Biolämmitysjärjestelmistä tuntuu olevan aika hankala löytää kunnollista ja puolueetonta tietoa. Mielenkiintoista olisi tietää mm. hyötysuhde tehon funktiona, päästöt, soveltuvuudet eri polttoaineille, huoltoihin kuluva aika (nuohous helppo vai vaikea), säätöjen helppouden tai mahdollisuudet automatiikkaan jne. Olisi erittäin toivottavaa että joku VTT tai Vakola tai vastaava puolueeton tutkimuslaitos laatisi sellaiset testiraportit, joista nämä seikat kävisivät ilmi. Joskus Koneviestissä tai vastaavassa lehdessä mainittiin Saksassa tai Itävallassa olevan tällaisia tutkimuksia tekevän laitoksen. Löytyisivätköhän testiraportit webistä?
Itseäni kiinnostaa eniten noin 100 kw hakejärjestelmä, joka toimisi tarpeen vaatiessa myös viljalla, korkea hyötysuhde myös osakuormituksilla, automaattimen tuhkanpoisto, helppo nuohous tai automaattinen nuohous, ilman säätö lambda-anturin avulla, hyvä turvallisuus jne. Kolmea firmaa lukuunottamatta löytämäni valmistajien www-sivut eivät paljoa kerro.
Ariterm on entiseltä nimeltään Termia. Polttimia, kattiloita ja kokonaisia järjestelmiä eri polttoaineille. Parhaimmat www-sivut mitä löysin ja antavat heti kuvan luotettavasta ja asiantuntevasta toimittajasta http://www.ariterm.fi/?page=biolammitys
Heizomat järjestelmät. Erityisesti RHK-AK ketjuarinakattila vaikuttaa lupaavalta, monipuoliset automatiikkajärjestelmät ja ketjuarina mahdollistaa viljan polton.
http://www.finnmammut.fi/heizomat.htm
Sonnys multistoker http://www.multiheat.fi/ väittää olevansa markkinoiden ainoa poltin joka pystyy yli 1000 asteen palolämpötilaan mutta myös Arimax mainostaa BioJet polttimensa pystyvän yli 1100 asteen palolämpötilaan, joka Sonnysin mukaan on tärkeää viljanpoltossa, jotta saadaan puhdas palaminen. Sonnys ei tas kerro oikein mitään tuhkanpoistojärjestelmästä mutta maksitehot eri polttoaineilla on taulukoitu hyvin.
Vähemmän informatiivisia www-sivuja:
Säätötuli stokeripolttimia http://www.saatotuli.fi/stokeripolttimet.html
Masatuote, järjestelmiä http://www.masatuote.fi/
Termax kattiloita http://www.termax.fi/
Valmiita kontteja
http://www.biolampo.com/Default.htm
http://www.luoma.fi/
Onko tietoa muista alan www-sivuista tai kirjallisuudesta?
Biolämpölaitokset
Valvoja: Farmari-ryhmä
Tässä vielä yksi
http://www.biofire.fi/index.html
http://www.biofire.fi/index.html
-
Murtola_Lasse
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1049
- Liittynyt: 17 Joulu 2004, 15:27
- Paikkakunta: Marttila
- Viesti:
Biokattiloiden testauslaboratorio olisi todella tarpeen. Mainoksia lukemalla laitteita on mahdoton verrata objektiivisesti. Saksassa testejä tekee TÜV. Sähköpostikyselyyn vastasivat, että tulokset ovat vain asiakkaille, eli ilmeisesti mittauksen teettälle. Saisivat julkistaa ne niinkuin autojen kolaritestit.
Mainoksia ja Bioenergiasivujen ( http://www.puuenergia.fi/luettelot.shtml ) laitetaulukoita lukemalla on selvinnyt että lambda-anturilla palamista ohjaava keskus löytyy ainakin seuraavista:
Heizomat - vakiovarusteena
Veljekset Ala-Talkkarin Veto-Talkkari - saatavilla kolme erilaista lambda-anturin sisältävää ohjauskeskusta
Ariterm Arimax - ainakin yksi lohjauskeskus johon saa lambda anturin lisävarusteena
Mutta tieto lisää tuskaa, sillä ilmeisesti lambda-anturi ei ole autuaaksi tekevä, vaan tarvittaisiin lisäksi häkäpitoisuuden mittausta. Joidenkin väitteiden mukaan lambda-anturien kestävyydessä on puutteita. Toinen vaihtoehto on ohjata palamista matemaattisen mallin perusteella, jonka tiimoilta on ollut tutkimusta viime vuonna Oulun Yliopistolla. Rahoittajina Tekes, Ala-Talkkari ja Masa Tuote. Kokeissa olivat saavuttaneet teoreettisella mallilla, jopa parempi tuloksia kuin autoon tarkoitetulla lambda-anturilla. (Google: Puupolttoaineiden pientuotanto ja -käyttöpanostusalue )
Mainoksia ja Bioenergiasivujen taulukoita lukemalla keraaminen polttopää on ainakin seuraavilla:
Säätötuli 230 kw ja sitä suuremmat
Biofire 80 kw ja suuremmat
Ariterm Biojet
Muut merkit jälleen kysymysmerkkejä, samoin kuin kuinka suuri merkitys keraamisella palopäällä loppujen lopuksi on verrattuna valurautaiseen tai teräksiseen. Monissa mainoksissa mainitaan tulenkestävää massa. Onko se vastaava kuin keraaminen?
Hakevarastojen purkulaitteissa on suuria hinnaneroja. Traktorin etukuormaajakauhallisen vetävän laatikon voi saada parilla tonnilla mutta hydrauliset tankopurkainasemat maksavat ilmeisesti yli 10 k€.
Biolämmityskontit maksavat yllättävän paljon. Taulukkohinnoista katsomalla esim. Säätötuli Biokont junior 80 kw listahinta 38700 € Vastaavasti Säätötuli 80 kw erillislaitteisto laitteisto: 2/80 kolapurkain sisältää ilmeisesti 80 kw valurautainen polttopää, logiikkakeskus, siirtoruuvit ja takapalosuojaus 9570 €
ja siihen 80 kw kattila 6020 €, yhteensä 15600 €. Erotus konttiin on 23100 €! Ilmeisesti kontin mukana saa jotain muutakin kuin seinät.
Säätötttulen konttihinnastosta laskemalla hinta tehoa kohden laskee nopeasti siirryttäessä tehokkaampaan laitteistoon.
30 kw 780 €/kw
50 kw 670 €/kw
80 kw 483 €/kw
120 kw 381 €/kw
150 kw 317 €/kw
250 kw 262 €/kw
500 kw 196 €/kw
780 €/kw tuntuu kalliilta kun ajattelee, että traktorissakin kilowatille voi tulla vähemmän hintaa. Sähkölämmitysvastuksen hinta voi olla 15 €/kw.
Elämä helpottuisi jos Tekniikan maailma laittaisi biolämpökeskukset vertailutestiin. Voisi valita vertailutestivoittajan ja olla onnellinen
Mainoksia ja Bioenergiasivujen ( http://www.puuenergia.fi/luettelot.shtml ) laitetaulukoita lukemalla on selvinnyt että lambda-anturilla palamista ohjaava keskus löytyy ainakin seuraavista:
Heizomat - vakiovarusteena
Veljekset Ala-Talkkarin Veto-Talkkari - saatavilla kolme erilaista lambda-anturin sisältävää ohjauskeskusta
Ariterm Arimax - ainakin yksi lohjauskeskus johon saa lambda anturin lisävarusteena
Mutta tieto lisää tuskaa, sillä ilmeisesti lambda-anturi ei ole autuaaksi tekevä, vaan tarvittaisiin lisäksi häkäpitoisuuden mittausta. Joidenkin väitteiden mukaan lambda-anturien kestävyydessä on puutteita. Toinen vaihtoehto on ohjata palamista matemaattisen mallin perusteella, jonka tiimoilta on ollut tutkimusta viime vuonna Oulun Yliopistolla. Rahoittajina Tekes, Ala-Talkkari ja Masa Tuote. Kokeissa olivat saavuttaneet teoreettisella mallilla, jopa parempi tuloksia kuin autoon tarkoitetulla lambda-anturilla. (Google: Puupolttoaineiden pientuotanto ja -käyttöpanostusalue )
Mainoksia ja Bioenergiasivujen taulukoita lukemalla keraaminen polttopää on ainakin seuraavilla:
Säätötuli 230 kw ja sitä suuremmat
Biofire 80 kw ja suuremmat
Ariterm Biojet
Muut merkit jälleen kysymysmerkkejä, samoin kuin kuinka suuri merkitys keraamisella palopäällä loppujen lopuksi on verrattuna valurautaiseen tai teräksiseen. Monissa mainoksissa mainitaan tulenkestävää massa. Onko se vastaava kuin keraaminen?
Hakevarastojen purkulaitteissa on suuria hinnaneroja. Traktorin etukuormaajakauhallisen vetävän laatikon voi saada parilla tonnilla mutta hydrauliset tankopurkainasemat maksavat ilmeisesti yli 10 k€.
Biolämmityskontit maksavat yllättävän paljon. Taulukkohinnoista katsomalla esim. Säätötuli Biokont junior 80 kw listahinta 38700 € Vastaavasti Säätötuli 80 kw erillislaitteisto laitteisto: 2/80 kolapurkain sisältää ilmeisesti 80 kw valurautainen polttopää, logiikkakeskus, siirtoruuvit ja takapalosuojaus 9570 €
ja siihen 80 kw kattila 6020 €, yhteensä 15600 €. Erotus konttiin on 23100 €! Ilmeisesti kontin mukana saa jotain muutakin kuin seinät.
Säätötttulen konttihinnastosta laskemalla hinta tehoa kohden laskee nopeasti siirryttäessä tehokkaampaan laitteistoon.
30 kw 780 €/kw
50 kw 670 €/kw
80 kw 483 €/kw
120 kw 381 €/kw
150 kw 317 €/kw
250 kw 262 €/kw
500 kw 196 €/kw
780 €/kw tuntuu kalliilta kun ajattelee, että traktorissakin kilowatille voi tulla vähemmän hintaa. Sähkölämmitysvastuksen hinta voi olla 15 €/kw.
Elämä helpottuisi jos Tekniikan maailma laittaisi biolämpökeskukset vertailutestiin. Voisi valita vertailutestivoittajan ja olla onnellinen
Linkkeihin täytyy lisätä vielä Laatukattila eli http://www.laka.fi/ ja Itävaltalainen testauslabra http://www.blt.bmlf.gv.at/ , josta löytyy testiraportteja saksaksi.
Laskeskelin paljonko muutaman kattilan kilohinta on. Useimmat näyttävät maksavan 7-8 euroa per kilo. Kokonaishinnassa voi olla suurikin ero, koska massat vaihtelevat 500 - 1200 kg. Alla tuloksia.
Merkki.......Malli............€/kg
Ala-Talkkari Veto 80.......7,4
Säätötuli 80...................7,5
Arimax 380....................8,5
Laka PS 80....................9,2
Jämätek Bio 80.............11,1
Laka PS 100...................7,5
Ala-Talkkari Veto 100......7,6
Säätötuli 120..................6,8
Laka PS 120...................6,8
Arimax Bio 120...............7,4
Ala-Talkkari Veto 120......7,4
Laskeskelin paljonko muutaman kattilan kilohinta on. Useimmat näyttävät maksavan 7-8 euroa per kilo. Kokonaishinnassa voi olla suurikin ero, koska massat vaihtelevat 500 - 1200 kg. Alla tuloksia.
Merkki.......Malli............€/kg
Ala-Talkkari Veto 80.......7,4
Säätötuli 80...................7,5
Arimax 380....................8,5
Laka PS 80....................9,2
Jämätek Bio 80.............11,1
Laka PS 100...................7,5
Ala-Talkkari Veto 100......7,6
Säätötuli 120..................6,8
Laka PS 120...................6,8
Arimax Bio 120...............7,4
Ala-Talkkari Veto 120......7,4
Riippuu kokoluokasta mutta 60Kw karkeasti 50 000€. Mulla vastaavan kokoisen laitoksen tekeminen vanhaan pannuhuoneeseen kanaalit ym. uusien kustannusarvion mukaan vajaa 30K€,siihen sai rahoituksen ja siinä pysyttiin omaa työtä hinnoittelematta. Ehkä töineenkin tuota luokkaa,pelkkä koneisto ja kanaalit kaks kolmannesta.keke66 kirjoitti:Onko kellään tietoa mitä valmiit lämpökontit (säätötuli, arimax ym.) suunnilleen maksavat? Onko putki-, sähkö-, ym töineen halvempi rakentaa itse lämpökeskus?
Olis tarkoitus siirtyä klapilämmityksestä hakelämmitykseen, jos sais talon ja verstaan samalla lämmitettyä.
Tuota noin...
Masasta Thermiasta ja Säätötulesta löytyy kokemusta.
Toivon mukaan Heizostakin keväällä.Kunhan saadaan toi ketjuarinavehje ensin käymään.
Eri asia on 'puolueeton' tieto.Joskus huonona päivänä oon meinannu kirjoitella kokemukset nettiin,mutta emmää viitti.Joku vetää herneen nenään kumminkin.
km
Masasta Thermiasta ja Säätötulesta löytyy kokemusta.
Toivon mukaan Heizostakin keväällä.Kunhan saadaan toi ketjuarinavehje ensin käymään.
Eri asia on 'puolueeton' tieto.Joskus huonona päivänä oon meinannu kirjoitella kokemukset nettiin,mutta emmää viitti.Joku vetää herneen nenään kumminkin.
km
Itävaltalaisen klapikattilan hankintaan suunnittelin, malli oli sikäläisissä testeissä pärjännyt hyvin. Oli lambda anturit, automaatti nuohous ja tuhkaus. Ilmeisen kallis siten. Tällä itävaltalais tehtaalla on muutama myyntiedustaja täällä Suomessakin. Ensin minulle sanottiin ettei heillä tuollaista mallia olekkaan.... sitten,sitä ei tuoda pohjoismaihin, kun kerroin lukeneeni kattilasta tehtaan omilta sivuilta. Myynti?edustaja! Näin vuosi sitten. Kotimaiset merkit etusijalla. Jos puun kulutus merkittävästi pienempi ja saksalainen kattila muutoinkin, fendt-tasoa...Tule apuun...VAKOLA...!
-
Jussi T.
- Luokka: yli 300 hv
- Viestit: 372
- Liittynyt: 16 Maalis 2005, 22:58
- Paikkakunta: Veteli
- Viesti:
Mulla on sellainen näppituntuma, että 200kw:iin asti hintaerot on todella pieniä vrt. teho.keke66 kirjoitti:Onko kellään tietoa mitä valmiit lämpökontit (säätötuli, arimax ym.) suunnilleen maksavat? Onko putki-, sähkö-, ym töineen halvempi rakentaa itse lämpökeskus?
Olis tarkoitus siirtyä klapilämmityksestä hakelämmitykseen, jos sais talon ja verstaan samalla lämmitettyä.
Onko kokemuksia miten toimii karsimattomasta rangasta tehty hake? Palaako hyvin, holvaako tai jotain muuta?
Ei oo haketouhuista vielä itellä kokemusta, mutta tarttis puita hiukan alkaa tehdä. Nopeuttais vaan metässä hommia jonkun verran jos korjais oksineen...
Onko muuten tietoa minkä hintaisia lämpökanaalit ovat?
Ei oo haketouhuista vielä itellä kokemusta, mutta tarttis puita hiukan alkaa tehdä. Nopeuttais vaan metässä hommia jonkun verran jos korjais oksineen...
Onko muuten tietoa minkä hintaisia lämpökanaalit ovat?