Puinnit 2011

[Kaupoi]

Kuitenkin tämä olisi helppoa jos tietäisi puintikelit valmiiksi etukäteen, kun aloitellaan puinteja. Normaalina syksyn keleillä kuivuri riittää juuri näinkin ja ilman yö kuivauksia, kun kuivausvarastoon menevänä viljankosteusrajan olen pitänyt noin 17%.

Onse Suomi laaja maa. Ihan eri olosuhteissa eletään täälä pohjosessa :/
Menneellä puintikauella 3.-27.8. välisenä aikana meillä puitiin 17 päivänä ohraa, joista 4:nä päivänä puintikosteus oli 17% tai alle. Eli jos ihan karkiasti lasketaan, pitäis puinti/kärry/kuivuri-kapasiteettia reilu nelinkertastaa, että sais kaikki alle 17% puitua. Ja eihän nelinkertastaminenkaan riittäs, jos tarkasti aletaan miettimään...
Syksyn puintiajan kelit oli kuitenki mielestäni nyt meleko keskinkertaset. Ja yleensä mitä myöhempään syksyyn mennään, sen harvinaisemmiksi hyvät puintipoudat kuitenkin tulevat.
Rajallisesta kapasiteetista johtuen, meillä puidaan hyvinkin märkänä kuivaukseen tavaraa, jopa 40%, jos tilanne "vaatii". Kuivaamo(2:n yhteinen) saattaa käydä puintien alotuksen jälkeen 3:kin viikkoa putkeen yötä-päivää. Korkeamman kuivauskustannuksen miellän vakuutusmaksuksi, jolla taataan, että sato saadaan kokonaisuudessaan korjattua. Koskaan ei ole jäänyt aariakaan puimatta.

[Wilpo]

Onse Suomi laaja maa. Ihan eri olosuhteissa eletään täälä pohjosessa :/
Menneellä puintikauella 3.-27.8. välisenä aikana meillä puitiin 17 päivänä ohraa, joista 4:nä päivänä puintikosteus oli 17% tai alle. Eli jos ihan karkiasti lasketaan, pitäis puinti/kärry/kuivuri-kapasiteettia reilu nelinkertastaa, että sais kaikki alle 17% puitua. Ja eihän nelinkertastaminenkaan riittäs, jos tarkasti aletaan miettimään...
Syksyn puintiajan kelit oli kuitenki mielestäni nyt meleko keskinkertaset. Ja yleensä mitä myöhempään syksyyn mennään, sen harvinaisemmiksi hyvät puintipoudat kuitenkin tulevat.
Rajallisesta kapasiteetista johtuen, meillä puidaan hyvinkin märkänä kuivaukseen tavaraa, jopa 40%, jos tilanne "vaatii". Kuivaamo(2:n yhteinen) saattaa käydä puintien alotuksen jälkeen 3:kin viikkoa putkeen yötä-päivää. Korkeamman kuivauskustannuksen miellän vakuutusmaksuksi, jolla taataan, että sato saadaan kokonaisuudessaan korjattua. Koskaan ei ole jäänyt aariakaan puimatta.

Kuinka myöhäisijä lajikkeita siellä pohjoisessa viljellään?
Itse katon tosi nihkeästi jos puintikosteus on jo 22%. Tällöin puin pelkästään puhalluskärryihin (kylmäilmakuivaus) tavaran, jossa kuivaan voin vuorokauden.

[Rubinjo]

Onse Suomi laaja maa. Ihan eri olosuhteissa eletään täälä pohjosessa :/
Menneellä puintikauella 3.-27.8. välisenä aikana meillä puitiin 17 päivänä ohraa, joista 4:nä päivänä puintikosteus oli 17% tai alle. Eli jos ihan karkiasti lasketaan, pitäis puinti/kärry/kuivuri-kapasiteettia reilu nelinkertastaa, että sais kaikki alle 17% puitua. Ja eihän nelinkertastaminenkaan riittäs, jos tarkasti aletaan miettimään...
Syksyn puintiajan kelit oli kuitenki mielestäni nyt meleko keskinkertaset. Ja yleensä mitä myöhempään syksyyn mennään, sen harvinaisemmiksi hyvät puintipoudat kuitenkin tulevat.
Rajallisesta kapasiteetista johtuen, meillä puidaan hyvinkin märkänä kuivaukseen tavaraa, jopa 40%, jos tilanne "vaatii". Kuivaamo(2:n yhteinen) saattaa käydä puintien alotuksen jälkeen 3:kin viikkoa putkeen yötä-päivää. Korkeamman kuivauskustannuksen miellän vakuutusmaksuksi, jolla taataan, että sato saadaan kokonaisuudessaan korjattua. Koskaan ei ole jäänyt aariakaan puimatta.

Kuinka myöhäisijä lajikkeita siellä pohjoisessa viljellään?
Itse katon tosi nihkeästi jos puintikosteus on jo 22%. Tällöin puin pelkästään puhalluskärryihin (kylmäilmakuivaus) tavaran, jossa kuivaan voin vuorokauden.

Usemman vuoden "kuivauspöytäkirjoja" jos selais niin enemmän meikäläisellä taitaa olla yli 22 eriä kun alle. Tänä vuonna nähtiin taas että AINA kun viljan kosteus on alle 20 pitäis puida, vaikka kuinka ois poutaa ennustettu. Ne ennusteet kun ei tienny yhtään mitään.
Siemenviljelyssä tietenki täytyy olla varovaisempi kosteena puimisen kanssa.

[muajuse]

Ohrista Saana on viljelyvarmin Ylä-Savon korkeuksilla vaikkei mikään hirmu satoisa. Monilla on Scarlettia vesistöjen varsilla kumpuavilla mailla. Onpa joku hurja Annabelliäkin kokeillut. Vehnässä Anniina selkeä ykkönen, Ainollakin pärjää hyvin. Roope kaura on tosi satoisa mutta pari viime vuotta on menty Venlalla. Ensi vuonna Ringsaker. Korkeita hlp painoja tavoitellaan kun tavarat markkinoidaan äpylien kautta. Tänä vuonna Elmeri ohralla lähes 70, Venlakin 56. Yleensä Anniinallakin pääse 80 ja jopa yli. Kuluva vuosi oli tosi hyvä mutta onhan niitä paska vuosiakin jotka kannattaa pitää mielessä. Venlalla yksi lohko tuuleintui jälki idännän takia kuin tilkkutäkki. Alavat kohdat puin 2 vko sitten edellisellä poudalla kun luvattiin reippaasti vettä. Puintikosteus oli harmillinen 26. Toissapäivänä rinnekohdat ja mäen laki %:lla 18 ja pölisi hulluna.

[SS]

Kyllä lääkityskin pitää viljan kosteana syksyllä. Sitä ei vaan ajatella kustannustekijäksi, joka kohdistuisi juuri siihen ruiskutteluun.

-SS-

[Pelto-Jussi]

Usemman vuoden "kuivauspöytäkirjoja" jos selais niin enemmän meikäläisellä taitaa olla yli 22 eriä kun alle. Tänä vuonna nähtiin taas että AINA kun viljan kosteus on alle 20 pitäis puida, vaikka kuinka ois poutaa ennustettu. Ne ennusteet kun ei tienny yhtään mitään.
Siemenviljelyssä tietenki täytyy olla varovaisempi kosteena puimisen kanssa.

Samaan todellisuuteen olen minäkin törmännyt vaikka siemeniä viljelenkin. Päiväkirjamerkintöjen mukaan viljan puintikosteudet ovat säännönmukaisesti pyörineet vehnillä siinä parinkympin huitteilla, ohrilla keskiarvo on 17-18.

Syitä "kosteaan" puintiin on useita. Puintien porrastaminen aina joskus tökkii eli pitäisi olla kahdella pellolla yhtä aikaa. Kun tämä ei onnistu niin tehdään laihoja kompromisseja. Lisäksi puintikosteuteen vaikuttaa melko voimakas kasvinsuojelu (tautitorjunnat, lisälannoitukset), myöhäiset lajikkeet ja ilmeisesti myös mikroilmasto: keväällä sateet kiertää paikkakunnan, syksyllä ne osuu aina.

Kokemus on opettanut ottamaan puinteihin lievän etunojan: parempi hermosatsi tai pari siilossa kuin kaikki levällään sateessa. Vakuutus tai ajallisuuskustannus, miten vaan. Sadon oletettu arvo vaikuttaa myös reagointiherkkyyteen: mitä arvokkaampaa tavaraa pellossa on, sitä enemmän varmistellaan korjuun onnistumista.

Nykyiset sääennusteet on jo sen verran hyviä (ainakin joskus) että pieniä säätöjä puintiaikoihin uskaltaa tehdä. Kyse on kuitenkin päivän tai kahden lykkäämisestä, millä ei yleensä puintikosteuksiin kovin paljoa vaikuteta.

Ja silti käy joskus niin että "shit happens". Tänä vuonna kaikki saatiin korjuun, mutta on sitä sattunut... 2004 taisi olla paha sadesyksy, silloin jäi parikymmentä hehtaaria kauraa, 2010 oli jokseenkin tipalla että sain pellavat puiduksi, pari vuotta aikaisemmin tuli vähän harrastettua kevätpuintia jne.

[Kaupoi]

Kuinka myöhäisijä lajikkeita siellä pohjoisessa viljellään?
Itse katon tosi nihkeästi jos puintikosteus on jo 22%. Tällöin puin pelkästään puhalluskärryihin (kylmäilmakuivaus) tavaran, jossa kuivaan voin vuorokauden.

Arvesta Edeliin. Menneenä kesänä enimmäkseen oli Tiriliä ja Vildeä. Aikanen lajikekaan ei tarkota automaattisesti matalaa puintikosteutta. Lakoviljoja pyritään puimaan ensin/parhailla keleillä, koska jos lakovilja on kypsää, itää se tosi herkästi tähkään. Varsinkin jos on aikaista lajiketta, ja kypsynyt jo lämpimien kelien aikaan. Myöhemmin kypsyvä lakoviljahan ei taas ole niin paha, kun ei kylmässä niin äkkiä idä. Myös olki alkaa lahota herkästi, mikä vaikeuttaa puintia hirveästi.
Sitten on tuo juole, sekä suojaviljat. Pitää olla hyvä tuulipouta, että saa kohtuudella puitua. Nämä ongelma-alueet kun saa tuulipoudalla korjattua, niin huippukelejäpä ei yleensä paljoa jää kypsälle pystyviljalle.
Mutta kuten sanoin, olosuhteet Suomen eri kolkissa on todella erilaiset.

[nut]

Tänään saatiin viimeset kaurat pois - märkää oli kun ei meinaa vedet oikeen liikkua noista vanhoista turvenevamaista muuta kun pumppaamalla Kummasti se vaan tuo 680 etenee 540 leveillä rattailla, pitäis vielä kai levittää taka-akseli ja laittaa isompikehäset pyörät kun laahaa niin pahasti märässä eikä meinaa kääntyä millään. Kaiken kaikkiaan näitä viimesiä rypemisiä lukuunottamatta ihan OK puintikausi oli täälläpäin.

[Kasmet]

Tänään saatiin viimeset kaurat pois - märkää oli kun ei meinaa vedet oikeen liikkua noista vanhoista turvenevamaista muuta kun pumppaamalla Kummasti se vaan tuo 680 etenee 540 leveillä rattailla, pitäis vielä kai levittää taka-akseli ja laittaa isompikehäset pyörät kun laahaa niin pahasti märässä eikä meinaa kääntyä millään. Kaiken kaikkiaan näitä viimesiä rypemisiä lukuunottamatta ihan OK puintikausi oli täälläpäin.

Millaisessa kunnossa kauralaiho oli? Täälläpäin kaikki puimattomat viljat jo niin ränsistyneitä, että puida ei kannata, vaikka pellot kantaiskin.

[nut]

Millaisessa kunnossa kauralaiho oli? Täälläpäin kaikki puimattomat viljat jo niin ränsistyneitä, että puida ei kannata, vaikka pellot kantaiskin.

Viimeset pari hehtaaria olis kyllä voinu jättää varmaan ajamatta. Muuten kävi tuuri kun venähti kylvöt osittain pitkälle kesäkuulle ojanteon takia tuolla lohkolla niin oli suht OK laihoa ja pystyä, yleensäottaen kyllä tosi pahan näkösiä puimattomat on täälläkin. Ohraakin näkyy vielä jollakin olevan pystyssä parissa paikkaa maantien varressa..

[SS]

Juu ei yökuivaus välttämättä ole öljysyöppö; elokuussa keskimäärin on olleet yöt yhtä lämpimiä kuin nyt syyskuussa päivät.

Puskurikuivuriksi jos tavoite on 18% - 20% puintikosteus, silloin käy kylmäilmakuivuri mainiosti, siilomallinenkin toimii paakkuuntumatta. Pistää jollakin hitaammalla lietsolla aina kärryllisen menemään kuivuriin, toisaalta imupainelietsolla on mukava tyhjennellä .

Laarikuivurin tekee vaikka telttahalliin.

-SS-

[Jari]

Kyllä lääkityskin pitää viljan kosteana syksyllä. Sitä ei vaan ajatella kustannustekijäksi, joka kohdistuisi juuri siihen ruiskutteluun.

-SS-

Oot asian ytimessä.

On vain kakspiippuinen juttu, että mitä ja milloin ruiskuttaa. Ainakaan näillä nurkilla ei tahdo tulla kauppakelpoista ohraa monitahoisista ellei ruiskuta, näen sen jokaikinen vuosi kuivurillani. Viime viikolla kävi kuorma nostamassa hehtopainoa, pyöritettiin kuivurissa että saisi edes kauppaan kelpaavaa... Omissa ja tuttujen tautiruiskutetuissa ei ongelmaa, eli ruiskutus vakuutus, lajikevalinta sitten kinkkisempää.

Jopa Saanalla 57 painoja näillä nurkilla, kaveri ruiskutti omansa ja noin 70hlp, satotasoissa eroa 3-3.5tn -> 5tn/ha, keskimäärin. Normivuosina kakstahoiset ei tarvitse tautiruiskutusta kauppakelpoisuuteen.

Jätin kesällä koeruudun Einari ohraan, lakoon meni ennen muuta peltoa, lopulta meni koko pelto maata myöten joten isohkon koeruudunkin huomaaminen oli hankalaa enkä alkanut punnitsemaan. Löytyi se puimurilla helpostikin, lakoviljan puinti hankalaa kun korsi oli lahonnut, sai kuitenkin talteen kohtuudella. Säiliöön kertyi huomattavasti vähemmän tavaraa kuin vierestä joka tautiaineet saanut. Satotasoero karkeasti 4tn ruiskuttamaton, ruiskutettu reilu 5tn/ha. OLISI ollut ilman lakoa paras ohra, viereinen pelto "heikompaa" ja pysyi pystyssä, sato parempi.
Tämä Einari näille maille/seuduille kokeiden mukaan paras ohra jo useampana koevuonna, enkä uskalla kieltää.

Tätä keskustelua pohjoinen/etelä pitäisi enemmänkin käydä maalajeista. Mullakin yksi pelto savisempaa ts. hienoa hietaa Se valmistuu nätisti, kun loppuu voima. Multavat karkeat hiedat tai rapakot työntää typpeä niinkauan kuin vilja tarvii, valmistuminen venyy. Kasvusto rehevämäpää ihan luonnollisesti (päivän pituus, valo), senkin vuoksi vaatii tautiaineen vakuudekseen ettei mätäne pystyyn.

Voisin kuvitella että tilanne tasoittuisi kummasti mikäli maalajit vaihtaisi paikkaa, tänne savikot ja etelään multamaat. Tosin sitten täällä ei saataisi mitään satoja, etelässä kolkuteltaisiin kymppitonnia jatkuvasti! : )

[maamees]

Noista puinneista...

Ollaan totuttu tässä 2000-luvulla hyviin syksyihin. Monet ajattelee, että ei voi puida ellei ole alle 18% kosteus. Tulee syksy, ettei sitten tarvitse puida juuri mitään! Samaa mieltä kuin Rubinjo sanoi- Kun kosteus putoaa esim. 20 prosenttiin, on aloitettava puinti. Tietty ruuhkan/sääennusteiden suhteen voi sitten hieman säätää, kunhan on otettu tilanne hallintaan.

SS puhui asiaa noista yölämpötiloista elokuussa vrt syyskuun päivät.... Tarpeen vaatiessa kuivurin pitää laulaa yölläkin. Toivottavasti Wilpon vehnä ei jäänyt peltoon sen takia, että puintikosteusraja alhainen ja että yöllä ei juuri kuivata....

Joku syksy sitten, kun oli täälläpäin märkää puintiaikana, jotkut suorakylväjät puhuivat ettei voi puida, kun tulee raiteita peltoon- ja suorakylvöideologia kärsii. Sitten jäi puimatta.... KELE!

[Wilpo]

Keskimääräinen puintikosteus ja öljynkulutus eri vuosina.
vuonna 2006 = 16,9% (kuivin 13,5%, kostein 22,5%) Kuivurin poltinpäällä per viljaerä = 4,7h
vuonna 2007 = 16,7% (kuivin 13%, kostein 22,5%) Kuivurin poltinpäällä per viljaerä = 4,5h
vuonna 2008 = 20,9% (kuivin 18%, kostein 30%) Kuivurin poltinpäällä per viljaerä = 8,5h
vuonna 2009 = 16,5% (kuivin 14%, kostein 18%) Kuivurin poltinpäällä per viljaerä = 4,9h
vuonna 2010 = 13,7% (kuivin 13%, kostein 17%) Kuivurin poltinpäällä per viljaerä = 1,9h
vuonna 2011 = 18,3% (kuivin 15,5%, kostein 25%) Kuivurin poltinpäällä per viljaerä = 4,3h

Näistä vuosista vuonna 2008 on kuivattu kuivurilla yötäpäivää. 2006-2007 ja 2009 kuivattu osittain yöllä ja vuosina 2010 -2011 ei ole kuivattu yöllä.,

Vuoden 2008 ja 2010 välillä on kuvauksen hinnassa noin 10000€ ero (suoraa säästö kukkaroon).

Tuosta näkee että vaikka tänä vuonna oli keskipuintikosteus kosteampaa kuin vuosina 2006, 2007 ja 2009. Niin silti poltin on ollut keskimäärin vähemmän aikaa päällä viljaerää kohdin.. Vaikuttaako yö kuivatuksen pois jättäminen.

[Cultio]

^ Karkeasti ottaen kuivaaja käy n tunnin/kosteus-%. Eikös se ole hyvä arvo?

Itsellä menee viimeiset prosentit päiväsaikaan n 1/h, tosi kostealla menee alussa nopeammin kuivaksi jos ulkolämpötila on sopiva, kun vedensiirtokykyä riittää. Periaatteessa poistuva ilma voisi olla RH100% kunhan ei sada kuivaajan sisällä. Kuinkahan tehokkaat nämä viimeisimmät nykykuivaajat ovat?