Kannattaako hankkia Edenhall 722 juurikkaan nostokone?

[Jukujuku]

Jos haluaa noston onnistuvan lähes kaikissa oloissa, niin 2 riviä kolmella ruletilla ei ole ollenkaan huono vaihtoehto. Vielä kun kylvää paririveihin, niin nosto onnistuu vieläkin huonommissa oloissa

Tämmöstä paririvikokeilua tarttiski nyt johonki lohkoon laittaa....ja ...ja...

[Make]

Millais arvoisitte jos jurttia tulis n.50 t/ha multasena ni kuis pitkän matkaa 723 säiliöön mahtuu tavaraa? lähinnä lohkon pituutta mietin kun tyhjennys olis aina samas päisteessä..kuis paljon tommonen kone 3-rivinen edenhall painaa? jos muuttais 2-riviseks ni riittäiskö sit kahden ruletin puhdistusteho paremmin?

N 900 metriä mahtuu 50 t sadolla elevaattorisäiliöön kolmirivisellä. 7500 kg esitteessä ilmoitetaan koneen painoksia ja säiliöön sanotaan mahtuvan 8 tonnia.

[Jukujuku]

jaahas juu tästä o hyvä jatkaa ...alkaa yksrivisel jukoksel nostaminen tuntumaan #¤%%/%/&(((&&/)"#¤.... tänävuan pistäis likemmäs 20 ha ja pääasias yksinäs touhunnu syksyl kaiki viäl krryl ajanu aumaan...olis ehkä jo aika

[Jukujuku]

Tuommoista 90-luvun loppupuolen 2-rivistä Edenhall 722 juurikkaannostokonetta olisi tarkoitus katsastella kun tuli se jonkun kirouksen alainen Juko XJ-200 myytyä lopulta pois nurkista. Ja komealla hintatappiolla vieläpä menikin se keksintö!

Onkos tuommoisessa Edenhallissa joitakin erityisiä paikkoja jotka kannattaa katsataa tarkoin vai ihanko normaalit elevattorimatot, sun muut kuluvat palikat listalla konetta tutkiessa? Myös kiinnostaisi muut kokemukset ja ominaisuudet näistä Edenhallin tämän ikäluokan koneista. Jos nyt onnistaisi koneen hankinta paremmin kuin tuon Juko XJ-200:n tapauksessa.

Terve..oletkos jo hommannut nostokoneen? vai ostakko jukon takasin
näyttäis sucroksen sivuilta et tehras käynnistyis näillä näkymin 3.10
toivottavast on ohrat puitu siihen mennes

[SamiT]

Eipä ole ostettu, ja ei ehkä tule koskaan ostettua, nyt Juko 10 ja rahtifirman Holmer vaihtoehtoina tämän kauden nostoon, näkyy tulevan aikamoisen surkea satokin vielä kun liikaa tullut vettä koko kesän. Nämä maalajit eivät siedä peräkkäisiä juurikasvuosia tällaisina märkinä vuosina.

[7220]

tohon tehontarpeeseen kmmentoin että olin viime vuonna aumaamassa 743:n ata jota vedettiin 412 fentillä. muuten meni hyvin mutta ennen ylämäkeä piti ottaa säiliö tyhjäksi

[maketake82]

Holmeri yhtälö toimii jos on pirusti vaihtomaata ja juurikasta ei tartte viljellä samassa maassa.Mut muutama märkä syksy peräkkäin ja kunnon saviset maat ni eipä tarvii huippusatoja odotella juurikkaasta.Omille maille en holmereita kyl päästä vaik vaihtomaata suht sopivasti löytyykin,tässä kylällä on lukuisia esimerkkejä ku maat on pilattu holmerilla ja sitä myöten juurikkaasta on jouduttu luopumaan kokonaan.Vaik pienemmistä koneista jää pahoja uria ni ei se silti ole samanlaista maan surmaamista ja vielä ku saa kunnollisen syyskynnön tehtyä ni juurikkaan viljely voi jatkua

[SamiT]

Neljällä lohkolla oli viime vuonna juurikasta, kaksi nostettiin itse Jukolla ja kaksi lohkoa Holmerilla. Tuskaisen märkää oli ja Juko-lohkot sain kynnettyä, toisen Holmer-lohkon kultivoitua vesimassan sisällä ajaen paripyörätraktorilla ja toinen Holmer-lohko jäi ihan sellaisenaan talveksi kuin se jurtin nostoilta jäi. Vain yhdessä viime kauden juurikasmaassa onnistui viljat hyvin tänä vuonna, ja se oli tuo vesiupotuksessa kultivoitu. Toiseen Juko-lohkoon kylvin juurikkaan ja se meni ihan mönkään kun maa kynnöstä huolimatta oli liian tiivistä. Toisesssa Juko-kyntöpellossa kauraa tulee joku 2 tonnia hehtaarilta ja sama tuon vasta keväällä tasoitetun Holmer-nostetun lohkon kanssa. Ei onnistu juurikas näillä maalajeilla ja nykyisillä sademäärillä joten siitä on ilmeisesti luovuttava heti alkuunsa kun menee seuraava satokin mönkään liiaan herkästi.

[Jukujuku]

ok harmi et kaks tämmöt vuat hedti peträkkäin..aikas mitäs saveee ku ko tollai

[SamiT]

Onneksi ei ole tullut sijoitettua rahaa kiinni juurikaskoneisiin, näkyy olevan 18 hehtaarista jotakin nostettavaa noin 8 hehtaarin alalla, muut tuhoutuneet tai kääpiöityneet liiasta märkyydestä viimeisen kuukauden aikana.

[Rubinjo]

Seudulla näkyy isoja aloja olematonta juurikasta, kun on kylvetty viime syksynä raiskattuihin lohkoihin. Jos olis ollu kuiva alkukesä, niissä ei olis edes niitä "porkkanoita"...
Vuosien vahinko saatu aikaseks, eikä lohkoilla kasva viljakaan muutamaan vuoteen.
Vanha polvi sano: "Juurkasta ei kannata viljellä, jos ei ole JUURIKASMAITA."
Meilläkin muutamalla lohkolla näkyy vieläkin juurikkaanviljelyn perintö.
Ja viimesestä nostosta (Huhki ja Valmet 405) on aikaa parikymmentä vuotta.
Toisaalta se kohta joka oli sitä "juurikasmaata" kasvaa ja voi hyvin.

[SamiT]

Kauran keskisato noilla viimevuoden juurikasmailla tuota yhtä onnistunutta lohkoa lukuunottamatta tyrmäävät hiemna alle 3 tonnia, että kyllähän tämä juurikkaan kokeilu oli kannattavaa toimintaa.

[Make]

Nuo viimesyksynä sotketut juurikaslohkot olisivat kasvaneet paremmin juurikasta, jos alkukesä olisi ollut kuivempi. Juurikashan ei ennen juhannusta vettä kaipaa. Huonoon kynnökseen on kylläkin haastavaa saada hyvää taimistoa ilman sadetta. Hyvin kasvava juurikaspelto sietää sitten juhannuksen jälkeen aikamoisiakin vesimääriä. Juurikas sopii tänne rannikolle, normaalisti kuivan alkukesän alueelle viljaa paremmin. Lähes kaikista maista tulee oikeita juurikasmaita hyvällä ojituksella.
Itsellä on jonkinverran kärsineitä juurikkaita viimevuotisessa juurikasmaassa, mutta myös 4 vuoden säilörehunurmen jälkeen. Yhdeltä oikealta juurikasmaalta tuli neljän juurikasvuoden jälkeen tänävuonna 8000 kg/ha kauraa.

[Rubinjo]

Huonoon kynnökseen on kylläkin haastavaa saada hyvää taimistoa ilman sadetta.

Tätäpä juuri tarkoitin.

[Rubinjo]

Lähes kaikista maista tulee oikeita juurikasmaita hyvällä ojituksella.

Ei tule. "Lähes kaikista maista" ei ole sama kuin kaikista Perniönseudun maista.