Kasvustojen kunto

[Reissumies]

Routi tuossa kyselinkin ohraketjussa kasvustoista. Tässä kommenttia HML:n seudulta: Vettä tällä tontilla reilun kuukauden aikana noin 240 mm. Osin vesistö nousee viljelyksille. Aikaiset kylvöt ovat jaksaneet paremmin, muokatut parempia kuin suorakylvöt pääosin, joskin toisinkin päin joillan paikoilla. Aikainen kylvö merkityksellisempi kuin muokkaus. Kellastuminen etenee osassa edelleen. Lämpöä puuttuu rajusti ja aurinkoa ei oo nähty aikoihin. Juurikaskin on mun mielestä aika pientä joskaan en siitä mitään ymmärrä. Osalla rehut tekemättä, kuivasta heinästä ei tarvi puhuakaan. Omituisia ruskistumia jopa lippulehtivaiheen kasvustoissa. Pellot alkaa olla pehmeitä liikkumiseen. Toki kyllä täällä paljon hyvääkin on, kevyet maalajit / aikainen kylvö yhdistelmällä on saatu aikaiseksi kelvollista. Nämä hyvät kasvustot hieman myöhässä normaalista ja myöhemmin kylvetyt sitten jurovat kylmän ja märän takia. Saattaa kesä loppua kesken jälkimmäisiltä. Katasrohvin ainekset ilmassa jossakin määrin. Sen verran on tuttuja ympäri Suomea, että vaikeuksia on Loimaan savilta itärajalle joka puolella.
Tässä kommentia joka saattaa tuoda helpotusta ihmisten mieliin. Vastahan Maastullissakin oli juttua hankalasta kaudesta ja kyllä niitä vaikeuksia todella on. Tsemppiä!

[turkki]

Täällä Pohjanmaan rannikolla on veden suhteen ihan päinvastainen tilanne. Kesäkuu kotiseudullani ollut eiliseen (su 29.6.) asti käytännössä sateeton. Ennen tuota päivää tullut vain 6 mm useana eri kuurona, eli käytännössä ei mitään. Kasvustot huusivat vettä halkeilevaan maahan. Su 29.6. tuli sitten noin 8 mm sade, joka on hyvä ensiapu lisäsateita odotellessa, mikäli niitä yleensä tulee.

Kylmyys on vaivannut täälläkin mikä yhdessä kuivuuden kanssa hidastaa kasvustojen etenemistä. Kasvunsääteitä jätin melko paljon ruiskuttamatta kun vilja näyttää jäävän poikkeuksellisen lyhyeksi. Mikään totaalikatastrofi ei kuitenkaan vielä ole syntynyt, koska kylvöt tuli tehtyä aikaisin, alkuunlähtö oli hyvä ja alueella on suurehko osa maista hikeviä. Sadot kuitenkin jäänevät melko keskinkertaisiksi vaikka orastumisvaiheessa oli jopa erinomaiset sato-odotukset. Maalajin ja rakenteen merkitys on nyt keskeinen.

Uutisoinnin perusteella märkyys on tänä vuonna vaivana suuressa osassa Suomea. Tästä kuivuusvyöhykkeestä on ollut vähemmän mainintoja, käsittääkseni se ulottuu länsirannikolla noin Vaasa-Oulu-välille.

Kylmyyttä on varmaan saatu koko maassa tasapuolisesti.

[Jari]

Täällä Pohjanmaan rannikolla on veden suhteen ihan päinvastainen tilanne. Kesäkuu kotiseudullani ollut eiliseen (su 29.6.) asti käytännössä sateeton. Ennen tuota päivää tullut vain 6 mm useana eri kuurona, eli käytännössä ei mitään. Kasvustot huusivat vettä halkeilevaan maahan. Su 29.6. tuli sitten noin 8 mm sade, joka on hyvä ensiapu lisäsateita odotellessa, mikäli niitä yleensä tulee.

Kylmyys on vaivannut täälläkin mikä yhdessä kuivuuden kanssa hidastaa kasvustojen etenemistä. Kasvunsääteitä jätin melko paljon ruiskuttamatta kun vilja näyttää jäävän poikkeuksellisen lyhyeksi. Mikään totaalikatastrofi ei kuitenkaan vielä ole syntynyt, koska kylvöt tuli tehtyä aikaisin, alkuunlähtö oli hyvä ja alueella on suurehko osa maista hikeviä. Sadot kuitenkin jäänevät melko keskinkertaisiksi vaikka orastumisvaiheessa oli jopa erinomaiset sato-odotukset. Maalajin ja rakenteen merkitys on nyt keskeinen.

Uutisoinnin perusteella märkyys on tänä vuonna vaivana suuressa osassa Suomea. Tästä kuivuusvyöhykkeestä on ollut vähemmän mainintoja, käsittääkseni se ulottuu länsirannikolla noin Vaasa-Oulu-välille.

Kylmyyttä on varmaan saatu koko maassa tasapuolisesti.

Komppaan täysin turkkia pl. kasvunsääteet, toki vettä on tullut enemmä, yhteensä kokonaista 17mm monessa eri kuurossa, eilinen sade tasan 1mm

Kasvunsääteen olen jättänyt pois yhdeltä vehnälohkolta sekä yhdeltä ohralohkolta, toki ohrat sai moddusta eka ruiskutuksessa 0.2-0.4l/ha. Just ajoin hyväkasvuiselle turvemaalle tautiaineet+korrensääde+hiveniä+hiukan typpiliuosta. Eka 12ha lohko terpalia 0.6l, en ottanut purkkeja mukaan kun luulin riittävän.Toiseen ruiskulliseen naapurilohkolla lisäsin vajaaseen litraan terpalin määrän. Viimeinen ruiskullinen samoilla määrillä, lie riittääkökään, 0.3-0.4l/ha moddusta eka ruiskutuksessa.

Reheviä on kasvustot hikevillä mailla, vieläkin sato-odotukset katossa pl. kuivimmat lohkot/lohkonosat jo menetetty. Kylvin aikaisin, pelto oli kuivaa kylväessä, päälle sai liiankin reilut sateet ja helteet. Noilla sateilla sai hyvän pohjan alulle pl. hukkuneet laikut. Viime vuonna tuli ennätyssato, keskisato todella hyvä kun uutismaitakin joukossa. Nyt näyttää osittain jopa paremmalta, kuustonnia on ehdoton pettymys usealla lohkolla mikäli kesästä tulee edes normaali... Panostettu on kovin ojituksista ja ravinteista lähtien, ruiskulla tehty vielä hyviin kasvustoihin kaikki tarvittava, joten satoa pitääkin tulla.

Laskin että 13 ainetta on saanut paras lohko, toki rikka-ainetta kahdenlaista, samoin tautiainetta ja korrensäädettä. Mutta ravinteina koemielessä sponsored by Yara Solatrel+Thiotrac, omiin nimiin pari kertaa Gramitrel ja vähän Mantraccia. Neljä eri ruiskutuskertaa, hukkakaura+moddus yks ajo ja testi"ruutu" toinen ajo. Typpiliuosta olisin laittanut hitusen kaveriksi viimeiseen ruiskutukseen, jos sitä olisi silloin ollut.

Kuulostaa paljolta, mutta ainemäärät kohtuullisia, gramitrelia+mantraciakin yhteensä alle pari litraa.

Nyt vain toivotaan lämmintä ja vettä lisää. Ellei kelit lämpene, puinnit menee myöhäiselle. Strobien määrä olen jo pudottanut ohrilla, ovat terveitä toistaiseksi ja kesän loppuminen kummittelee takaraivossa.

Niinjoo, yleisesti kasvustot erittäin vaihtelevia. Keltaista väriä tai vaalean vihreää näkyy kasvustoissa paljon, erittäin epätasaisia kasvustoja. Yhdistävä tekijä yleensä myöhäinen kylvö, 19. toukokuuta tuli rajusti vettä,samoin viikko myöhemmin. Onneksi omat kylvetty ennen noita sateita. Noilla tienoilla kylvetyt heikoimpia, aiemmin ja todella myöhään kylvetyt hyviä. Tosin kesäkuun puolella kylvetyt niin ja näin, litisteviljaksi ehtii mutta ehtiikö muuten. Osa vasta kaksi-kolmilehti asteella.

[ahma450]

Täällä halla ja kuivuus ovat kurittaneet viljakasvustoja kovalla kädellä.Tästä keski-suomen puolelle mentäessä kovat sateet ovat kellastuttaneet viljoja,ja iso osa sielläpäin vasta 2-3lehtivaiheessa Omat kasvustot keskimäärin hyviä/tyydyttäviä pääosan kylvin 20-25 toukokuuta muutama hehtaari 26.5 ne muuten hyviä.mutta lyhyttä vielä.Lämpöä pitäisi tulla pikapuoliin,muuten ei tuu mitään..Kumina kukkii erittäin komeasti jo kolmatta viikkoa.siitä odotan kohtuullista satoa.Tautiaineet vielä purkissa,mutta usein niiden ruiskutus mennyt heinäkuulle,mutta kyllä ne viikon sisään pitäs ruiskuttaa,tai jättää ens vuoteen

[hogi]

Mun viljelijäurani (9.vuosi menossa) parhaat kasvustot. Normaalisti täällä Läntisellä Uudellamaalla kärsitään kuivuudesta, mutta kerrankin on tullut vettä riittävästi. Joillain näyttää tosin ohrat jo kellastuvan, mutta esim. kaurat alkavat olla pelottavan hyviä.

Tämä muistuttaa vähän vuotta -87 jota isäni muistelee viljelijäuransa parhaana vuotena.

[Rubinjo]

Mun viljelijäurani (9.vuosi menossa) parhaat kasvustot. Normaalisti täällä Läntisellä Uudellamaalla kärsitään kuivuudesta, mutta kerrankin on tullut vettä riittävästi. Joillain näyttää tosin ohrat jo kellastuvan, mutta esim. kaurat alkavat olla pelottavan hyviä.

Tämä muistuttaa vähän vuotta -87 jota isäni muistelee viljelijäuransa parhaana vuotena.

Taitaa olla ainut viljelijä Suomessa joka noin muistelee ko. vuotta... Tänä vuonna tosiaan hyviä kasvustoja näkyy paljon. Tosin ei mitään verrattuna vuoteen 2009 jolloin KAIKKI natsas tässä Salon alueella melko laajaltikkin. Ohrasadot ylitti sillon kaikki odotukset... Nyt kerkes helle tökkäämään osan sadoista. Ykköstien eteläpuoli heikompi, mutta pohjospuolella parempaa.

[Vesa]

Kuivuus kurittanu täälläpäin kasvustoja ja sato-odotukset kyllä enintään kohtalaisen luokkaa. Hietikot kärsiny eniten kuivuudesta, eikä oikein viitti panostaakkaan epätasaisiin kasvustoihin. Multa ja turvemaat vähän pelastaa taas kun pidättävät edes vähän kosteutta. Tänään tosi pitkästä aikaa kunnon sadekuuro.

Tämmöistä alasajoa mulla viljelyhommat, palkkatyö odottaa syksymmällä.. .

[Don Essex]

Minulla 1987 oli koko 35 vuotisen viljelijäurani surkein. Tähkäidäntää, uppoamisia, paljon jäi peltoon, kun ei edes puoliteloilla varustettu puimuri pysynyt pinnalla. 1990 on se vuosi, mitä muistelen kaiholla...
Täällä kaakossa tämä vuosi ei kyllä näytä myöskään kovin hyvältä. Ohrat ovat vielä aika hyvässä kunnossa yhdellä tilan parhaista lohkoista. Vehnien yleisilme on keltaiseen vivahtava. Jäykät savimaat eivät läpäise riittävän nopeasti näin runsaita sateita. Härkäpavut ja herneet näyttävät toistaiseksi aika hyviltä. Taas tilan parhaita lohkoja.
Yleisilme ympäristössä on hyvin vaihteleva. On hyvännäköisiä kevytmuokattuja ja surkeita kynnettyjä ja päinvastoin. Vastikään suorakylvön aloittaneiden kasvustot ovat huonoista surkeisiin. Kauan eli yli 10 vuotta suorakylvetyt ovat selvästi parempia. Maan läpäisevyys ja multavuus taitavat kuitenkin olla ne merkityksellisimmät asiat.
Sateiden määrää en ole mitannut, mutta paljon on vettä täällä tullut. Oma tila ei ole pahimmalla alueella, joten meiltä itään kasvustot pääasiassa vain huononevat. Eikä kaikkialla ole edes kylvetty.
Kuitenkin jos tuo lämpö vielä heinäkuussa palaa, niin on ihan hyvät mahdollisuudet ainakin omilla pelloilla keskinkertaiseen satoon.

[kehveli]

Kylläpä tuntuu vaihtelevan olosuhteet taas tänä vuonna. Itsella tosiaan lähti kaikki menemään pieleen jo heti kylvöjen jälkeen. Rankkasateet ja kylmyys kuoretti kaikki ja uudestaan kylvin muutamia lohkoja. Uusintavedot ei tosin ainaakaan paremmin onnistuneet, koska uudet sateet tuli päälle Mutta kohtuulliset kasvustot on sentään vaikka alkavatkin kärsiä paikoin jo pahasti liiasta vedestä. Tautiruiskutuksia ei ole mitään asiaa mennä ajamaan. Ei märkyyden eikä jatkuvan sateenuhan takia.
Mutta ei tosiaan auta liikaa valittaa. muutamilla on täälläpäin vielä kylvämättä ja EU-aikaraja on täynnä..
Toukokuussa sademäärä yli 100 mm ja kesäkuussa suunnilleen saman verran. Näin märkää kevättä ja alkukesää en muista.

[Reissumies]

Mun viljelijäurani (9.vuosi menossa) parhaat kasvustot. Normaalisti täällä Läntisellä Uudellamaalla kärsitään kuivuudesta, mutta kerrankin on tullut vettä riittävästi. Joillain näyttää tosin ohrat jo kellastuvan, mutta esim. kaurat alkavat olla pelottavan hyviä.

Tämä muistuttaa vähän vuotta -87 jota isäni muistelee viljelijäuransa parhaana vuotena.

-87 muistetaan täällä vuonna jona mikään ei sujunut ja tavarat jäi peltoon........ Huonoista huonoin, ikinä!

[Cultor]

Mun viljelijäurani (9.vuosi menossa) parhaat kasvustot. Normaalisti täällä Läntisellä Uudellamaalla kärsitään kuivuudesta, mutta kerrankin on tullut vettä riittävästi. Joillain näyttää tosin ohrat jo kellastuvan, mutta esim. kaurat alkavat olla pelottavan hyviä.

Tämä muistuttaa vähän vuotta -87 jota isäni muistelee viljelijäuransa parhaana vuotena.

-87 muistetaan täällä vuonna jona mikään ei sujunut ja tavarat jäi peltoon........ Huonoista huonoin, ikinä!

Olihan se, lokakuun 11 puitiin vehnää ja raakaa se vielä oli. Jyvän kosteus lie ollut 40 ja 50 välillä. -62 oli kait yhtä huono vuosi, mutta silloin vielä kyettiin viljaa seipäällekin laittamaan. Tosin lokakuussa puimurilla puidusta kaurasta tuli silloin paremmin itävää siementä kuin maitotuleentuneena seivästetystä.

[Carnivor]

Omat kevätviljat taitavat tuottaa pettymyksen. Huhti-toukokuu oli liian kuivaa ja hellepäivät varmaan osuneet jyvien lukumäärän muodostumisen aikaan kriittiseen hetkeen. Ensimmäinen kunnon sade tuli 6 viikkoa kylvöjen jälkeen 12.6. ja sen jälkeen on sadellut sopivasti mutta ei auta enää kun korresta näyttää työntyvän ulos vaatimatonta lyhyttä tähkää.

Tieltä katsottaessa lohkot näyttävät ihan hyviltä, koska kasvustot ovat suht tasaisia. Syysvehnä näyttää läheltä katsottunakin hyvältä, samoin kuminat. Kevätvehnälle olisi varattu fungisidia ja typpiliuosta mutta eipä taida kannattaa ajaa. Toisaalta fungisidilla saisi ainakin kasvatettua vähäiset jyvät suuremmiksi. Kosteassa säässä taudit todennäköisesti ryöpsähtävät heti sään lämmetessä. Hankalia päätöksiä. Jälkiviisaana voi todeta että olisi pitänyt kylvää enemmän syysviljaa.

[ahma450]

-87 ja -98 huonoimpia viljavuosia mulla,tosin taisin sillo ajaa huonoimmat silppurilla aumaan.-90 oli parhaimpia kesiä.kuten myös 2000-2009,pois lukien 2004,jolloin suurin osa iti peltoon,3viikkoa satoi joka päivä,lokakuun alussa poutaantu,mutta liian myöhään.2000-2003 oli täälläpäin ihan ihanteellisia,viljaa ja etenkin rypsiä tuli kauheasti 2010 luvulla on ollu keskinkertasta,tämä vuosi ei vielä oo menetetty,lupas sateita,ja ens viikolla lämmintä

[Auts]

Vitsailin viimevuodesta naamakirjassa , että viljan keskisato pyöristyy 10 000 kiloon hentaarilta.

VArmaan katkee keskisadon nousu tähän vuoteen, muutama notkopaikka näyttää kellastuneen.

Sitten vähän edeltävän isännän ongelmia, mitä vanhempi isäntä puhunut ajoistaan.

Ns. märät vuodet 87 ja 98.

Ongelmia puimurin etenemisessä, kohtuu kostee hyvä sato.

2001kesäkuussa oli "kokeilu" ohran vesiviljelystä.
2000 kg /ha, hänen uransa pohjanoteeraus.


ps. 5,2 t /ha, kun ei pyöristä kymmeniintuhansiin.

[bouli]

Täällä on kasvustot pääsääntöisesti kylvöajankohdasta ja menetelmästä riippumatta hyvän näköisiä yhdellä poikkeuksella. Poikkeuksen tekee myöhäiset suorakylvökset, ne on suurimmaksi osaksi todella surkeita. Pahimmillaan vihreätä ei ole kuin salaojien paikoissa, kontrasti samoihin aikoihin kylvettyihin kevytmuokattuihinkin on todella suuri.

Sademäärissä on isoja eroja pienelläkin alueella mutta pääsäntöisesti vettä on tullut tosi paljon vähemmän kuin Reissumiehellä. Meillä kesäkuun sademäärä oli 97mm ja toukokuun n.30mm. Haihdunta tosin on ollut viimeiset viikot melkoisen olematonta joten maat on kyllä melko märkiä.

2004 on ollut mun viljelyuran aikana selkeästi surkein kasvukausi. Kylmä ja märkä. Rukiit murskattiin liimalaossa itäneinä peltoon, osa ohrista jäi puimatta kun pelto ei kantanut, lopuista tuli joku 2,5tn/ha. Amaretto vehnä oli ainut (kaiken logiikan vastaisesti) mikä onnistui kunnolla ja puitiin alle 20% kosteudessa.