Puinnit 2013

[jetze]

Itellä belindaa 5,5tn/ha kuivana, mutta ohrat epäonnistui täysin. Paras ohralohko tuotti vajaan 3tn/ha,huonoin 1,5tn/ha. Kaikki muut siihen väliin. Arvioita on monia, miksi epäonnistui, mutta toiNenkin kyläläinen sanoi, että hyvä että edes 3tn/ha sai ohraa. Itsellä oli sekaohraa (scarlett/xanadu, joista xanafu ei menesty tällä alueela yhtään,ja kaikki sen ovat hylänneet..),jossa oli kauraa seassa, kun siilojen välissä oli vuoto. Kauraa ei tullut selkeästi ilmi kuin parilla lohkolla, jossa ei ollut hukkakaura-aineksia seassa, mutta lähes jokaisesta ohralohkosta silti löytyi kauraa. Tämä lisättynä huonolla itävyydellä ja aavistuksen myöhästyneellä ruiskutuksella + edellisen viljelijän viime vuotisella kehumattomalla kynnöllä voi edellytykset huonoon satoon olla olemassa.

Belindat siis tutuilla omilla lohkoilla, kaikki muu uusilla, vierailla lohkoilla.. Ensi vuonna haussa mallasluokan tavaraa, niin voi lannoituspanoskin ollla tarkempi, kun on kunnon siemenkin tarjolla. Tänä vuonna suora tähtäin oli rehuviljassa, kun oli ensimmäinen vuosi isäntänä, ja pinta-ala kasvoi lähes 100% vuoteen 2012 verrattuna. Mutta opetellaan..

[Rubinjo]

Kevään hellejakso näytti olevan "kuolinisku" aikaisille kauroille. Siihen päälle vielä tolkuton poutajakso. Kaurahan on jalostettu pohjoiseen ja kylmään... Meillä "rinnakkain" naapurin kanssa Akselia muutamalla lohkolla yht. parikymmentä ha, josta 3,5 tn nipin napin sattaa tulla keskisadoksi. Tosin sellasia lohkoja ja olosuhteita, että joku Fiia tai Svala ois jääny varmaan tonniin.

[-jk-]

Viljat tuli eilen pois. Ohrasta (Marthe) ja kaurasta (Belinda) molemmista keskisato 5-5,5t väliltä. Ohraa tuli parhaalta lohkolta 100 hehtoa/ha kosteus 14%. Anniina kevätvehnää ei ollut kuin 7ha. Kehnosti itävää siementa (62%) kylvin 300kg/ha turvemaalle. Ihan kelpo sato siitäkin 4,5-5tn väliltä. Skagenista reilun 4tn keskisato, mikä ihan ok talvituhojen harventamasta. Laatutietoja ei ole vielä mistään. Pellot sai kesällä vettä melko sopivasti. Lähinnä kaurassa lakoa viime sateista.

[Joozeppi]

ynnäilin vähän yhteen kanssa. pystyynostetut vähän sekottaa ja painoista ei ihan tarkkaa tietoa mut jonkinlaisen arvion osaa jo laittaa kun vehnät toimitettu ja suuri osa kauroista ja ohrista ajettu kanalalle vaakan kautta. koko pinta-ala oli kevätviljalla kun 5 ha syysvehnää rikottiin. karvan alle 100 ha eli koeruutualoja isoille isännille.

kevätvehnistä, amarettoo, n. 6150 kg/ha. kaura, steinaria suurin osa plus hieman akselia ja rockyä, n. 6000 kg/ha. ohrat streif, n. 6400 kg/ha. tämä tuntuu jo itsestäkin ihmeelliseltä mut moneen kertaan varmistelin ja aika hyvin jo siiloni tunnen. toimittamattomat kaurat laskin 55 ja ohrat 68 painolla eli aika varovaisesti. tarkemmat saan keväällä kun kaikki on ajettu mutta yli kuuden tonnin vuosi tuli saletisti ja se riittää työlukuna. myös pystyynostetuissa oli hyviä kasvustoja.

aivan täynnä oli kasvustot ja tavara isojyväistä ja painavaa. kuuden tonnin vehnää puidessa tuntui, ettei säiliö täyty ollenkaan. parhaalta kauralohkolta loimijoen rannasta tuli 900 hl 7 hehtaarilta, kosteus 15%.

vuosi oli siis todella onnistunut määrien suhteen. johtuu lähinnä täydellisistä keleistä. sopivat sateet keväällä ja eipä jyvän täyttymisen aikaankaan voi ilmoja moittia. pari asiaa nostaisin huippuolosuhteiden lisäksi sadon tekijöiksi: ph 7 tai ainakin lähelle, lajikeluettelon satoisimmat lajikkeet, kananlantaan pohjautuva riittävä fosforilannoitus, joka ei ole säkkitouhulla nykyisin mahdollista ja viimevuotinen iso öljykasviala, joka nosti ohran satoa esikasvina silminnähtävästi. hienosäätö tehdään sitten ruiskulla ym. ohrat olivat savimaalla laossa, vaikka saivat kahteen kertaa modduksen. samoin amaretto laossa vaikka moddusta, kauroistakin osa. ilman korrensääteitä olis tullu katastrofi.

olen todella tyytyväinen jos koskaan pääsen samaan, toki lajikkeiden kehitys tarjoaa siihen mahdollisuuden. ihmeellistä on myös se, että tilan terävin kärki on yleensä ollut syysvehnää. jos tästä haluaa vielä satotasoja nostaa se vaatii hantulan konsteja, säätösalaojia tai kastelua, ph 7,5, typpeä rutkasti lisää. ja paremmat maat. näillä kovilla savimailla alkaa tulla tappi vastaan. peltoni eivät ole mitään huippuja, osa vuokramaita ja lohkokokokin loimaan seudun keskiarvon alapuolella luulisin. kapiset paikat ovat parantuneet karjanlannan ja kalkituksen avulla kohtuullisiksi sadontuottajiksi.

toivoisin, että myös muut laittaisivat satojaan ja syitä onnistumisiin tai epäonnistumisiin. ainakin pohjoispohjalla on tullut onnistumisia tänä syksynä.

kun pinta-alaa lähdetään tästä nostamaan joudutaan tinkimään lajikkeissa, kylvöajankohdissa, muokkauksissa ja monessa muussa. siksi keskisato laskee ja ne monasti kalliit lisähehtaarit eivät tuo lähellekään samaa tulosta. jollain raja on 50, jollain 250 ha kalustosta ja miehityksestä riippuen. ite tiedän, että jos peltoa saisi lisää olisi mukaan otettava aikaiset lajikkeet ja öljykasvit yhä useammin. mm. monitahoisilla ohrilla en ole juuri onnistunut kunnon satoja saamaan.

[SS]

kananlantaan pohjautuva riittävä fosforilannoitus

Eiköhän tämä ole olennainen kohta ansiokkaassa pohdinnassa. On olemassa jokin ympyräsäde lannantuottoyksiköiden ympäristössä, jossa lantakaatopaikkatoiminta kuljetusmatkojen osalta on järkevää. Jos lanta jakautuisi koko Suomen pinta-alalle, vaikutukset olisivat vähemmän dramaattiset. Sen verran meilläkin kananlannalla lannoitettiin 1970-luvulla, että tiedän kananlannan todellista kasvua tuottavaa typpipitoisuutta suuresti aliarvioidun taulukoissa.

Koska näitä lukiessa kohta herää kysymys, mihin perustuu Suomen maatalouden tarve mihinkään ilmastosta ja satotasosta johtuviin tukiin. Tuollaiset keskisadot alkavat lähestyä Euroopan Top 5 maita.

Keinolannoitteiden kanssa käy niin, että hyvät sadot pitävät taseet alijäämäisenä; viljavuusluokat laskevat, mutta seuraavan viljavuustutkimuksen jälkeen alemman viljavuusluokan lisäyslupa ei palauta fosforilukujen alamäkeä. Juuri näin artikkelin, jossa todetaan keinolannoitelueilla keskisadoissa olevan vähintään noin 500 kg handikapin juuri fosforinpuutteen takia.

-SS-

[taisker10]

hyvä vuosi oli demonstrand 6000 fairytale 5800-6000 rocky 5000-5500 ruis oli paskaa 7 ha puin tuli 5t koko alalta viljely perustuu aika pitkälti kananlantaan mulla ph pyöriin+ 6 nurkissa pientä havaintoo oli että kynnetyt töykät kuivi käsiin joten kultivaattori muokkausta lisätään ja sitten pitäs hankkia oikea kylvökone ton 2,5m tumen tilalle jos meinaa tulevaisuudessa keritä kylvään ilman kela apua ja kun toi rukiin kylvöinnostus hiipuu ja syysvehnään ei taida ammattitaito riittää

[jk]

Hyvä kirjoitus joozepilta. Mahtavat sadot! Hattua nostan!

Omalta kohdalta vuosi oli hyvin kahtiajakoinen. Ohrat onnistui pääosin hyvin. Keskisato n.5200kg/ha reilulta 40 hehtaarilta. Keskisatoa laski reilusti yksi 7 hehtaarin prkl lautasmuokattu lohko joka jäi johonkin 3 tonniin. Paras aukustilohko antoi 6,5t/ha. Ohrista 10ha vildeä ja loput aukustia.

Kaurat liki täysin pommiin. Akselia ei tänä vuonna irronnut kun vajaa 4t/ha. Mä kiersin sampoa useammankin kerran ja ihmettelin että mihin ne jyvät oikein menee... Moni muu täälläpäin sanonut samaa. Itse oon laittanut epäonnistumisen hellejakson ja kuivuuden piikkiin. Kauralle se sattui huonoon saumaan. En oo jaksanu edes tarkemmin keskisatoa laskea. Tarkistuslaskenta antoi tulokseksi 3980kg/ha...

Syysvehnät täysin pommiin. Sato joku vajaa 4t/ha. Parhaat 4,4t/ha ja huonoimmat 3t/ha. Ei vaan ollu syysviljavuosi. Näitä oli joku vajaa 20ha.

Brasetto ruis olosuhteisiin nähden ok. 4,2t/ha. Harvahko, mutta tasainen. Laatu käyttötarkoitukseen ok. Sako 116, hlp 75. Meni Laihian maltaalle. Tätä ei ollu kun reilun 5 hehtaarin lohko.

Kevätvehnät vaikuttaa erittäin hyviltä. Vielä on kuutisen hehtaaria puimatta ja joku 120t kuivaamatta. Päivittelen tähän tarkemman satotiedon kun kaikki on mennyt vaakan läpi. Varovainen ennakkoarvio yli 5,5t/ha reilulta 30 hehtaarilta. Kaikki bjarnea. Vehnät kylvettiin myöhäisen kevään johdosta vasta 16-18.5 ja silloinkin vähä nihkeään maahan. Puintia on sitten mennyt päinvastaisessa järjestyksessä kylvöön nähden, eli ensin kylvetyt valmistui viimeisenä. Tais olla kerrankin oikea ratkaisu kylvää omasta mielestä päivää paria liian aikaisin... Tarksituslaskennan tulos 5610kg/ha!

Vähä täs omas hommas on ehkä näitä joozepin mainitsemia "kasvukipuja". Vilja-ala oli tänä vuonna aika tarkkaan 50% suurempi viime vuoteen nähden.

Edit. Kauran ja kevätvehnän sadot lisätty

[SS]

kun toi rukiin kylvöinnostus hiipuu ja syysvehnään ei taida ammattitaito riittää

Fazerin ruisprojekti tarvitsee sellaisia urheita, joilla ei oma aloitteellisuus riitä nähdä rukiin todellista pitkän aikavälin sadontuottoa, joka ei todellakaan ole kasitonnareita vuodesta toiseen. Tuo ilmiö, että luovuttaa ajoissa, onhan sekin olennaista ammattitaitoa.

Ei ole kovin paljon syysvehnäkasitonnareita tänä vuonna ilmoittautunut. Mihin se "ammattitaito" kaikilla samaan aikaan hävisi ?

-SS-

[jk]

kun toi rukiin kylvöinnostus hiipuu ja syysvehnään ei taida ammattitaito riittää

Fazerin ruisprojekti tarvitsee sellaisia urheita, joilla ei oma aloitteellisuus riitä nähdä rukiin todellista pitkän aikavälin sadontuottoa, joka ei todellakaan ole kasitonnareita vuodesta toiseen. Tuo ilmiö, että luovuttaa ajoissa, onhan sekin olennaista ammattitaitoa.

Ei ole kovin paljon syysvehnäkasitonnareita tänä vuonna ilmoittautunut. Mihin se "ammattitaito" kaikilla samaan aikaan hävisi ?

-SS-

Hyvin tuo ruis taloudellisesti pintansa piti tänä vuonna. Sen tilityshinta oli kuitenkin 210€/t+ jonkun verran lisiä. Parempi tuki vielä kevätviljoihin nähden. Nopeasti laskettuna noin 7t/ha ohrasato tämänhetkisellä hinnalla. Tuo tukiero jää sitten vielä riskilisää. Viljelykustannuksissa ei juuri eroa. Korkeampi siemenkustannus tasaantuu halvemmalla kasvinsuojelulla. Näin siis mun tapaukses tänä vuonna!

[Jari]

olen todella tyytyväinen jos koskaan pääsen samaan, toki lajikkeiden kehitys tarjoaa siihen mahdollisuuden.

toivoisin, että myös muut laittaisivat satojaan ja syitä onnistumisiin tai epäonnistumisiin. ainakin pohjoispohjalla on tullut onnistumisia tänä syksynä.

kun pinta-alaa lähdetään tästä nostamaan joudutaan tinkimään lajikkeissa, kylvöajankohdissa, muokkauksissa ja monessa muussa.

monitahoisilla ohrilla en ole juuri onnistunut kunnon satoja saamaan.

Sama havainto jo tässä vaiheessa, puintien ollessa kesken. Tuskin helpolla pääsen samaan keskisatoon. Kaurat laarissa, kunnossa olevilta turvemailta 5tn/ha. Kevätvehnät hiukan yli 4.5tn/ha, onneksi ala oli pieni mutta hyviä peltoja joille tuo sato pettymys tänä vuonna

Ohraa reipas 80ha, monitahoista Bragea lähes kaikki. Puimatta noin 15ha, ok. satoa tälle vuotta sekä hieman heikompaa. Sato on huima, heikoin lohko uutismaata josta 3800kg/ha, parhaat niin paljon ettei kehtaa sanoa. Kotokylän aukealla ohraa tuli vajaa 133 tonnia, alaa alle 20ha... Koko Keskiarvo alkaa vitosella, saattaa olla lähellä kuutta tonnia hehtaarile. On niin uskomattomia lukuja, että ei voi kun kätensä ristiä että hyvin on mennyt kelien puolesta. Koskaan oo päässyt lähellekään, alle viistonnia ollut ohran keskisato aina ja nyt suurin pinta-alakin koskaan. Sadot kilolleen tiedossa, kaikki punnitaan jotta tietää mitä parantaa.

Pelloille on tehty kaikki tehtävissä oleva, karjanlantaa oli käytössä 65% pinta-alasta, eikä korrelaatiota sen käytölle/sadoille jokapaikassa. Paitsi keskisatoa nostavana, heikkoja paikkoja on saatu kasvamaan karjanlannalla sekä rajuilla panostuksilla peltoihin. Salaojituksia on tehty pahimmillaan/parhaimillaan jo neljänsiä ojastoja -80 luvulta alkaen, samalle lohkolle... Ojituksen toiminta ainakin omalla kohdalla kaiken a ja o, perässä tulee ph ja pellon muut ravinteet.
Muuten viljelytoimet kuten joozeppi sanoi, ilman vippaskonsteja mutta miettien mitä voisi parantaa ja mikä meni pieleen. Parantaa voisi ainakin kasvinsuojelua ruiskulla ts. hiveniä ja lannoituksia voisi ajaa enemmänkin mikäli ehtisi rahtiruiskutuksilta, mutta olisiko niillä vain katetta vievä vaikutus. Puimurin satomittari on yllättänyt paikoitellen, pelloista löytyy ihmeellisiä paikkoja joista ei tuu kiloja vaikka toisin luulis. Samoin eri kasvinsuojelun, muokkauksien, lannoituksien ym. eroja voi vertailla kun kilot näkee samantien puimurilla. Sparraa kummasti parantamaan huonoja kohtia.

Niin joo, meitä on jonkinmoinen porukka joka pitää yhteyttä jatkuvasti ja yhdessä suunnitellaan mm. kasvinsuojelua talvipakkasilla kun porukalla ostetaan aineet, samoin lajikkeet tarkassa syynissä joka vuosi sekä opiskelua monella tapaa. Ei sen kummempaa kuin kiinnostusta ja ajatuksia omien tekemisten parantamiseen, muilta oppien... Vielä on kiinnostusta riittänyt, missä lie tulee raja että alkaa löysäilemään, viitisentoista vuotta on tullut kasvinsuojelua intensiivisesti prepattua... Tavoitteena maksimoida kate/tulos hehtaarille suurilla sadoilla, toinen vaihtoehtohan olisi maksimaalinen näennäisviljely, välimuotoa ei ole! Armoton pellon hinta sparraa kummasti, täällä katellaan kieroon kun viljelee viljaa, pellolla kun voisi kasvattaa jotain tuottavaakin...

Eli tiivistettynä, maalle kun antaa kaiken ja vähän enemmänkin, se antaa joskus tuurilla takaisin osan panoksista... Viime vuonna oli kalliit kulut, hyvät viljan hinnat sekä heikommat sadot, nyt halpa vilja ja erinomainen sato.

[TumppiW]

Keinolannoitteiden kanssa käy niin, että hyvät sadot pitävät taseet alijäämäisenä; viljavuusluokat laskevat, mutta seuraavan viljavuustutkimuksen jälkeen alemman viljavuusluokan lisäyslupa ei palauta fosforilukujen alamäkeä. Juuri näin artikkelin, jossa todetaan keinolannoitelueilla keskisadoissa olevan vähintään noin 500 kg handikapin juuri fosforinpuutteen takia.

Lihaluujauholla tuo ongelma korjautuu. Siellä on kanssa oikeasti käyttökelpoisen ja byrokratian laskeman fosforin välissä melkoinen kuilu viljelijän hyväksi.
Toinen vaihtoehto on sitten ottaa VLN kiertoon ja kopata vähän niukempiliukoista varastofosforia liukoiseksi pintakerrokseen. Varastofosforia saa sitten lisää vaikka hurumykky tuhkalla ja apatiitilla.

[SS]

Keinolannoitteiden kanssa käy niin, että hyvät sadot pitävät taseet alijäämäisenä; viljavuusluokat laskevat, mutta seuraavan viljavuustutkimuksen jälkeen alemman viljavuusluokan lisäyslupa ei palauta fosforilukujen alamäkeä. Juuri näin artikkelin, jossa todetaan keinolannoitelueilla keskisadoissa olevan vähintään noin 500 kg handikapin juuri fosforinpuutteen takia.

Lihaluujauholla tuo ongelma korjautuu. Siellä on kanssa oikeasti käyttökelpoisen ja byrokratian laskeman fosforin välissä melkoinen kuilu viljelijän hyväksi.
Toinen vaihtoehto on sitten ottaa VLN kiertoon ja kopata vähän niukempiliukoista varastofosforia liukoiseksi pintakerrokseen. Varastofosforia saa sitten lisää vaikka hurumykky tuhkalla ja apatiitilla.

Onko tätä lihaluujauhetta mahdollisuus käyttää, jos fosforitaso on arveluttavan korkea. Vaikka maaperän fosfori olisikin korkea ja pH 7+ , olisi kevään oraskylmillä juuri liukoisen fosforin lisäyksen tarve suuri. >Sadossa ottaa jo tonnilla selkäänsä heti keväällä, jos ei sitten käytä pimeää starttifosforia. Ja niin paljon ei kiveksiä pakota, että tulisi sellaiseen ryhdytyksi. Älyttömiä säännöksiä olisi muutettava, tai sitten kaikille sama rajoitus fosforin ja typen suhteen.

Tuo VLN voisi ollakin ratkaisu, kunhan sadon tonnihinat laskevat taas siihen satasen pintaan. Tai sitten palkokasvin alusviljely tms.

-SS-

[ahma450]

Tällä seudulla kaura epäonnistui kaikilla,osalla täys kato.Itellä parhaat n.4t.huonoimmat kaurat n.3t/ha Syynä oli kuuma ja kuiva toukokuun loppu/kesäkuun alku,sitte sitä vettä tulikin jatkuvasti liikaa.Kuurot todella rankkoja,lyhyessä aikaa kymmeniä millejä.Kesä-heinäkuun vaihteessa tautiruiskutusten aikaan oli todella märkää,paikoin multamaalla tuli syviä uria.Ohra kumminkin onnistu paremmin kuin kaura.Itse voi kuitenkin olla tyytyväinen,ku näki miten surkeat sadot oli asiakkailla joille puin/kuivasin.Positiivista oli ,että hehtopaino kauralla oli 56-58kg ja ohralla 66-67 Vildellä.Viime vuos oli sadoltaan täällä parempi,vaikka puintikausi oli hankala ja pitkä.Minä kans oon ojittanu ja kalkinnu urakalla koko 2000 luvun.Ens vuotta ajatellen pitää kauralle antaa mangaania,ku nuo ph:t alkaa olla melko korkeita.

[Pallokoppimies]

Tai sitten palkokasvin alusviljely tms.

Tuossa voisi olla oikeasti ideaa, pieniä aluskasvikikkailuja tullu harrastettua, kyllä seuraavana vuonna kasvustosta näkee missä oli apilakaista viime vuonna. Toki ku ei sitä satomittaria oo, niin faktoja paha lyödä pöytään...Välttämäti ei puintiaikana enää eroa huomaa ( silmällä).

[aurajokilaivuri]

Vehnä noin 5.5 tn/ha, demostrant. Lannoitus taisi jäädä hiukan vajaaksi kun ajattelin kärsineen kuivuudesta sen verran ettei kannata ajaa lisälannoitusta. Olisi varmaan sittenkin pitänyt. Valkuaisesta ei vielä tietoa. Mallasohra jotain 4.3 tn/ha, parikymmentä kilometriä etäisyyttä vehnälohkoon ja aina selvästi kuivempaa, joka tänä vuonna sitten verotti satoa pahasti. Tälle tuskin olisi voinut tehdä muuta kuin kastella, ja siihen en ryhdy.