, joten pidemmänkin kasvuston saisi ainakin latvottua. Härvelit ovat vain hiukan tyyriitä, selvitellyt hinnat ovat olleet 7000-8800€ välillä.

Yksi kova vaihtoehto voisi olla kunnollinen käytetty lautasniittokone. Jos niitot tekisi ajoissa, ei jäisi liikaa karhoa ja ajonopeuden voisi pitää korkeana (15 km/h) ja moottorin kierrokset matalana. Ehkä typpeäkään ei karkaisi niin paljoa kuin nurmisilpusta. Ennen nurmen lopetusta sitten tekisi vikan niiton murskauksena, niin kevytmuokkaus onnistuu. Mietintä jatkuu...

[Torppari]

Cabessa ei ilmeisesti ole vastateriä, sen takia menee mukavammin läpi apilasta. Millaista ajovauhtia on voinut pitää ja paljonko on vaatinut hevosia?

Oma 2,5 metrinen CAbe Finlandia, siinä ei ainakaan ole vastateriä. Tehovaatimus ohjekirjasta 80-100 hevosta, 110 heppanen Case pitänyt aika hyvin 540E- voimanotollakin kerrokset vakiona, tosin ei ole apilakasvustoa tullut koskaan eteen.

Omat huippunopeus ollut pellolla 8 km/h, mielummin pellon epätasaisuuden takia hiljempaa.

Tainnu olla aika huonoo heinää, jos meinaat, että jaksaa 110 hv:n traktori pitää kierrokset ajettaessa 8 km/h säästövoimanotolla. Tienvarret menee noin, mutta ei kunnon heinä apilanurmesta puhumattakaan. Mulla 155 TM ja vaatii siitäkin tehoja, rupee remmit luistamaan vaikka ovat kireällä. Kerran menivät poikki, kun meni mettäkoneen pellolle jättämä lumppi murskaan.
Se 100 hv tehovaatimus on Pirttisen juttu, italiassa valmistajan sivuilla tehovaatimus on vähän suurempi.

[jupesa96]

Eikä tuo viherlannoitusnurmi mitään laihaa ollut. Puna-apilaa, sinimailasta ja timoteitä. Kylvetty viime vuonna riistapellon alle. Ainoastaan ne kohdat, missä oli eniten öljyretikkaa, näyttivät tänä vuonna hiukan harvemmilta.

Itsekin kun olen riistapelto ja viherlannoitusfani, niin on pakko kommentoida että tarkistapa tukiehdot ettet sanoisi ääneen mitä sanoit.
Riistaan on kyllä näppärä perustaa nurmi, mutta se seuraavan vuoden kasvi oltava korjattavaa. Kätevä tapa kyllä, yksillä perustamisilla kahden tai useamman vuoden "sadot". Panokset minimissä ja tuotot... noh... optimissa.

[jupesa96]

Millaisia ajonopeuksia TumppiW oikein tavoittelee?

Lähinnä pitäisi päästä johonkin 2-3 ha/h työsaavutuksiin 90 hv koneella. Nyt on murskattu vuodessa yhteensä 45-60 ha, kun kaikki murskauskerrat laskee. Jos ohdakkeen torjumiseksi pitäisi lisätä niittokertoja joillain lohkoilla kolmeen, niin edessä on 75 ha niitot.

Giraffalla työsaavutus on ollut 1-1,5 ha/h, kierrokset on pitänyt pitää ylhäällä ja ajonopeus alhaalla (6-8 km/h). Polttoainetta kuluu reippaasti. Silti, jos apila pääsee sateiden takia ryöpsähtämään metriseksi, niin se ei murskaimesta mene läpi. Tähän mennessä olen poistanut giraffasta koko takapellin ja niittänyt mahdollisimman pitkään sänkeen. Tällöin tosin pyörän tallomat kohdat (n. 20 cm viipale) eivät nouse terille ja niihin jää ohdaketta rehottamaan. Kannatussukset keräävät myös helposti knöölit, jotka tukkivat roottorin.

Vaakatasoleikkurilla ilmeisesti saisi alle kolmimetrisellä koneella ajonopeudeksi jotain 15 km/h tienoilla. Koneviestin testissä lyhyttä kasvustoa vedettiin 20 km/h. Ehkä käytännössä työsaavutus olisi jotain 3-4 ha/h. Työkorkeuden saa säädettyä pyörillä välillä 2-40 cm, joten pidemmänkin kasvuston saisi ainakin latvottua. Härvelit ovat vain hiukan tyyriitä, selvitellyt hinnat ovat olleet 7000-8800€ välillä.

Yksi kova vaihtoehto voisi olla kunnollinen käytetty lautasniittokone. Jos niitot tekisi ajoissa, ei jäisi liikaa karhoa ja ajonopeuden voisi pitää korkeana (15 km/h) ja moottorin kierrokset matalana. Ehkä typpeäkään ei karkaisi niin paljoa kuin nurmisilpusta. Ennen nurmen lopetusta sitten tekisi vikan niiton murskauksena, niin kevytmuokkaus onnistuu. Mietintä jatkuu...

Kuulostaa isolle määrälle niittoa. Lienet luomumiehiä, kun nurmea on noin monesti kuritettava, ei tukiehdot tuollaista vaadi. Ja tuo kevytmuokkaus lopetuksena mietityttää. Jos rikkakasveja niin kovin kuritat kasvukaudella niin miksi sitten ei kyntöä ?
Reunaehdot hepoista ja niiton laadusta ja ha/h vaatimus tekee yhtälöstä haastavan.
Vähennä murskausta ja suosi kyntöä ?

(Psst. nättejä auroja saa sopivasti kun vauraammat tilat ostaneet hiki päässä karriereja ja suorakylvötankkereita. Tehokas voi olla monella tavalla. Kuitenkin vanha menetelmä saattaa olla ei tehokas, mutta kustannustehokas.)

[Carnivor]

Silti, jos apila pääsee sateiden takia ryöpsähtämään metriseksi, niin se ei murskaimesta mene läpi.

Tuota ihmettelen edelleen. Mulla ei ole ollut Giraffan kanssa ongelmia edes apila-sinimailaskasvustossa. Alkaako kelan kierrokset siis putoamaan vai mitä tarkoittaa että ei mene läpi? Jos traktorin moottorin kierrokset pysyy, mutta kelan kierrokset putoaa, niin joku paikka luistaa.

Sitä en epäile etteikö tehokkaalla kesantomurskaimella työ sujuisi joutuisammin kuin pienellä piannarmurskaimella, mutta mulla tuo on tehnyt ihan kelvollista jälkeä. Hidas se on, joten aika tahtoo käydä kopissa pitkäksi.

Riistaan on kyllä näppärä perustaa nurmi, mutta se seuraavan vuoden kasvi oltava korjattavaa.

Pystyisitkö osoittamaan tukiehtojen kohdan, jossa noin sanotaan? VLN:n saa pitää maksimissaan kaksi vuotta peräkkäin, jonka jälkeen on kylvettävä satoa tuottava kasvi, mutta olen edelleen siinä käsityksessä, että riistapellon kohdalla ei ole rajoituksia mitä sen jälkeen ilmoittaa. Saa käsittääkseni kylvää vaikka uudelleen riistapelloksi.

[TumppiW]

Kuulostaa isolle määrälle niittoa. Lienet luomumiehiä, kun nurmea on noin monesti kuritettava, ei tukiehdot tuollaista vaadi. Ja tuo kevytmuokkaus lopetuksena mietityttää. Jos rikkakasveja niin kovin kuritat kasvukaudella niin miksi sitten ei kyntöä ?
Reunaehdot hepoista ja niiton laadusta ja ha/h vaatimus tekee yhtälöstä haastavan.
Vähennä murskausta ja suosi kyntöä ?

(Psst. nättejä auroja saa sopivasti kun vauraammat tilat ostaneet hiki päässä karriereja ja suorakylvötankkereita. Tehokas voi olla monella tavalla. Kuitenkin vanha menetelmä saattaa olla ei tehokas, mutta kustannustehokas.)

Kyllä se kyntökin tulee, mutta kevytmuokkauksen jälkeen... Ajokertoja luomussa piisaa, jos meinaa pysyä valvatin ja ohdakkeen kanssa väleissä. Olen lopettanut nurmen nyt pari kertaa pikakesantoon heinäkuussa, eli siipiteräkultivaattorilla nurmi matalaan rikki ja juolat kuivumaan ja toinen ajokerta muutaman viikon päästä hiukan syvempään. Tänä vuonna jatkettiin kyntämällä lohko ja "pakkeri"kylvämällä samantien ruis. Ideana on haudata muokkauksen pilkkomat ja heikentämät juurakot. On tuntunut toimivat tähän asti, ei ole kesantoon ollut tarvetta *kop, kop*.

Luomua aloittaessa kokeilin selvitä yhdellä murskauksella vuodessa + kynnöllä lopuksi. En ajatellut toistaa enää mokaa. Virhe näkyi vasta parin vuoden kuluttua, kun vuorossa oli härkäpapu ja ohdake ryöpsähti läpi. Harvaan niitetyssä nurmessa ohdake runsastuu, mutta tiheällä niitolla jotkut ovat päässeet siitä jopa eroon.

PS. Tuo aurajuttu pitää muuten paikkansa. Ostin viime vuonna 5 siipiset sarka-aurat reilulla parillatonnilla ja nyt päivitin siihen esiaurat 20 €/kpl. Hinta-laatusuhde kerrankin kohdillaan...

[TumppiW]

Silti, jos apila pääsee sateiden takia ryöpsähtämään metriseksi, niin se ei murskaimesta mene läpi.

Tuota ihmettelen edelleen. Mulla ei ole ollut Giraffan kanssa ongelmia edes apila-sinimailaskasvustossa. Alkaako kelan kierrokset siis putoamaan vai mitä tarkoittaa että ei mene läpi? Jos traktorin moottorin kierrokset pysyy, mutta kelan kierrokset putoaa, niin joku paikka luistaa.

Traktorin kierrokset ei pysy, kun murskain tukkii itsensä.
Mulla on se vanhempi malli (ei Evolution), joka taitaa olla ahtaampi. Joissain oloissa murskain kerää kasvustosilppua sisäänsä, kunnes traktorista loppuu puhti tai knööli tipahtaa ulos. Murskaimen pikainen nosto vapauttaa kelan ja murskaus voi jatkua. Pullonkaulana tuntuu olevan jyrä ja vastaterät.
Ehkä säädöissä on parantamisen varaa? Onko sulla Y- vai vasaraterät? Ja onko jyrä mahdollisimman edessä vai takana? Olen pitänyt jyrän mahdollisimman alhaalla ja takana, jotta roottorilla olisi tilaa pyöriä.

[jupesa96]

[

Riistaan on kyllä näppärä perustaa nurmi, mutta se seuraavan vuoden kasvi oltava korjattavaa.

Pystyisitkö osoittamaan tukiehtojen kohdan, jossa noin sanotaan? VLN:n saa pitää maksimissaan kaksi vuotta peräkkäin, jonka jälkeen on kylvettävä satoa tuottava kasvi, mutta olen edelleen siinä käsityksessä, että riistapellon kohdalla ei ole rajoituksia mitä sen jälkeen ilmoittaa. Saa käsittääkseni kylvää vaikka uudelleen riistapelloksi.

Joo, en valitettavasti pysty. Nämä ovat mielestäni melko vajaasti kirjattuja asioita, yksiselitteistä dokumenttivastausta en löytänyt Perusteluni kommenttiini on se, että 1. sekoitin riistan ja vln ehdot sekä 2. vln pitää perustaa joko suojaviljaan tai sitten ihan itsenään, eli että vln ehdot ei täyttyisi ? Tästä seuraa kyllä tulkinnanvaraisuus, että jospa perustaakin riistan siten, että seoksessa on ns. ylimääräinen kasvi seuraavan vuoden vln kasvina (eikä varsinainen riistakasvi), niin kukas sitten sanoo onko se sallittu vai kielletty ?

On syytä ottaa ottaa askel taaksepäin ja pahoitella ensimmäistä kommenttiani Carnivor.

[Carnivor]

No problemos. Ekan kerran kun ilmoitin vln:n niin maataloussihteeriltä tuli sähköpostilla kysely, että millä siemenellä se on kylvetty. Vastasin että kylvetty edellisenä vuotena aluskasviksi ja liitin kuvan täystiheästä apilasta. Sihteeri kiitti ja sanoi että tämä on tällä selvä. Tänä vuonna sitten laitoin valmiiksi huomautuksia kohtaan, että vln kylvetty edellisenä vuotena aluskasviksi.

Ehkä Tumpilla käy niin, että kierrosten pudotessa kela ei enää murskaa kunnolla, jolloin seurauksena on tukos ja kierrokset laskee edelleen ja tukos senkuin pahenee. 130 hv kone jaksaa pitää voa kierrokset 530 - 550 rpm välissä enkä ole havainnut tukkeutumista.

Mulla on vasaraterät ja luulen että ne on ihan hyvät. Painoa on enemmän kuin Y-terissä, jolloin kelaan tulee enemmän liike-energiaa kuormituspiikkejä varten. En usko että ainakaan vasaraterillä se vastaterä haittaa mitään. Senhän luulisi vaan helpottavan korren katkeamista. Y-terän ja vastaterän väli saattaa olla niin suuri ettei korsi katkeakaan, jolloin vastaterästä voi olla haittaa. Takarullaa olen pitänyt alimmassa asennossa, koska pelkään kiviä pientareita ajaessa. Ja takaluukku auki ja rulla takana, jottei tehontarve kasvaisi ihan tolkuttomaksi.

[tonii]

Vaakatasoleikkurilla ilmeisesti saisi alle kolmimetrisellä koneella ajonopeudeksi jotain 15 km/h tienoilla. Koneviestin testissä lyhyttä kasvustoa vedettiin 20 km/h. Ehkä käytännössä työsaavutus olisi jotain 3-4 ha/h. Työkorkeuden saa säädettyä pyörillä välillä 2-40 cm, joten pidemmänkin kasvuston saisi ainakin latvottua. Härvelit ovat vain hiukan tyyriitä, selvitellyt hinnat ovat olleet 7000-8800€ välillä.

Vaakatasoleikkuri ottaa huomattavasti tehoa. Naapurilla 6 metrin kone ja ei ottanu 170hv traktorilla täysiä kierroksia paikallaan, jos puheisiin uskominen.. 300hv veturilla vetävät.

[ekomies]

Vaakatasoleikkurilla ilmeisesti saisi alle kolmimetrisellä koneella ajonopeudeksi jotain 15 km/h tienoilla. Koneviestin testissä lyhyttä kasvustoa vedettiin 20 km/h. Ehkä käytännössä työsaavutus olisi jotain 3-4 ha/h. Työkorkeuden saa säädettyä pyörillä välillä 2-40 cm, joten pidemmänkin kasvuston saisi ainakin latvottua. Härvelit ovat vain hiukan tyyriitä, selvitellyt hinnat ovat olleet 7000-8800€ välillä. ---

Mikähän koneviestin numero on kyseessä , olis kiva lukea uudestaan

[TumppiW]

Tuolta brittein saarilta noita vaakatasoleikkureita näyttää löytyvän käytettyinä. Esim. 9 jalkainen Perfect 1450£+alv.
http://www.kenttractors.com/machinery.htm
Lähetin kyselyä kyseiselle firmalle Majorin uusista leikkureista, vaihteiston pitäisi kestää 120 hp ja hintaa 2250£+alv.
Suomi- ja Kellfri koneisiin verrattuna noissa vehkeissä on ihan reippaasti painoa ja voimansiirto tehty nivelakseleilla hihnojen sijaan. Iso-Britanniassa tehtyjä masiinoita, eikä mitään itäkoneita.

[Tiimo]

Vaakatasoleikkuri on oltava kulmavaihde/kardaani käyttöinen (=kallis) jos sillä meinaa saada paksumpaa heinikkoa nurin.
Hihnavetoiset on vain keveille töille, lähinnä laidunten siivoukseen sopivia.
Itse ajelin tänään kelakoneella viherlannoitusnurmea murskaksi (persianapila-raiheinä). Kasvusto oli varsin 50-70cm korkeaa mutta hyvin (10-13km/h) meni vasara teräisellä koneella. Voimaa kyllä tarvitaan jotta kelan kierrokset pysyy ylhäällä, muuten ei hommasta tule mitään.
Ei murskaukseen ole oikotietä. Runsas kasvusto vaatii paljon voimaa oli kone mikä tahansa. Jos kasvusto vain niitetään poikki menee tietysti keveämmon

[Uuno]

Vaakatasoleikkuri on oltava kulmavaihde/kardaani käyttöinen (=kallis) jos sillä meinaa saada paksumpaa heinikkoa nurin.
Hihnavetoiset on vain keveille töille, lähinnä laidunten siivoukseen sopivia.
Itse ajelin tänään kelakoneella viherlannoitusnurmea murskaksi (persianapila-raiheinä). Kasvusto oli varsin 50-70cm korkeaa mutta hyvin (10-13km/h) meni vasara teräisellä koneella. Voimaa kyllä tarvitaan jotta kelan kierrokset pysyy ylhäällä, muuten ei hommasta tule mitään.
Ei murskaukseen ole oikotietä. Runsas kasvusto vaatii paljon voimaa oli kone mikä tahansa. Jos kasvusto vain niitetään poikki menee tietysti keveämmon

Paljonko tehoa tommonen noin 2,5m vaakatasoleikkuri vaatii? Esim vln nurmien ajoon.

/Uuno

[TumppiW]

Näyttäisi valmistajan mukaan olevan miniminä 50 hv
http://www.mcconnel.com/products/mowers ... Topper%209
Käytännössä luulisin, että noin 80 hv:llä pääsee ihan kohtuullista vauhtia, jos ei kasvusto ihan viidakoksi ole päässyt, tai ainakin näin toivon... selvittelen Majorin maahantuontia.
Noilla vaakatasoleikkureilla pitäisi olla murskaimiin verrattuna kokolailla pienempi tehontarve, osin pidemmän silpunpituuden vuoksi.