-= Maatalous Foorum =-

aurajokilaivuri kirjoitti:

Pasi kirjoitti:Kyllä lisälannoituksen niin äkkiä tekee ettei aika tuskin on ongelma. Mielestäni ratkaisevampi tekijä on, onko ajouria vai ei. Ilman uria tulee helposti niin paljon vihreitä mukaan, että rahallinen hyöty voidaan menettää sitä kautta.

Jos lisälannoituksen voi tehdä samalla työleveydellä kuin tautiruiskutuksen, ne urat on jo tallottu ja toiseen kertaan ajaminen lannoitteenlevittimen kanssa ennemminkin varmistaa niiden tallattujen maassapysymisen kuin lisää vihreän tavaran määrää.

Kyllä se vehnän ruiskutusjäljestä nousee vihreä ylös...
Mähän ajan vehnälle T1 ja T2 ruiskutuksen isolla Jontulla kun samalla lykätään etupäästä lannoitetta. T3- ruiskutuksen teen pienemmällä nelikolla..Silti pitää erikseen käydä tallomassa renkaanjäljet maahan.. Kapeempaa rengasta pitäisi laittaa
Jos vilja-alaa olisi enempi, niin sitähän voisi puida ruiskutusjäljet erikseen ja myydä ne murskeviljaa käyttävälle tilalle..

kylmis kirjoitti:Mulla on viljelyssä sellainen näkökanta, että laadun tavoitteleminen on paljon kiinnostavampaa kuin rehun tuottaminen. Rehua kun tuppaa tulemaan muutenkin. Neljä vuotta on nyt vehnää ollut viljelyssä ja tämän ajan paras sato oli tänä vuonna Kruunusta saatu 4600kg/ha. Jos Quarnasta saisi edes 4t/ha ja siinä olisi takeet paremmasta valkuaisesta, niin kyllä mun mielestäni on ihan järkevää siirtyä siihen. Ainakin tämän hetkisellä markkinatietämyksellä preemio leipävehnän eduksi on jonkinmoinen.

Jaettu lannoitus kiinnostaa jonkun verran, mutta sivutoimisella viljelijällä tuo työllistävä vaikutus on jonkinmoinen. Ei osaa vielä varmaksi sanoa, vaikka asiasta innostuisikin.

Jätä 30kg keväällä typpeä käyttämättä, jos kesä näyttää lupaavalle sadon suhteen niin soita urakoitsija levittämään. Jos ei niin säästä lannoitteet ensi vuoteen. Levityskustannus 15e/ha. Lisävalkuaisestahan ei makseta kuin vasta 15,5% jälkeen, joten leipävehnän saaminen noilla lajikkeilla ei kovin kummoista lannoitusta huonona kesänä vaadi?

Edit. Urakoitsijan kaluston voi säätää ajourien mukaan, tai jos niitä ei ole niin työleveys tappiin yli neljäänkymmeneen metriin.

tonii kirjoitti: Jätä 30kg keväällä typpeä käyttämättä, jos kesä näyttää lupaavalle sadon suhteen niin soita urakoitsija levittämään. Jos ei niin säästä lannoitteet ensi vuoteen. Levityskustannus 15e/ha. Lisävalkuaisestahan ei makseta kuin vasta 15,5% jälkeen, joten leipävehnän saaminen noilla lajikkeilla ei kovin kummoista lannoitusta huonona kesänä vaadi?

Edit. Urakoitsijan kaluston voi säätää ajourien mukaan, tai jos niitä ei ole niin työleveys tappiin yli neljäänkymmeneen metriin.

Mitä tarkoitat ettei makseta valkuaisesta? 15% ja yli, hyvitys oli 25€/tn. Siitä asteittain pieneni,13.2% sai hyvitystä vitosen tonnille. Perushinta 125€/tn eli maksimi pelkällä valkuaishyvityksellä 150€/tn+ mahdollisia muita lisiä. Kannattaa jo yrittää,vrt. rehuvehnä!

Jari kirjoitti:

tonii kirjoitti: Jätä 30kg keväällä typpeä käyttämättä, jos kesä näyttää lupaavalle sadon suhteen niin soita urakoitsija levittämään. Jos ei niin säästä lannoitteet ensi vuoteen. Levityskustannus 15e/ha. Lisävalkuaisestahan ei makseta kuin vasta 15,5% jälkeen, joten leipävehnän saaminen noilla lajikkeilla ei kovin kummoista lannoitusta huonona kesänä vaadi?

Edit. Urakoitsijan kaluston voi säätää ajourien mukaan, tai jos niitä ei ole niin työleveys tappiin yli neljäänkymmeneen metriin.

Mitä tarkoitat ettei makseta valkuaisesta? 15% ja yli, hyvitys oli 25€/tn. Siitä asteittain pieneni,13.2% sai hyvitystä vitosen tonnille. Perushinta 125€/tn eli maksimi pelkällä valkuaishyvityksellä 150€/tn+ mahdollisia muita lisiä. Kannattaa jo yrittää,vrt. rehuvehnä!

Sulla sattuu Jari olemaan "oikea" mylly lähettyvillä, joka ymmärtää hyvälaatuisen pullaviljan päälle. Itsellä lähti samoille seuduille hetki sitten yksi kuorma 14,6% nisua. Eipä Agri ja Avena suuresti pienestä "ylityksestä" palkitse - ikävä kyllä.

Jari kirjoitti: Mitä tarkoitat ettei makseta valkuaisesta? 15% ja yli, hyvitys oli 25€/tn. Siitä asteittain pieneni,13.2% sai hyvitystä vitosen tonnille. Perushinta 125€/tn eli maksimi pelkällä valkuaishyvityksellä 150€/tn+ mahdollisia muita lisiä. Kannattaa jo yrittää,vrt. rehuvehnä!

Ei täällä ainakaan ole maksettu, tavoite on mahdollisimman vähän yli 12,5% valkuainen, jolloin typpeä ei mene turhaan valkuaiseen, vaan ylimääräiset satoon. Amaretto on varsin haastava ollut, mutta ei vielä luovuttamispisteessä.

Jari kirjoitti:15% ja yli, hyvitys oli 25€/tn. Siitä asteittain pieneni,13.2% sai hyvitystä vitosen tonnille. Perushinta 125€/tn eli maksimi pelkällä valkuaishyvityksellä 150€/tn+ mahdollisia muita lisiä. Kannattaa jo yrittää,vrt. rehuvehnä!

Se on tuo perushinta aika korkealla, onkohan hinnannousu jo alkanut ? Ei etelässä ole näin korkealla ollut aikoihin. Ja tuo valkuaishyvitys siis 25 eur/tonni viiden tonnin sadosta, 1 tonni 12.5%: n valkuaisen viljaa. Noissa myöhäisissä ja taudinkestävissä on vielä sekin etu, ettei surkastuneita juurikaan ole, hehtopainot ovat valtaisat, eli laatuvähennyksiäkään ei tule, nin kuin esim. joissakin syysvehnissä ja kuivuudelle aroissa kevätvehnissä.

Satoeto näyttäisi olevan noin puolitoista tonnia näiden Trappen yms. kaltaisten satoisien osalta. Epoksellakin kun pääsi jo yli 12:n , ilman mitään ruiskutuksia ja jälkilevityksiä, ilman karjanlantaa, ilman tautiaineita, 127 kg N typpilannoituksella. On ollut vaan niin kuivia vuosia peräjälkeen, että on joutunut pudottamaan typpitasoa, olisiko tämä vuosi hiukan sitä ongelmaa lievittänyt. Tuo Farmit netissä oleva typpilannoitusohje on siitä hauska, että siinä on jopa 200 kg typpitasot, ja silloin rupeaisi Amaretosta ja Trappesta rahaa pukkaamaan. 7-8 tonnia 14% leipävehnää. Jösses. Kukahan Suomessa viljelee ilman ympäristötuen typpirajoja, vai viljeleekö kukaan ?

Teollisuusleipomot ovat turboahtaneet oman taikinakoneensa hyväksikäyttämään ylijäämäkananmunanvalkuaista yms, eivät ne sitä huippulaatuista vehnää tarvitse. Sinne ne samaan siiloon menee ja "välivehnää kyytipojaksi".

-SS-

SS kirjoitti:

Jari kirjoitti:Tuo Farmit netissä oleva typpilannoitusohje on siitä hauska, että siinä on jopa 200 kg typpitasot, ja silloin rupeaisi Amaretosta ja Trappesta rahaa pukkaamaan. 7-8 tonnia 14% leipävehnää. Jösses. Kukahan Suomessa viljelee ilman ympäristötuen typpirajoja, vai viljeleekö kukaan ?

Oliskohan jotain perunanviljelijöitä tms ilman ympäristötukea?

Nitrattiasetuksesta vaan ei pääse siltikään eroon, ja siihen jää kuitenkin vain 20 kg eroa.

tuossa voisi kyllä olla kehittämisen paikka sikäli että esim lehtivihreämittauksella todennetun typen tarpeen voisi lannoittaa nitraattiasetukseen asti.

Trappen kanssa oli pieni ongelma värikorttien kanssa, tähkälle tullessa lehti muuttuu niin siniseksi ettei vertailu korttipakkaan oikein enää onnistu. tosin samapa se, siitä ei leipävehnää näytä saavan millään laillisella tempulla.
satotaso tosin lohduttaa, ja nykyhinnoittelulla 6 tn rehuvehnää taitaa maksaa saman kuin 5 tn leipävehnää eikä tarvitse murehtua sakoluvusta.

Esim Kalle Oivanen Nousiaisissa luopui ympäristötuesta, koska oli sitä mieltä että se on typerää satotasoja rajoittavaa byrokratiaa. Mutta noista lannoitustavoista. Mistä johtuu että syysvehnät tuottavat samalla typpimäärällä heikommin kuin kevätvehnät? Olen arvellut että syy voisi olla lannoitteen pintalevityksessä ja luettuani Leipä Leveämmäksi lehdestä Yaran lannoitustapakokeista epäily vain vahvistui. Pintalevityksellä oli kuivana vuonna saatu jopa 1600 kg heikompi sato kuin sijoituslannoituksella. Pitäisikö syysvehnien kevätlannoitukseen kehittää sijoituslannoitusmenetelmä?

Carnivor kirjoitti: Mistä johtuu että syysvehnät tuottavat samalla typpimäärällä heikommin kuin kevätvehnät?

Ehkäpä voisi johtua syysvehnän huomattavasti rajummasta juuristosta ja siitä, että se ottaa ravinteet syvemmältä(ehkä). Vai onko sama juttu myös lehtilannoituksen kanssa?

Carnivor kirjoitti:Pitäisikö syysvehnien kevätlannoitukseen kehittää sijoituslannoitusmenetelmä?

tuota lannoitusta syysvehnälle keväällä on kokeiltu mm. virossa.
kokeessa kevätlannoitus tehtiin rapidilla, normaalien lannoitevantaiden kautta.

rapidilla (tai millä tahansa muulla lautaskylvökoneella) vehnä saa sen verran siipeensä että innostuu pensastumaan reilusti, JOS olosuhteet ovat edulliset.

Toinen koe minkä minä itse olen tehnyt on laittaa kaikki typpi normaalilla kasvinsuojeluruiskulla, 7 reikäisten reikäsuuttimien kautta.
kyseessä oli todella kuiva kevät ja 400l/ha määrällä laitettu vesi/nestelannoite aikaan sai sen että lannoite meni kasvin käyttöön käytännössä heti. eron huomasi jo muutaman päivän jälkeen.

-a

Tämä syysvehnien myöhästetty lannoitusmuoti tuli nuorien korskeiden neuvojien mukana joskus 1980-luvulla. Vielä 60-70-luvuilla kevätlannoitus tehtiin heti lumien sulettua, tai jopa vielä loppujen lumien päälle. Ja sen verta paljon apulantaa, että niikö raekuuron jälkeen oli salpeetarista maa valkosena. Ensin maa kuivui, sitten kostui uudelleen, vasta kun routa suli. Lannoite painui juurien käyttöön. Lannoitus tehtiin yöpakkasten jälkeisenä aamuna, ei kuraakaan noussut pyöristä.

SItten juu tuli muodiksi lannoittaa vasta melkein polvenkorkuiselle syysviljalle, pitkälle toukokuuta.

Keltaista on silloin lounaissuomalainen syysvilja koko sydänkesän, aina heinäkuun puoliväliin asti, jolloin sateet alkavat. Ja sitten meneekin se kärsivä ohutkorsinen heinävehnä lakoon että romps.

Kun tulee se puuttuva 300 mm parissa viikossa.

-SS-

Hmm, en ole kuullutkaan tuollaisesta myöhästetystä syysvehnän lannoituksesta. Itse olen ollut siinä uskossa, että parhaiten toimii toi keväällä niin aikaisin kuin mahdollista, sitten hiukan lisää kesäkuulla ja lopuksi ruiskulla tähkälle juuri keltatuleentumisen alkaessa.

Minkä hintaista tuo typpiliuos on ja mikä on väkevyys? Ja ihan maatalouskaupasta? En ole koskaan käyttänyt mutta ensi vuonna pitänee ottaa tuokin kikka käyttöön kun pelkkä lannoituksen jakaminen ei riittänyt amaretolle.

Jorma kirjoitti:Hmm, en ole kuullutkaan tuollaisesta myöhästetystä syysvehnän lannoituksesta. Itse olen ollut siinä uskossa, että parhaiten toimii toi keväällä niin aikaisin kuin mahdollista, sitten hiukan lisää kesäkuulla ja lopuksi ruiskulla tähkälle juuri keltatuleentumisen alkaessa.

Edellisessä viestissä oli kyse aikaisesta kevätlannoituksesta, nykyään se tehdään myöhässä.

masto kirjoitti:Minkä hintaista tuo typpiliuos on ja mikä on väkevyys? Ja ihan maatalouskaupasta? En ole koskaan käyttänyt mutta ensi vuonna pitänee ottaa tuokin kikka käyttöön kun pelkkä lannoituksen jakaminen ei riittänyt amaretolle.

Itse ostin tuota Keskolta, tavara tuotiin säiliöautolla. Hintaa en kyllä muista, suunnitteluohjelma antoi hinnaksi 1681,88e/tn. Voiko se olla noin hemmetin kallista?? Urea 272,65e/tn eli itse liuottaen pääsee melko hyville palkoille. Pitää selvittää hinnat, koska varastot on niin vähissä, että hankinta on edessä itselläkin.
http://www.yara.fi/fi/Tuotteet/Tuotteet ... iliuos.htm

tonii kirjoitti:Edellisessä viestissä oli kyse aikaisesta kevätlannoituksesta, nykyään se tehdään myöhässä.

Jaahas, joka päivä oppii jotain uutta. Milloinkohan lanseerataan "oikea-aikainen kevätlannoitus"..