-= Maatalous Foorum =-

Rubinjo kirjoitti:Hyvä vehnä toi Demonstrant. Naapurilla ollu jo usean vuoden simenviljelyssä. Olis VARMASTI blokannu pois sen jos ei ois käypänen. Lakoontumisherkkyyttä ei ole ollut havaittavissa. Varmistuksenhan voi tehdä pienellä annoksella CCC:tä, jolloin kustannus käytännössä olematon.
Niin se toinen lajike vois olla Wellamo jos nimenomaan "keskiaikuista" leipälaatusta haluat.

Alustavien omien mittausten mukaan hl-paino Demonstrantissa on korkea, yli 83 kg ... mut kuivana jyvä on siis tunnusomaisen pientä, tulee ihan Manu mieleen.

Niin leipävehnänä vasta käytännön viljely kertoo laatutekijät vaikeina syksyinä. Nyt jäi pari kuivurillista odottamaan peltoon, josko tämmöstä tihkua kestäis pitempään.

Juu CCC on hyvä aine ja halpa, saattaa kuitenkin olla jossakin vaiheessa mustalle listalle tulossa, jäämä- ja muiden kloorattujen hiilivetyjen negatiivisen julkisuuskuvan takia. Esim. Tanskassa ei taideta enää käyttää. Ja oljen käytölle on rajoitukset, kevätvehnän olki on hyvä kuivike.

Epos on esimerkki vehnästä, jossa on äärimmäisen vahva korsi, semmoisen kun saisi näihin muihinkin. Epos on niin mahdottoman myöhäinen, tänä syksynä alkaisi oikeasti huolestuttaa.

-SS-

SS kirjoitti: Alustavien omien mittausten mukaan hl-paino Demonstrantissa on korkea, yli 83 kg ... mut kuivana jyvä on siis tunnusomaisen pientä, tulee ihan Manu mieleen.

-SS-

Eikö pieni jyväkoko ole vain ja ainoastaan hyvä juttu nykyisin? vai maksaako joku siitä?

ja101 kirjoitti:Meillä kun on toisena kevätvehnänä ollut Epos ja siinä on juuri tuota vikaa, että sakoluku ei kestä yhtään. Sen vuoksi osittain halutaan luopua lajikkeesta. Lisäksi tänä vuonna, kun kosteutta on riittänyt niin Epos on todella surkeen näköistä verrattuna Zebraan. Hyvä verrata, kun samalla pellolla samaan aikaan kylvetty molempia.

Joo Zebra tykkää tuoreesta ja kasvaa viileässäkin, kuivana kuivana aikana kovilla savimailla herkästi surkastuu. Kuitenkin pelastanut monen huonon vehnävuoden viljanlaadun.

Epos ei pidä alkukesän viileydestä. Samoin tuntuu pilvinen sää surkastuttavan sen täysin. Kylmään maahan jos kylvää, niin saattaa orastuminen kestää kolmekin viikkoa ! Silti sakolukua en ole huomannut ongelmaksi, ja on se savi- ja hiesumailla huippusatoisa, kun se sille päälle sattuu.

Siksipä meiltä ei ole Zebraa pois laitettu, se on aikas kenttäkelpoinen perusvehnä.

-SS-

Sivusta seuranneena, Epos vaatis kaikki lääkkeet niin satoakin tulee. Ilman roppia ei selviä ollenkaan.

Radon kirjoitti:

SS kirjoitti: Alustavien omien mittausten mukaan hl-paino Demonstrantissa on korkea, yli 83 kg ... mut kuivana jyvä on siis tunnusomaisen pientä, tulee ihan Manu mieleen.

-SS-

Eikö pieni jyväkoko ole vain ja ainoastaan hyvä juttu nykyisin? vai maksaako joku siitä?

Isommasta kilomäärästä viljaa maksetaan enemmän kun pienemmästä. ( Esim. Miljoona 0,03 g painavaa jyvää vs. miljoona 0,05 g painavaa jyvää.)

Rubinjo kirjoitti: Isommasta kilomäärästä viljaa maksetaan enemmän kun pienemmästä. ( Esim. Miljoona 0,03 g painavaa jyvää vs. miljoona 0,05 g painavaa jyvää.)

Ei isompi jyväkoko kyllä ole mikään tae paremmasta satotasosta, enempikin lajikeominaisuus.

Radon kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti: Isommasta kilomäärästä viljaa maksetaan enemmän kun pienemmästä. ( Esim. Miljoona 0,03 g painavaa jyvää vs. miljoona 0,05 g painavaa jyvää.)

Ei isompi jyväkoko kyllä ole mikään tae paremmasta satotasosta, enempikin lajikeominaisuus.

Joopa joo, antaa olla...

Hätäisimmät aloitteli perjantaina puintejaan. Kauralla kosteus ollut 30% päiväsaikaan, myöhemmin 40%... Mahtaa savu nousta kun tuhtissa odottavat kuivausvuoroaan toista päivää

Kaksi lohkoa voitto-ohraa olisi minullakin valmista, tähkät taittuneet jo alaviistoon, mutta kuivuriruuhkan takia ei tointanut niitä ruveta kärriin puimaan. Sade tässä pelottaa, katkaiseeko tähkät maahan...

Nyt olis oikeasti puinnit aloitettu (sitä ei lasketa että piti kaapillinen kauraa puida "raakana" eli 34% kun vanhat varastot loppui). Ottarp-ruista otettiin nyt illalla eka kaapillinen irti, kosteus 22%.

Rubinjo kirjoitti:

Radon kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti: Isommasta kilomäärästä viljaa maksetaan enemmän kun pienemmästä. ( Esim. Miljoona 0,03 g painavaa jyvää vs. miljoona 0,05 g painavaa jyvää.)

Ei isompi jyväkoko kyllä ole mikään tae paremmasta satotasosta, enempikin lajikeominaisuus.

Joopa joo, antaa olla...

Usein lajikkeesta riippumatta, jyvien lukumäärä tähkässä on sama (esim. 2-tahoiset ohrat)! Jos verrattavien kasvustojen tiheys on vieläpä sama, ainoaksi satoeroa muodostavaksi tekijäksi jää juuri jyvän koko (paino)! Esimerkkinä syysvehnä Skagen tuntuu lajikkeelta, jonka suuri sadontuottokyky perustuu pitkälti juuri hyvään tuhannen jyvän painoon!

Suoraa yhtälöä jyväkoosta ja paremmasta satotasosta ei tietenkään voi tehdä, koska toki lajikkeissa on eroja, esim. niiden sivuversojen sadontuottokyvyssä...

Tuhannen hehtoa kuivia mt-ohria laakasiilossa...hlp kuitenkin 65-68. Taisi kaliumin puute verottaa tälläisenä kesänä hiukan mutta 2-tahoiset saa odottaa jonku aikaa...sieltä tulee tavaraa.

Pahus kun noihin säätiedotuksiinkaan ei voi yhtään luottaa, puolitosta tuntia ennen luvattua alkas satamaan ja jäi kolmesäiliöllistä vehnistä puimata, eli juuri sellainen pahimmoinen satsi, no toivottavasti jatko pitää paikkansa, eli aamulla alkais paistamaan ja tuulemaan, niin ehtis vielä samaan satsiin, kuivuri kumminkin menee noilla jo torstaille saakka mitä on varastos, vaikka kuinka vaihtais yöllä erää, mitä en taida enää edes viittiä tehä, menee sit aamulla Muuten vehnäs laatu kohillaan, hlp 84,7 valkuainen 15,9, sakoa ei vielä mitattu, mutta jo yhdestä jyvästä tulee purkka, joten on se kunnossa.

Shield kirjoitti: Usein lajikkeesta riippumatta, jyvien lukumäärä tähkässä on sama (esim. 2-tahoiset ohrat)! Jos verrattavien kasvustojen tiheys on vieläpä sama, ainoaksi satoeroa muodostavaksi tekijäksi jää juuri jyvän koko (paino)! Esimerkkinä syysvehnä Skagen tuntuu lajikkeelta, jonka suuri sadontuottokyky perustuu pitkälti juuri hyvään tuhannen jyvän painoon!

Suoraa yhtälöä jyväkoosta ja paremmasta satotasosta ei tietenkään voi tehdä, koska toki lajikkeissa on eroja, esim. niiden sivuversojen sadontuottokyvyssä...

Toki se yksi tekijä on sadonmuodostuksessa, mutta jos vaikka esimerkkinä vertaillaan vaikka tuota skagenia ja magnifikkiä niin satopotentiaali on aika samaassa tasossa kummallakin mutta tjp on kuitenkin lajikkeiston ääripäitä. Tai sitten karkeampana esimerkkinä kaksi/monitahoinen ohra, tyyliin tipple verrattuna esim. brage, einar, ymv. satopotentiaalit lähellä toisiaan mutta jyväkoko on kuitenkin ihan eri mailmasta.

Klapikauppias kirjoitti:Pahus kun noihin säätiedotuksiinkaan ei voi yhtään luottaa, puolitosta tuntia ennen luvattua alkas satamaan ja jäi kolmesäiliöllistä vehnistä puimata, eli juuri sellainen pahimmoinen satsi, no toivottavasti jatko pitää paikkansa, eli aamulla alkais paistamaan ja tuulemaan, niin ehtis vielä samaan satsiin, kuivuri kumminkin menee noilla jo torstaille saakka mitä on varastos, vaikka kuinka vaihtais yöllä erää, mitä en taida enää edes viittiä tehä, menee sit aamulla Muuten vehnäs laatu kohillaan, hlp 84,7 valkuainen 15,9, sakoa ei vielä mitattu, mutta jo yhdestä jyvästä tulee purkka, joten on se kunnossa.

Oliko syys vai kevtvehnää

Maarenin puinnit alotettu tänään, kosteus 20%

Muilla lohkoilla paljon enemmän jälkiversontaa niin joutuu puimaan vehnää/kauraa seuraavaksi...