Kannattaako kasvukaudella 2014 käyttää viljalle maximipanost

[Kolmonen]

Ei todellakaan !

Ainakin jos katsoo mitä viljakauppaa harjoittavat maatalouskaupat ja viljankäyttäjät tarjoavat tällä hetkellä viljatonnista. Ainostaan rukiissa ja rapsissa hintero Eurooppaan on meillä siedettävä.

Eräs Varsinais-Suomessa toimiva iso ostaja tarjoaa leipävehnästä 171€ ja rehuvehnästä 165. Ovatkohan poistumassa myös vehnämyllymarkkinoilta kun ero rehulaadun ja leipävehnän suhteen voin vähän? Mallasohrassahan näin on jo tapahtunut ja rapsilla ensi syksyn hinnoittelemattomuuden perusteella todennäköisesti tapahtumassa!

Vastaavasti pörssihintaRanskassa vehnällä reilu 210€. Tässä kohtaa tuo paljon puhuttu Itämerilisä/vähennys on 40€/t.

Nuo hinnat ovat mitä ovat.

Maatalouskauppa sahaa vähän niin kuin omaa oksaansa huonolla viljan hinnalla, jos ajattelee konekauppaa ja tuotantopanoskauppaa.

Sitten varsinaiseen asiaan:

Kun toisaalta lannoitteen hinta, torjunta-aineiden hinnat ja ostosiemenen hinnat on mitä on.

Tässä kohtaa olen alkanut miettiä mitä kannattaa panostaa viljelyyn. Ei voi välttyä ajatukselta että minipanoksilla kannattaa mennä. Oma siemen, vähän lannoitetta, vain minimi kasvinsuojelu (=rikat). Lisätyppeähän ei ole kannattanut enää piiiiitkään aikaan antaa vehnälle. Ostajien hintatarjoukset ovat sen suoraan sanoneet.

Tautiaineet viljoille varmuuden vuoksi kannattaa unohtaa. Siihen suuntaanhan nuo tukiehdotkin menevät.

Mutta mitä muut aikovat tehdä?

Pienennättekö ostopanoksia kun viljan hinta on huono? Nurmea lisää kenties?

[taisker10]

ei siitä mitään tiedä
vehnä siemen ha 300kg=51e
peittaus 15e ha
kananpaskaa?
salttu 400kg=110e
kasvinsujelu rikat +tauti+korrensääde+hivenet=50e ha
polttoaine 100l ha =94e yhteensä kaikki=320e ha jos laskee 400
sit sato 6*175=1050e ha
1050-400=650e
tässä ny unohtetaan kalkit parennukset koneenkorjaukset kulumiset ym mut jos ylipäätään tekee siä pellolla jotakin eikä vaan ihmettele niin täysillä mää ainakin vedän nyt ja tulevaisuudessa

[Juhta]

Tietysti kustannuksia on seurattava ja oltava tietoinen mihin rahaa laittaa. Oma ajatus on kuitenkin se, että jos viljellään niin viljellään kunnolla.

Lannoitus tarpeen mukaan, siten että laatu säilyisi. Esimerkiksi vehnällä valkuainen yli 14,5 antaa laatulisää 11€/tn (n. 50€/ha) vrt valkuainen alle 13. Tautitorjunta tietysti tarpeen mukaan, käytännössä kuitenkin melkein aina tuppaa tarvetta olemaan. Ajamatta jos jättää ja taudit jyllää, jää hpl huonoksi. Kuvitellaan että puidaan vehnää 60hl hehtaarilta, hlp 83 = 4980kg/ha, hlp 78 = 4680kg/ha. Eroa 300kg, eli perushinnalla 170€/tn tekee 51€.

Nuo äskeiset kun laskee yhteen, on summa jo 100€/ha 50ha alalla 5000€ ja 100ha alalla 10000€. Tuolla rahalla on ainakin minun mielestäni merkitystä, vaikka noin puolet siitä menee tietysti noihin "lisä"panostuksiin niin jotain pitäisi jäädä käteenkin.

Kaikkea alaahan ei tietysti ole pakko viljalla pitää, eli sitä nurmea mukaan. Omissa suunnitelmissa on n. 10% viherlannoitusnurmea mukana kierrossa. Voisi varmasti olla enemmänkin, mutta onhan tässä vielä reilu kuukaisi aikaa tuumata

[Temge]

ei siitä mitään tiedä
vehnä siemen ha 300kg=51e
peittaus 15e ha
kananpaskaa?
salttu 400kg=110e
kasvinsujelu rikat +tauti+korrensääde+hivenet=50e ha
polttoaine 100l ha =94e yhteensä kaikki=320e ha jos laskee 400
sit sato 6*175=1050e ha
1050-400=650e
tässä ny unohtetaan kalkit parennukset koneenkorjaukset kulumiset ym mut jos ylipäätään tekee siä pellolla jotakin eikä vaan ihmettele niin täysillä mää ainakin vedän nyt ja tulevaisuudessa

- peltovuokra

[SS]

Taiskerin esitys kertoo, että viljanviljely kannattaa ilman tukiakin. Kasvinsuojelupaketti on edulline, jos 50 eurolla saa. Kananlanta on tuossa tilanteessa ilmaista, kaikilla ei ole rahtikulujen takia mahdollista. Sitten se ihmetyttää, että sen lisäsadon kuivaus ja rahti kauppaan on aina laskelmissa ilmainen.

6 tonnin satoon ei 400 kg salpietaria riitä, jos on keinolannoitevetoinen viljely.

Muuten ansiokas laskelma, joka antaa aivan toisen kuvan viljabusineksesta kuin alituinen valitus AB-alueen viljanviljelyn vaikeuksista.

-SS-

[Juhta]

Taiskerin esitys kertoo, että viljanviljely kannattaa ilman tukiakin. Kasvinsuojelupaketti on edulline, jos 50 eurolla saa. Kananlanta on tuossa tilanteessa ilmaista, kaikilla ei ole rahtikulujen takia mahdollista. Sitten se ihmetyttää, että sen lisäsadon kuivaus ja rahti kauppaan on aina laskelmissa ilmainen.

6 tonnin satoon ei 400 kg salpietaria riitä, jos on keinolannoitevetoinen viljely.

Muuten ansiokas laskelma, joka antaa aivan toisen kuvan viljabusineksesta kuin alituinen valitus AB-alueen viljanviljelyn vaikeuksista.

-SS-

Totta, ei saltulla pitkälle pötkitä ja 6 tonnia keskisatona vaatii aika paljon. Lannoitekustannus menee helposti yli 200€/ha kun käytetään NPK lantaa lähemmäs 500kg/ha. Viljelysuunnitteluohjelmasta juuri tarkistin, että viimevuonna esim. vehnällä tuotantopanosten kustannukset oli olleet TOS siemenellä kylvettynä reilut 350€/ha kun oli ajettu rikka-hiven-tautiaine-kasvunsääde ruiskutukset. Tuohon sitten polttoainekulut ym. päälle.

Tuota ajatusmallia vaan en oikein ymmärrä että lisäsato nähdään pelkkänä ikävänä lisäkuluna. Kuivaus ja rahti maksavat aikalailla samanverran joka tonnilta ja jos lisäpanostuksella x saadaan satoa 1,2x, jättää se enemmän sen kuuluisan viivan alle katetta. Saatan tietysti olla väärässäkin?

[muokkari1981]

VLN/LHP noin 50- 55 %. Runsaasti apilaa ja kaksi niittoa. Tarkoitus puhdistaa ja samalla parantaa maan rakennetta.
Loppu- ala rehuviljaa. Puolet vilja-alasta ostosiemenellä. Toinen puoli omalla. NPK- lannoitus n300 kg/ha. Rikkakasvi,tautiaine ja hivenet samasta ruutasta peltoon. karjanlantaa ajetaan se mitä ehditään,menee yleensä siihen lähimmille pelloille. Ei taida ns max panokset olla,mutta laadukas sato on tavoite kuitenkin.

[SS]

Kuivaus ja rahti maksavat aikalailla samanverran joka tonnilta ja jos lisäpanostuksella x saadaan satoa 1,2x, jättää se enemmän sen kuuluisan viivan alle katetta. Saatan tietysti olla väärässäkin?

MTT:llä on tutkimuksia erityisesti tästä ruiskutusten hyödystä, ja useamman vuoden sarjassa on tullut näitä positiivisen hyötykertoimen vuosia, mutta myös negatiivisen hyötykertoimen vuosia, ennakkopäätös AINA ruiskuttamisesta sisältää riskipreemion, joka peittyy tyypilliseen riskisijoittajan ajatusmalliin, vain onnistuneet sijoitukset noteerataan ja ajatellaan oman toiminnan ansioksi. Ei onnistuneet suljetaan mielestä. Eli ruiskuttaminen pitkällä ajanjaksolla seurattuna tuotti niukasti, vaikkakin isomman volyymin ja täydet kuormat. Mallasohralla hyöty oli suurin, luonnollisesti.

Tästä ajattelumallista on ratkiriemukas tutkimuskin: Otettiin laite, joka sytytti ensimmäistä valoa 25% ajasta, toista valoa 75% ajasta. Painamalla jompaa kumpaa valoa ennakolta, joko se tai toinen syttyi kuitenkin omalla satunnaisella jakaumallaan, ja antoi palkinnon , jos arvaus oli oikein.

Ensin otettiin paviaani, joka sai painella nappeja, ja aika nopeasti se huomasi, että painamalla koko ajan sitä toista (75% kerroista antoi palkkion) nappia se siis sai keskimäärin 3:lla kerralla neljästä palkinnon. Se tyytyi siihen, ja jatkoi valitulla linjalla. Eli tuotto 75%

Koehenkilöt, siis ihmiset, osallistuivat samaan kokeeseen, ja ihmiset alkoivat heti arvella, mitä seuraavassa painelussa tulisi, ja kehittivät systeemin mielessään arpomaan paineltavaa nappia. Ihmiskoehenkilöt pääsivät keskimäärin 60% palkkiotasoon, tällä satunnaisen ilmiön turhalla järkeilyllä, eivätkä edes tajunneet keskeyttää pinttymäänsä, vaikka vastaus oli koko ajan heidän edessään !

Eli kun lehdessä on vuoden X "tautiruiskutuksen hyöty 1500 kiloa !" , niin kohta pomppaa tautiaineiden ostomäärät seuraavalle kesälle X+1 ! Tämän käyttäytymismallin tietää peliautomaattien rakentaja, lähes jokaiselle kaupan alan markkinointijullille nämä manipulointikeinot opetetaan.

Disclaimer: Tämä ei ole kehoitus ostaa tai olla ostamatta kasvinsuojelupanoksia, ammattilaiset lisäksi hankkivat aineet huomattavasti edullisemmin ja saavat tuotteista paremman hinnan ja rahtialennukset, jolloin panostuksen rajahyöty aina on suurempi.

-SS-

[Juhta]

-SS-

Silkkaa asiaa kirjoitat.. Taisin juuri tunnistaa toimivani kuten se paviaani

Viljelijän on puntaroitava kahta riskiä keskenään ja tehtävä valintansa sen mukaan kumpaa pitää suurempana ja eniten taloudellista vahinkoa aiheuttavana -> kumpi aihettaa suuremman riskin?
- Käyttää lisäpanostusta saamatta niistä lisähyötyä (keskivertoa parempi laatu, suurempi määrä)
- Olla käyttämättä lisäpanostusta ja saada siitä haittaa (keskivertoa huonompi laatu, pienempi määrä)

Kasvinviljelyssä tuota ratkaisua pitäisi mielestäni ohjata vastaukset esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin..
- onko ojitus kunnossa?
- onko ympärysojat kunnossa?
- onko pH oikealla tasolla?
- onko maan rakenne kunnossa?

Näihin kysymyksiin jos kovin moneen vastaa "ei", kannattaisi lisäpanoksia käyttää noiden asioiden korjaamiseen. Silloin jos nuokin kaikki asiat on kunnossa, sille lisäpanostukselle vaikkapa lisälannoituksen ja tautitorjunnan muodossa saa varmasti hyvän vasteen.

Tässä nyt taitaa juttu rönsytä jo vähän ohi alkuperäisen aiheen... tai sitten ei.

[Joozeppi]

Juu ei missään nimessä yli 400 € saa mennä Taiskerin mainitsemiin asioihin. Itseasiassa 100 L pöljyä on aika paljonkin jos syksy kohtuullinen. Ja polttoöljy ei maksa 94 snt vaan 80 snt kun alvi ja energiaveron palautus huomioidaan. Kasvinsuojelu on rikat 15, taudit 30 ja lako 15 eli 60 € maksimi. Joskus menee vähän ronduppia ja hiveniä sit päälle.

Ohra ja kaura kasvaa kananpötkö + 200 kg mut tulee hiukan enempi painotettua salttuun. Tasasempaa ja pienempi lakoriski. 350 kg läpi riittää vaikka olis vähä vehniäkin.

[Juhta]

Juu ei missään nimessä yli 400 € saa mennä Taiskerin mainitsemiin asioihin. Itseasiassa 100 L pöljyä on aika paljonkin jos syksy kohtuullinen. Ja polttoöljy ei maksa 94 snt vaan 80 snt kun alvi ja energiaveron palautus huomioidaan. Kasvinsuojelu on rikat 15, taudit 30 ja lako 15 eli 60 € maksimi. Joskus menee vähän ronduppia ja hiveniä sit päälle.

Ohra ja kaura kasvaa kananpötkö + 200 kg mut tulee hiukan enempi painotettua salttuun. Tasasempaa ja pienempi lakoriski. 350 kg läpi riittää vaikka olis vähä vehniäkin.

Ei sitä kananpötköä kuitenkaan ole kaikkien saatavilla. Jos naapurissa on pari kanaa, niin se ei vielä paljoa auta.. Biokompostia olisi kyllä saatavilla, jos sitä vaan arvaisi peltoon laittaa.

[MottiM]

Nämä keskustelut ovat aina hieman turhauttavia. Syy: laskelmat tehdään nykyhintojen mukaan. Kuitenkin sadonkorjuu on vasta noin 5kk päästä, sadon myynnille on aikaa suunilleen 17kk. Jos kassassa riittää kapitaalia. Ei siinä mitään, laskelmat on tehtävä (ja hyvä tehdä), mutta niiden järkevyys on kyseenalainen.

En tiedä laskevatko hinnat vai nousevat, mutta sen tiedän että ne elävät. Ja 17kk aikana voidaan nähdä ihan mitä hintoja tahansa. Voi olla vehnä 150e/t tai 230e/t. Teeppä siinä sitten muu kuin suuntaa-antava arvaus. Vain hintasopimuksella voi tehdä osuvat laskelmat, kuinka monella on?

Markkinataloudessa kun elämme niin olisi viisasta elää hieman vastavirtaan, kun maailman laajuisesti hinta on huono niin tuotanto laskee. Kun tarjonta vähenee, hinta nousee. Silloin pitäisi itsellä olla myytävää. Viljan tuotannossa on tiettyä syklisyyttä tuon em. ohjauksen takia, mutta luonnonolot aihettavat siihen vielä kertoimen X. Maailmassa on viljantuottajia, jotka eivät saa yli 500e/ha tukea, heillä tuo hinnan ohjausvaikutus on ihan konkreettinen asia.

ei siitä mitään tiedä
vehnä siemen ha 300kg=51e
peittaus 15e ha
kananpaskaa?
salttu 400kg=110e
kasvinsujelu rikat +tauti+korrensääde+hivenet=50e ha
polttoaine 100l ha =94e yhteensä kaikki=320e ha jos laskee 400
sit sato 6*175=1050e ha
1050-400=650e
tässä ny unohtetaan kalkit parennukset koneenkorjaukset kulumiset ym mut jos ylipäätään tekee siä pellolla jotakin eikä vaan ihmettele niin täysillä mää ainakin vedän nyt ja tulevaisuudessa

Tässä laskelmassa on vedetty asiat aika _älyttömän_ yksinkertaistetusti. Pellonkustannus (oma?) ja konekustannus kuitattu heitolla, lisäkuivaus on ilmaista jne, kaikki varmaan huomaa itsekin. Ja silti päästy osittain oikeaan lopputulokseen, lukuunottamatta tuota satoa. Hämäävää. Se, joka saa vuodesta toiseen 6000kg/ha läpisatoa, ilmottautukoon.

Siitä olen täysin samaa mieltä, että jos pellolle viljaa pistää, pitää sinne myös panoksia laittaa. Niiden panosten _lisä_kustannus on aika pieni, työkustannus ei monissa toimissa nouse juuri ollenkaan (minimi- vs. maksimipanokset). Jos miettii puolivaloilla ajamista, kannattaisi myös miettiä vaihtoehtona kesannointia tms. ja syyskasveja.

[taisker10]

niihän mää just kirjotin että JOS viljelee niin ne lisäpanokset ei maksa mitään kulut ei muutu ihan sama miten viljelee jokavuosi pitää PYRKIÄ 6t satoon ja esim tossa 100l ha polttoaine kulussa on ihan kaikki mukana vaikka tulis 8t sato ja märkä syksy mutta se viljan hintahan ratkasee kaiken ja sitä kun ei tiedetä niin näillä laskelmilla saa pyyhkiä persettä mulla on kaikki koneet just ostettuja ja viljely on päätyö jos en saa omastamielestäni tarpeeksi rahaa tästä hommasta niin myyn pois ja siotan muualle kun ei oo mitää SUKUTILA rasitetta jokanen aari peltoo ja mettää on ostettu isän ja mun aikana 1975 vuodesta alkaen yhteensä (yli 600ha) kun yrittää niin mahdollisuudet pärjätä nousevat motolla painetaan meneen vaikka tiedostan että jonakin vuonna tuki ja näennäisviljely tuottaa paremmin omalla kohdalla on ollu yksi täysin pommivuosi joka ..piip.. vieläki muistella

[aurajokilaivuri]

Tuota ajatusmallia vaan en oikein ymmärrä että lisäsato nähdään pelkkänä ikävänä lisäkuluna. Kuivaus ja rahti maksavat aikalailla samanverran joka tonnilta ja jos lisäpanostuksella x saadaan satoa 1,2x, jättää se enemmän sen kuuluisan viivan alle katetta. Saatan tietysti olla väärässäkin?

Lisäpanostus satoon eli myöhäisempi lajike, enemmän lannoitusta ja tautiruiskutus merkisee myöhäisempää korjuuajankohtaa ja on melkoinen todennäköisyys sille että kuivauskustannukset kasvaa panostuksen myötä. Ylimääräisenä riskinä sitten vielä sakoluvun menetys.

Henk koht jos pääsee aikaisin kylvöille ja alkukesästä sataa ja on riittävän lämmintä niin sitten lisälannoitusta ja tautiruiskutusta. Jos alkuunlähtö näyttää huonolta niin sitten jätetään lisälannoitus pois ja ehkä myös tautiruiskutus.

[Kolmonen]

Hyviä näkökantoja monen kirjoituksessa.

Tätä aihetta voi pöyhiä niin monelta kantilta, että focus pakostikin menee eri kohtiin.

On selvää, että pellon pitää olla kunnossa jos jotain ylipäätään viljelee.

Mutta se muu puoli?

Entä ne "ilmaiset" panokset? Sian liete tai kanankakka voivat tuntua "ilmaisilta", mutta jos ajatellaan tavaran puljaamista varastosta peltoon (itse tai urakoitsija), niin maksaahan sekin. No jos se kohdennetaan sian tai kanan pidon kustannuksiin, eli annetaan syödä näiden katetuottoa niin okei.

Ja sitten ne viljelyn ostopanokset?

Näiden käyttö olisi helppoa, jos etukäteen tietäisi syksyn sään ja viljan hinnan.
Kiinnitä hinta, voi joku sanoa! Entä kun tulee katovuosi ja ei pystykään toimittamaan oikeaa laatua ja riittävää määrää? Vaikka olisi tehnyt vaan puolesta sadosta kiinteän hinnan.

Tänäkin keväänä täytyy mennä taas aavistuksen varassa tulevasta syksystä. Tuskin mitään ihmeellistä on hintoihin odotettavissa, ellei sitten jossain päin maapalloa tule totaali kato tai sitten jossain alkaa vähän vakavampi sapelin kalistelu. Sijoitusrahastojen pelaaminen hyödykepörssissä on myös seikka joka voi vaikuttaa ikävällä tavallisen viljelijän arkeen.

Kun edes tietäisi onko syksy märkä vai kuva! Ei tosin sekään ole aina päde. Laskin, että viime syksynä p-öljyä paloi (kuivaus +tr +lp) noin 7500 l/100 ha ja 2013 vuonna määrä oli noin
18000 l/100 ha. Silti 2013 oli kirkkaasti parempi vuosi taloudellisessa mielessä. Siitä piti huolen hyvät sadot kevätvehnällä ja mallasohralla sekä vallitseva hintataso.

Mutta kun edellä mainittua ei voi etukäen ennustaa niin jäljelle vaan jää ostopanosten säästöillä sopivassa kohtaa pelaaminen. Tarkoitan ostosiementä, ostolannoitteita, rikkatorjuntaa, kasvunsääteitä ja tautiaineita.

Erityisesti tautiaineiden käyttö tai käyttämättömyys vaikuttaa kustannuksiin. Viime vuonna niistä ei mielestäni ollut hyötyä ainakaan kevätvehnällä ja rapsilla. 2013 taas ihan toisin!

Ja tietty myös käyttömäärät vaikuttaa: ohralla kannattaa pieni tautiaine määrä ajaa tarpeeseen yhdessä korrensääteen kassa aivan lippulehdellä. Saa kaksi asiaa hoidettua kerralla, näkee silloin mikä on tarpeen ja pääsee pienellä tautiainemäärällä (esim 0,2 l Acanto + 0,25 l Proline hehtaarille on mielestäni riittävä määrä). Kallein ratkaisu on ajaa oraille rikkaruiskutuksen yhteydessä paljon ja jotain kallista.

Jos jotain viljelee, on pakko käyttää jotain, mutta valinnoilla voi aina vaikuttaa kokonaiskustannuksiin.

tässä vastapareja:

kylvösiemen: oma vai ostosiemen
lannoite : vähän vai reilusti
rikkatorjunta : halpa vai turhan kallis
tautiaine : ei vai oikeaan aikaan tarpeeseen vai reilusti varmuuden vuoksi
syysmuokkaus : ei vai kyntö vai kevytmuokkaus

Listaa voisi varmaan jatkaa vielä tästäkin. Kokonaisuus tilatasolla on aina osatekijöiden summa.

Mutta kuten sanoin, näitä asioita voi tarkastella monella tapaa!