Olkien paalaus

[J.T.S]

Morjes,

Onko teillä millaisia näkemyksiä olkien paalauksen vaikutuksista maan kasvukuntoon viljatilalla? Maat on pääasiassa hietamoreeneita ja Etelä-Savossa kun ollaan niin varsin kaliköyhiä. Karjatilallinen olisi halunnut tulevan syksyn olkia, ilmeisesti ilman, perusteella että säästän typessä 10kg/ha. Käsittääkseni olkien mukana poistuu jossain määrin kalia ja fosforia ja onhan se jonkinlainen biomassakin peltoon silputtuna/kynnettynä.

Kiinnostaisi nuo vaikutukset pidemmällä aikavälillä, lieneekö kenelläkään mitään muistikuvaa mistään tutkimustiedosta tai kokemusperäistä tietoa. Mielelläänhän noita toki kuivikkeeksi antaisi, mutta ihan ilman en kyllä luovu. Karjalantaan olen olkea vaihtanut, suunnilleen suhteella 3tn lantaa/hehtaarin oljet, joka on mielestäni ollut hyvä diili. Ja tämä 1/3 vilja-alasta, kun määrät on käyneet mukavasti ja minusta joka kolmas vuosi oljen paalaus on tuntunut ajatuksena turvalliselta. Ajatustasolla ei oikein innosta lisätä olkien luovutusta.

[Auts]

http://www.sbe.fi/SBE/Sopimukset_files/ ... aminen.pdf

Tuommoinen löytyi pikaisesti.

[TumppiW]

Tuossa SBE selvityksessä viitattiin siihen, että raskailla mailla oljen poistosta harvemmin kuin joka toinen vuosi ei ole haittaa. Etelä-Savon hietamoreeneilla ja kaliköyhissä tilanteissa homma on aivan toinen.

Jos annat olkea pois, ja haluat päästä takaisin "nollille", niin:
- poistuvat kasvien käyttökelpoiset ravinteet pitäisi saada takaisin
- lohkon hiilitase pitäisi saada takaisin samoille tasoille (veikkaan, että lohkot eivät ole erm, vaan että multavuutta olisi mielekästä nostaa)

Esim. 5 t k.a/ha olkea kun poistetaan, siinä menee suunnilleen (taulukkoarvot alla):
- 5 kg P, 75 kg/ha K, 10 kg S, 14 kg Ca, 5 kg Mg
- 100 g Zn, 300 g Mn
- 2250 kg hiiltä oljessa (saksalainen Humusbilanz vaikutus 7 kg/t olkea, 35 kg/ha humusta)

Tuota kun lähtee esim. patenttikalilla kompensoimaan, niin kalin osalta tarvitaan 300 kg/ha patenttikalia (207 €/ha, samalla rikkiä ja magnesiumia vähintään tarpeeksi). Tai jotain 18 t/ha naudan kuivikelantaa riittäisi myös kaliumin palautukseen, samalla tulisi useimmat muut ravinteet myös. 2 t kuivikelantaa/ha riittäisi humustaseen kannalta kompensoimaan hiilihävikin.

Eli, jos vaihdat olkea lantaan, niin joku 3 t/ha on varmaan hyvä pohja, siihen päälle jonkun muun kaliumlähteen levityksen kustannukset ja mahdollinen mangaanilannoite. (Savi- ja hiesumailla sitten voi olla hövelimpi.)


Taulukkoarvot oljelle:
https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal ... code=10001
Kalsium (Ca) 2,8 g/kg ka
Fosfori (P) 1,0 g/kg ka
Magnesium (Mg) 1,0 g/kg ka
Kalium (K) 15 g/kg ka
Natrium (Na) 0,2 g/kg ka
Rikki (S) 2,0 g/kg ka
Kloori (Cl) 9,0 g/kg ka
Rauta (Fe) 70 mg/kg ka
Kupari (Cu) 4 mg/kg ka
Sinkki (Zn) 20 mg/kg ka
Mangaani (Mn) 60 mg/kg ka
Jodi (I) mg/kg ka
Koboltti (Co) 0,10 mg/kg ka
Molybdeeni
(Mb) mg/kg ka
Seleeni (Se) mg/kg ka

[J.T.S]

Kiitokset linkistä mielenkiintoiseen raporttiin ja iso kiitos jäsen TumppiW:lle perusteellisesta vastauksesta.

Ei ole tullut aiemmin perehdyttyä oljen ravintosisältöön tarkemmin. Kaliumia näkyy poistuvan yllättävän paljon. Multavuuttakin kaivattaisiin lisää valtaosalle lohkoista. Rikki on ainut ravinne mitä täällä on luontaisesti runsaasti. Jatkan nykyisellä oljen luovutuskuviolla.