Rotoseeder kylvölaite saneeraus ja kerääjäkasvien kylvöön?

[Maajussi66]

Onko kokemuksia tällaisesta Ekotjänstin markkinoimasta laitteesta.

Ajattelin että sillä voisi kylvää kerääjä ja saneerauskasveja...
Vai onko muita hyviä vaihtoehtoja, kun nykyisessä kylvökoneessa ei ole piensiemenkylvöyksikköä

http://www.einboeck.at/index.php?option ... 99&lang=en

[kehveli]

Minulla on Lehner ja se ainakin pelannut hyvin.

Kerääjäkasvin kylvö on mietityttänyt kovasti tässä viimeaikoina. Ensinnäkin mitä kylväisi ja mihin aikaan. Riskittömin ajankohta läpikasvun estämiseksi olisi varmasti vasta rikkakasvitorjunnan jälkeen ruiskutusurista, mutta se ei kevyellä siemenellä enää onnistu näillä vehkeillä. Olisi oltava monta viskaa puomissa tai sitten puhallinkone letkuilla. Kustannukset nousevat liian suuriksi tähän käyttöön...

Laittakaapa kommettia omista suunnitelmista.

[Rubinjo]

Tässä yksi vaihtoehto: Ainakin pienet alat voi sekottaa viljan joukkoon kylvön yhteydessä.
Suurtietäjä Aulis Ansalehdon ohje.
Eilen näin juuri kuvia ko. menetelmällä kylvetystä raiheinästä ja ihan kelvollinen kasvusto näytti olevan.

[kehveli]

Tuleeko raiheinä helposti viljan "läpi".
Ainakin mahdollisessa lakotilanteessa melkoinen katastrofi nämä kylvön yhteydessä laitetut kerääjakasvit. Näin olettaisin.

[Agronautti]

Tarkoitus on kokeilla ruiskutuksen jälkeen kylvää kerääjää. Kylvökalustohan mulla käy siihen tarkoitukseen hyvin, pneuma+rikkaäes (12m) jolloin siemenet tulee kevyesti mullattuakin.

Myös kerjääjien kylvöä urakointina olisi tarkoitus tehdä keväällä/kesällä..

[marklain]

Itse olen pohtinut kasvinsuojelua (rikkakasvitorjuntaa) kerääjäkasvien yhteydessä.

Ilmeisesti hukkakaura torjunnan saa unohtaa, jos kerääjäkasveja viljakasvustossa?
Ja jos ei voi kylvää kerääjiä, muuten kuin kylvön yhteydessä kylvökoneella, niin millaiset torjunta-aineet eivät vahigoita kerääjiä?

[Carnivor]

Apilan luulisi kestävän hukkakaura-aineita. Raiheinät taas kestävät kaikkia mikä sallittu suojaviljalle. Itse ajattelin kylvää apilaa kiekkovannaskylvökoneella viljan ollessa 2-4 lehtiasteella. Edellyttää toki että maa on riittävän kuivaa. Rikkakasviruiskutus sitten lehtivaikutteisilla aineilla noin viikon kuluttua, jolloin oletan ettei apilat ole vielä taimettuneet. Auki on vielä mikä on se päällyskasvi ja pitääkö päälyskasvin siemenmäärä pienentää? Kuinka tasaista kovassa kasvussa apilan pitää olla mahdollisten tarkastajien mielestä?

[SS]

Täällä kohdentamisalueella on karjatalouden hävittyä heinänviljelystä parhaimmillaan vuosikymmeniiä. Siksi tuntuu turvattomalta alkaa sitä heinää sinne juureen kylvää, ihan normaalisti kylvön yhteydessä, niin kuin muistamme semmoisena keskenkasvuisena sitä heinää lisätyn. Sitä kutsutaan suojakasviin kylvöksi. Ihan luonteva heinänkäynnistystapa.

Toinen asia sitten on, onnistuvatko lokakuun alkuun turvotettavat 7 tonnin kevätvehnät, heinäkuun lopussa puitava harvahko ja pitkänlainen ohra ehtii mainiosti alta pois. Toiveajattelua lienee kuivaan kevätkesän tuhkaan saada hyvästi orastumaan sinne juureen. Kylvettäisiinhän viljakin silloin näille minuuttisaville, jos se juhannuksen alus hyvä aika olisi ? Se on niin tuurista kiinni, kun sadekuurot kiertävät, mut eivät tule kohdalle.

Varmaan apilakerääjäsuunnitelmilla ajatellaan, että typpeä kerää ja tienaa lisää rahaa satasen päälle. Et niinkö syödään ja säästetään kakku ja turvotetaankin sitä vielä samalla. Ei taida oikein mennä noin. Jos voimaa ei ole järjettömän lantapommin muodossa laitettu pohjalle, ei siellä ole juurikaan kerättävää, keinolannoiterajoitusten puristuksessa. Voi käydä niin, että siinä Amaretossa on 10 % sijasta 9% valkuaista, ja juuriheinä siellä tyvessä sitten luovuttaa mukavasti typen joulun seutuvilla sitten, vars' ojaan.

Glyfosaatin myyntiin tulee piristys. Samoin siemensuppiloviskoviskojen myynti tuottaa satoa, parasta sellaista. Satokausi on jo alkanut tänä talvena.

-SS-

[kehveli]

Taidan ostaa halvan mönkijän ja laittaa piensiemenkylvimen takatelineelle. Ajelen sitten orasvaiheessa muutamalle lohkolle jotain heinää kokeeksi

[masto]

Tai mitä jos jättäisi multaamatta tai äkeen jälkiharalla multaa jos vaan riittävän kuivat kelit?

[ht]

Suunnitelma on virittää Hardi Twinin puhaltimen päälle pätkä Jukon heinäsiemenlaatikosta ja laittaa sähkömoottori pyörittämään syöttölaitetta. Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä valkoapilaa pari kiloa/ha.

Miltä kuulostaa..?

[aarne]

Onko jo tiedossa miten kerääjäkasvien viljelyä on tarkoitus valvoa tarkastuksissa? Pitääkö esimerkiksi olla kylvettynä tietty määrä siementä (kg/ha) ja kylvetty määrä pitää osoitttaa kuittien perusteella (eli samaan tapaan kuin lannoitteiden valvonnassa)? Vai valvotaanko tätä jotenkin kasvuston kuntoa tarkastelemalla ? Vai jollain muulla tapaa?

Jos valvonta perustuu kylvömäärään niin mikä mahtaa olla minimi kylvömäärä kullekin kerääjäkasville?

[Rubinjo]

a) Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen varsinaisen
viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia
ravinteita. Kasvusto myös suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen.
Voit kylvää kerääjäkasvin:
• viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä;
• viimeistään viljan orasvaiheessa esimerkiksi rikkakasviäestyksen yhteydessä; tai
• viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta, kuitenkin viimeistään 15.8.

Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu nurmiheinä, apila tai muu
nurmipalkokasvi, öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi tai
näiden kasvien seos. Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko
kasvulohkolla. Kerääjäkasvin avulla et voi perustaa monivuotista nurmea,
viherlannoitusnurmea tai seuraavan vuoden viljelykasvia. Kasvuston voit muokata tai
kyntää aikaisintaan 1.10. Kerääjäkasvikasvuston voit päättää kemiallisesti
aikaisintaan 15.9.

[Don Essex]

Näyttäisi, että valvotaan kasvustosta.pitää olla tasaisesti lohkolla. Kohta 20.
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/lausu ... s_MMMa.pdf

Tuossahan se juuri tulikin Rubinjolta.

[Kari]

a) Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen varsinaisen
viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia
ravinteita. Kasvusto myös suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen.
Voit kylvää kerääjäkasvin:
• viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä;
• viimeistään viljan orasvaiheessa esimerkiksi rikkakasviäestyksen yhteydessä; tai
• viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta, kuitenkin viimeistään 15.8.

Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu nurmiheinä, apila tai muu
nurmipalkokasvi, öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi tai
näiden kasvien seos. Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko
kasvulohkolla. Kerääjäkasvin avulla et voi perustaa monivuotista nurmea,
viherlannoitusnurmea tai seuraavan vuoden viljelykasvia. Kasvuston voit muokata tai
kyntää aikaisintaan 1.10. Kerääjäkasvikasvuston voit päättää kemiallisesti
aikaisintaan 15.9.

Pari kommenttia, onneksi tähän tuil tämä kemiallisesti päättämisen aikaraja jo 15.9 - muuten olisi ollut blokannut pois syksyn juolaruiskutukset käytännössä kokonaan.
Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko
kasvulohkolla. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että pitää lannoituksessa varautua siihen, että myös kerääjäkasville jää voimaa vielä sen "kasitonnarin" jälkeen?
Tuossa edellisen kauden typpilaukkutestissä kun ei maahan ole kunnon sadon jälkeen koskaan mitään jäänyt - miksi jäisi jatkossakaan?