Sampo-Rosenlew 690 vs. 680

[Valmettimies]

Mitä mieltä olette 690 ja 680 sampon eroista, tai vastaavista MF: n mallit. Puintikoneistohan niissä on sama, mutta pöydän leveydessä on ero. Eli mikä käytännön ero on?

[SamiT]

Ihan viimeisissä 690:ssä on myös isompi viljasäiliö, ei ole paljoa markkinoilla niitä koneita. Isomman pöydän taakse mahtuu leveämpi rengas, joitakin yksilöitä näkynyt jopa melko leveällä 30,5" vanteelle asennetulla Trelleborgin Twinillä varustettuna.

[masto]

konedata.net kertoo että 690 oli pääasiassa turbo-koneella.

[ahma450]

Kyllä nuo 30,5x600/60 Twinit sopii ihan hyvin tuolla 3metrin pöydälläkin,ei se juuri ulospäin levene.Märkinä syksyinä kaipaisin tuota leveämpää pöytää,ku pari kertaa on ojan penkka pettäny.Leveämmällä pöydällä ei tarvis ajaa niin lähellä ojaa.Vanhemmat 690mallit on ilman turboa.Jos kasvustot ok,niin ei sitä levempää pöytää kaipaa.Joissakin rahtipaikoissa kyllä

[hene75]

mulla olevassa 690 turbo masiinassa on myös hydrauliikalla pyörivä laonnostokela ja isompi säiliö.
on vissiin joku vientimalli

[ht]

Sampo 690 / MF 20XP on vakiona pidempi tyhjennystorvi hydr. käytöllä. Puimakoneessa sinällään ei ole mitään eroa 680/690 välillä.

Mulla on tommonen 690, vm. 87, uudemmalla pöydällä mutta vapari koneella.

Joku vientimalli on ollu tuolla hydraulisella kaatokelanpyörityksellä ja 14 jalan pöydällä.

[Valmettimies]

Noi tekniset erot sinänsä oon löytäny aika hyvin, mutta lähinnä ero käytössä kiinnostaisi, ei kellään taida olla kokemusta molemmista malleista, mutta... Tuos tulikin jo joitain seikkoja jotka puolustavat tuota leveempää pöytää. Ilmeisesti puintikoneisto ehtii selvittämään tuo leveemmän pöydän leikkaaman tavaran hyvin. Kuulin että 680 puitaessa yleinen "puintivirhe" on ajaa liian hiljaa eli koneistossa on liian vähän tavaraa.

[ajtn]

Olen puinut 680- ja 690-malleilla. 680 on ollut sekä normaalilla 3 m pöydällä, että leveämmällä pöydällä ja 690 sillä leveämmällä. Molemmilla koneilla on helpompaa puida leveämmällä leikkuupöydällä, koska avaukset on helpompia tehdä, kun etupyörät ei ole heti leikkuuleveyden reunassa. Ja kaarroksiakin pystyy tekemään jyrkemmin, kun ei pyörä tallaa puimatonta.

Samalla pellolla on ajettu 680 ja 690 Sampoilla 3,45 m pöydällä, ja molemmilla pystyi ajamaan samaa vauhtia moottoritehojen erosta huolimatta. Aika hyvää vauhtia niillä pystyy Etelä-Suomen pystyviljoissa ajamaan, lakoiset 2 m pitkät Pohjanmaan kasvustot on varmaan eri asia

Märällä kelillä on parempi, jos koneessa on se leveä taka-akseli, joka taisi olla vakio 690-mallissa jossain vaiheessa. Menee huomattavasti helpommin suoraan märällä pellolla kuin kapea taka-akselinen.

Hydraulikäyttöinen ja pitempi tyhjennysputki on parempi isoon kärryyn tyhjennettäessä. Vakiotorvi on vähän lyhyt ja matala, jos kärryt on korkeat. Pitkä putki on ollut lisävaruste ja kai vakiona ainakin viimeisissä ysikympeissä luulisin.

[marklain]

No nämä on kuultuja juttuja, mutta 690 piti ajaa hiljempaa, varsinkin jos on vaparikoneella.

Ja toinen juttu mitä tuohon pitkään torveen tulee, niin tyhjennys piti tehdä kaasu täysillä.
Jos jätti putken täyteen viljaa ja pysäytti tyhjennyksen, niin hihna ei jaksanut lähteä lähteä sitä uudelleen pyörittämään.

Muuten ihan pätevä laitos pikkualalle.
Sampo yleisongelma on että pientä oljenpätkää tulee viljasäiliöön. Mistä lie johtuu.

[SamiT]

Sampo yleisongelma on että pientä oljenpätkää tulee viljasäiliöön. Mistä lie johtuu.

Tuo oljenpätkäongelma oli mullakin viime syksyyn asti kunnes rohkenin laittaa säätöseulaa pienemmälle kuin ohjekirja kyseiselle tavaralle suosittaa, nyt on kaurakin puhdasta.

[ht]

No nämä on kuultuja juttuja, mutta 690 piti ajaa hiljempaa, varsinkin jos on vaparikoneella.

Ja toinen juttu mitä tuohon pitkään torveen tulee, niin tyhjennys piti tehdä kaasu täysillä.
Jos jätti putken täyteen viljaa ja pysäytti tyhjennyksen, niin hihna ei jaksanut lähteä lähteä sitä uudelleen pyörittämään.

Ei ole vielä tullut vastaan tilannetta, että kone sakkais ennenkuin iteltä loppuu pokka vauhdin suhteen. Kai jossain kasitonnarissa alkais hyytymään...

Tyhjennys lähtee päälle myös torvi täynnä, jos ei lähde ni remmin säätö pielessä tai muuten sökö.

[ahma450]

niitä peltejä pitää viljasäiliön sisällä säätää niin että jaksaa pyöriä.Kun ostin tuon oman ja puin ensimmäisen säiliöllisen kuivaa ohraa:tulos ruuvi jumittui Oli siinä hommaa saada se pyörimään.sen jälkeen säädin noita peltejä vähän pienemmälle,ei ole enää ongelmia ollut tuon suhteen.

[SS]

Sampon "Pöytä-putoo" - tosikertomukset lähtevät useimmiten keskieuroopalaisen kaluston leiristä. Tuo Sampon säiliön peltien säätäminen on todellakin vähän tunnettu asia. Sitä voi miettiä vaikkapa niksmannin tekeleessä, pää ylpeästi pystyssä, kun märällä viljalla istuskelee kärryn vieressä, klopisee, klopisee, mut mitään ei tule torvesta.

-SS-

[Viljami]

Meillä oli aikoinaan 1989-mallinen 690 Tanskan vientimalli 345-pöydällä. Säiliön säätöpelti ei siinä ainakaan ollut vakiona, mutta oli pakko laittaa heti alkuunsa, jotta ruuvi jaksoi säiliön tyhjentää. Protoversion muoviset kaatokelanpiikit olivat liian joustamattomat eivätkä kestäneet. Lähettivät uudet tuotantoon tulleen version piikit, jotka kestivät murtumatta. Kaipaamaan tuosta puimurista on jäänyt vahvaa hydraulista kaatokelanpyöritystä, jossa oli kunnolla voimaa takaisinpyöritykseen.

[brynolf]

Säiliön säätöpelti??Tarkoitetaanko tässä nyt sitä v-mallista peltiä joka on säiliön pohjaruuvin päällä?.Doitsissa säätyy veivillä ihan ulkopuolelta.