Lannoitteet kaudelle 2012/2013

[Carnivor]

Mielestäni näyttää kans siltä että rajalla on päällekkäiskylvöä. Silloin suolaväkevyys on epätodennäköinen ongelman aiheuttaja, koska päällekkäiskylvökohdassahan väkevyys on korkeimmillaan. Yaran lannoitteessa on rikin lisäksi ainakin booria mitä Cemagrolla todennäköisesti ei ole. Toivottavasti Tiuhta selventää asiaa. Harvoin näkee noin dramaattista kuvaa.

En ole koskaan ymmärtänyt nopean liukenevuuden ihannointia. Yhdysvalloissa myydään lisäaineita, joilla liukenevuutta saataisiin hitaammaksi, jotta ravinteita riittäisi vielä jyvien muodostumiseenkin. Nopeudesta on etua korkeintaan pintalevityksessä, jos on kuivaa säätä tiedossa.

[Mikama]

Yksi olennainen tekijä miksi en ole Cemagron lannoitteita vakavasti harkinnut, on juuri tuo rikin puute monesta heidän tuotteestaan, varsinkaan kun fosforin käyttö ei tule kyseeseen.

Millaisia ratkaisuja muilla on tähän, oletteko jakaneet lannoituksen? Periaatteessa kai voisi esimerkiksi kylvölannoituksessa käyttää Agro 27-0-11 lannoitetta ja sitten lisälannoituksena vaikka Agro NS30-7. Tuolloin pystyisi hyödyntämään nopean liukenevuuden edut ja välttäisi vastaavat ongelmat.

Itellä oli cemagron 23-3-6-5 lannoitetta vehnälle ja on kyllä omasta mielestäni pirun hyvät kasvustot. Mitään halpaa tavaraa tämä ei ollut, mutta tuon rikkimäärän vuoksi tätä otin kokeeksi.

Belorille on tullut uusi lannoite. Tai en itse ainakaan ole ennen listoilla nähnyt tuota 21-4-8-2 lannoitetta. Vai uskaltaako noita belorin tuotteita kokeilla, kun vetää kaikki kuitenkin keltaiseksi..

[Rubinjo]

Mielestäni näyttää kans siltä että rajalla on päällekkäiskylvöä. Silloin suolaväkevyys on epätodennäköinen ongelman aiheuttaja, koska päällekkäiskylvökohdassahan väkevyys on korkeimmillaan. Yaran lannoitteessa on rikin lisäksi ainakin booria mitä Cemagrolla todennäköisesti ei ole. Toivottavasti Tiuhta selventää asiaa. Harvoin näkee noin dramaattista kuvaa.

En ole koskaan ymmärtänyt nopean liukenevuuden ihannointia. Yhdysvalloissa myydään lisäaineita, joilla liukenevuutta saataisiin hitaammaksi, jotta ravinteita riittäisi vielä jyvien muodostumiseenkin. Nopeudesta on etua korkeintaan pintalevityksessä, jos on kuivaa säätä tiedossa.

Olet varmasti jäljillä.
Olipa aikonaan muuten sellanen lannote Kemirallakin kun Kemidin syysviljalannote. Olikos siinä jotain "jarrua"?

[Agriduunari]

Mielestäni näyttää kans siltä että rajalla on päällekkäiskylvöä. Silloin suolaväkevyys on epätodennäköinen ongelman aiheuttaja, koska päällekkäiskylvökohdassahan väkevyys on korkeimmillaan. Yaran lannoitteessa on rikin lisäksi ainakin booria mitä Cemagrolla todennäköisesti ei ole. Toivottavasti Tiuhta selventää asiaa. Harvoin näkee noin dramaattista kuvaa..

Fatitautia sanoos faari.

En ole koskaan ymmärtänyt nopean liukenevuuden ihannointia. Yhdysvalloissa myydään lisäaineita, joilla liukenevuutta saataisiin hitaammaksi, jotta ravinteita riittäisi vielä jyvien muodostumiseenkin. Nopeudesta on etua korkeintaan pintalevityksessä, jos on kuivaa säätä tiedossa.

No joo nämä on taistelupaikkakohtaisia kysymyksiä. Suomessa tuo kasvuaika on sen 100 päivää ja ulkomailla puolet lisää. Tietenkin jos siellä keväällä lisäät typet maahan niin on hyvä jarrutella notta reilun sadan päivän päästä on jotakin jäljellä.

Fosfori täytyisi saada nopeasti kasvin käyttöön. Myöhemmin tarve vähenee. Sitten näissä moommalandian banaanilaaksojen maissa on tuota typpeä ihan riesaksi asti. Kasvit ei lopeta kasvamista ennenkuin halla panee.Eli hyvä olisi jos heinäkuun loppuun mennessä typet olisi syöty, ja voihan niitä aina lisätä jos siltä tuntuu. Pois et saa. Tollaset paljaat kohdat jossa on haukipaikka ja ei kasva mitään, pellon pinta on vihreänä.

Mä luulen notta noiren värivikojen takana on jotakin muuta mälsää kuin pelkästään toi lanta tai sen merkki. Se on vaan nii helppo etsiä sitä vikaa muualta kuin omasta managementistä.

Tietenkin sillä on valtava markkina-arvo kun maastullin sivulla isäntä pellonreunalla ihmettelee tapahtunutta. Mä voisin kans ihmetellä notta mitä on kun ei kasvu pysähdy, vaikka on tuolla itäpaskalla lannoittanut ja kaks kertaa jarrutellu. Pian on kaura tällääsen persjalkaasen kikkeihin. No kun otan peilin käteen niin voisin todeta itselleni, notta toinen kerta olis pitänyt olla suurempi annos ja aikaasemmin.

[Agriduunari]

Nii pitää vissiin laittaa suomennos tuosta fatitaurista.

FATITAUTI-puutostauti.

"Sana "fatitauti" ei viittaa pesuvatiin (fat), vaan köyhään (fattig). Fatitauti on siis köyhien sairaus (fattigsjukdom) ja sillä tarkoitetaan puutostautia."

[bouli]

Mielestäni näyttää kans siltä että rajalla on päällekkäiskylvöä. Silloin suolaväkevyys on epätodennäköinen ongelman aiheuttaja, koska päällekkäiskylvökohdassahan väkevyys on korkeimmillaan. Yaran lannoitteessa on rikin lisäksi ainakin booria mitä Cemagrolla todennäköisesti ei ole. Toivottavasti Tiuhta selventää asiaa. Harvoin näkee noin dramaattista kuvaa.

En ole koskaan ymmärtänyt nopean liukenevuuden ihannointia. Yhdysvalloissa myydään lisäaineita, joilla liukenevuutta saataisiin hitaammaksi, jotta ravinteita riittäisi vielä jyvien muodostumiseenkin. Nopeudesta on etua korkeintaan pintalevityksessä, jos on kuivaa säätä tiedossa.

Olet varmasti jäljillä.
Olipa aikonaan muuten sellanen lannote Kemirallakin kun Kemidin syysviljalannote. Olikos siinä jotain "jarrua"?

"Syysviljan kestolannos" oli. Eiköhän tuo kuopattu siinä vaiheessa kun toiminta siirtyi Yaralle.
Sisälsi hidasliukoista typpeä.
Olisiko ideana ollut että osa typestä oli niin hidasliukoista että tuli käyttökelpoiseksi vasta keväällä?
Ainakin -98 vuoden lannoitustulkin mukaan sallittu levitysmäärä sillä 40kg N/ha kun muilla lannoitteilla 30kg N/ha. Kestolannoksella sitten vähennettiin kevät lannoituksesta tuo 10kg N/ha.

[-jk-]

Itsellä oli samanlaista vaaleutta oraissa keväällä/alkukesällä Cemagrolaisella. Maalajista ja lannoitelajista riippumatta. Alkoi jo huolestuttaa, mutta kyllä ne siitä lopulta korjaantui ja hyvin kasvaa. Kait se rikkin puutteesta sitten johtuu. Yksi vehnälohko oli pitempään vaalea ja ajoin siihen ruiskulla yaran thiotracia. Karkeaa hietaa kys lohko, niin tainnut huuhtoutua typpeäkin enemmän.

Nuppikuorma ostettu Yaralaista nyt. Raisiosta ja Agrista tajous, Agrimarketista tilattu paremmalla tarjouksella.

[kevinc]

Mitäs se muuten maksaa joku tuollainen Cemagron Agro NS 30-7 tonnilta ? Minulle on jäänyt sellainen käsitys, että ainoastaan pelkässä typessä nuo on selkeästi edullisempia, mutta heti kun on joku seos kyseessä, jää hintaero melko pieneksi. Yaran Axan (NS 27-4) oli 288,-/tonni (alv0).

En tässä nyt mitään puolustele, mutta en toisaalta minkään periaatteen takia Yaran lannoitetta jätä ostamatta, koska ei ne ainakaan huonolaatuisia ole koskaan olleet. Pääasia on keskittyä siihen omaan satoon.

[Carnivor]

NS 30-7 ei liene tällä hetkellä tilattavissa kun ei löydy hinnastosta: http://cemagro.fi/fi/tilauslomake.html

Jos jatkossa tulee vastaan noita mystisiä eroja kasvustossa niin käyttäkää ihmeessä Viljavuuspalvelun ja Yaran Megalab kasvustoanalyysiä. Silloin ei tarvii tehdä päätöksiä niin paljon arvailujen varassa.

[tiuhta]

Cemagro/Yara kuva selvennystä

-Sijoittamalla kylvettty lannoite samaan vakoon siemenen kanssa lannoite päälle siemen alle systeemillä.
-Kyse on todellakin päistekierroksista Yaralaisella, väri ero tosin näkyy yhtä räikeästi myös siellä missä päälekkäisajoa ei ole. Näkyy se kuvassakin ihan ruiskutusuriin asti en sentään kylvä päälekkäin.
- Maalaji/rikki hkMm 5,4-Mm 16 multavuus vaihtuu lohkolla, runsas multaisessa ja kosteammassa ero lannoitteiden välillä ei ole näin suuri.

Itse epäilen kahta vaihtoehtoa rikkiä ei tue se, että viimevuonna kasvustot Cemagrolla olivat hyviä.
Joten en keksi syyksi kuin kylmän kevään jossa ammoniumtyppi ei päässyt tehoamaan ennen kuin kelit lämpenivät, nitrifikaatio ei päässyt tapahtumaan .
Nitraattitypen varat katosivat liian nopeasti ennenkuin uutta käyttökelpoista pääsi muodostumaan.

[Carnivor]

Kiitoksia tarkennuksista. Taustalla on varmaan montakin tekijää yhdessä. Cemagron lannoitteessa nitraattitypen osuudeksi ilmoitetaan 6,9 % ja Yaralla 10 %. Ero tuntuu aika pieneltä selittääkseen kokonaan eroa kasvustossa. Kasvustoanalyysi olisi erittäin hyödyllinen tietolähde.

[kapteeni Flint]

Mulla kävi saman tapaisesti viime vuonna kuin tossa kuvassa. Rikittömällä cemagrolla kylvetty oli tosi huonoa. Useampi ukko siinä sitten kävi pellolla ihmettelemässä ja kasvustonäytekin lähetettiin tutkittavaksi. Rikin puutteesta se silloin johtui. Johtoluvun nousu peltomaassa haitalliseksi ym. Cemagron jutut on käsittääkseni täyttä tuubaa.

[Kolmonen]

Kiitoksia tarkennuksista. Taustalla on varmaan montakin tekijää yhdessä. Cemagron lannoitteessa nitraattitypen osuudeksi ilmoitetaan 6,9 % ja Yaralla 10 %. Ero tuntuu aika pieneltä selittääkseen kokonaan eroa kasvustossa. Kasvustoanalyysi olisi erittäin hyödyllinen tietolähde.

Voi se syy olla poikkeuksellisissa kasvuolosuhteissa tai pellon tiivistymisestäkin. Ei toki selitä eroja jos kasvusto vaihtuu toisenlaiseksi kuin veitsellä leikaten. Toki ne päisteet sotketaan yleensä eniten. Täällä Lounais-Suomen savikoilla on tänä kesänä suurin kasvua rajoittava tekijä ollut paikallisesti tulleet liialliset sateet viljan orasvaiheella.

Kun muut tekijät ovat otolliset, niin ainakin k-vehnä kasvaa pelkällä Yaran Salpietarillakin yhden vuoden aivan riittävästi. Typpi on se joka kasvattaa.... Jouduin itse tekemään keväällä tällaisen "ympäristöteon" kun NPK lannoite loppui. Suurin murhe tuollaisella lohkolla on nyt milloin 12.5 kylvetty Amaretto on puintikunnossa tänä syksynä. Lämpösumma olisi täynnä syyskuun alussa. En kuitenkaan ihan usko siihen.

[Juza]

kysytäänpäs fiksummilta kun itsellä ei ole asiasta kokemusta.
elikkä esimerkkinä. jos lykätään perus apulannalla typpitaso esim 40kg/ha
sitten kasvukaudella ruiskutetaan esim cemagron uan42 typpiliuos 10l/ha jossa typpeä 40grammaa/100ml. lopuksi vielä sotketaan joukkoon maatilan hivenliuos 1l/ha jossa typpeä 50g/1000ml.
niin kokonaistyppi määräksi hehtaarille tulee silloin 44,05kg?
ja sama varmaan pätee rikin ym kanssa?

nimin: lisälannoitteet nyt vasta löytänyt

[Rubinjo]

[

Kun muut tekijät ovat otolliset, niin ainakin k-vehnä kasvaa pelkällä Yaran Salpietarillakin yhden vuoden aivan riittävästi.

On kai sitä nyt yli kymmenen vuotta ilman fosforilisäystä joitan lohkoja jo viljelty.