-= Maatalous Foorum =-

Joo o , onhan se hyvä että oikeus voitti.
Ja kaupunki -siskot saavat kovin kipeästi tarvitsemansa 2 tonnia.
Mulla vaan hieman pilaa koko 10 ha alueen tuo toimenpide, ja jos kerran piti myydä vieraalle niin miksei sitten esim kunnon hinnalla ?
Mutta ei, vaan heti yhdellä tajouksella joka vielä tingitty pari tonnia alle alimman arvio summan joka siis sekin oli alle jo 5 vuotta sitten tehdyn tarjouksen OPKK:lta. Eli pesänjakaja tahallaan hävittää omaisuutta joutumatta siitä mitenkään vastuuseen ? Olisin ko tehtävässä ottanut vähintään 3 tarjousta ja jatkanut myynnin aikaa kesään lomakuukausiin. Sitten alkaa tie hommat että yleensä voin päästä metsään ja viljellä tuon 6 ha pellon sillä pellon varikolle ei ole muuta yhteyttä kuin tuo pihan läpi esim tällä kelillä jolloin pelto ei vielä kanna.

perfekt kirjoitti:Joo o , onhan se hyvä että oikeus voitti.
Ja kaupunki -siskot saavat kovin kipeästi tarvitsemansa 2 tonnia.

Mut eihän heille missään tapauksessa olisi tullut enempää kahtatonnia, kirjoitithan aikaisemmin

perfekt kirjoitti:siskot yritti kiristää minulta 20 000 e tuosta vaikka,
sopimus oli 2000 e

Jos ymmärrän oikein, oli ajatus, että sinulla oli sopimus ostaa kyseinen tontti 2000:lla ? Kuvattu käytös on inhimillistä, että jos ei voi voittaa, laittaa kaikki häviämään.

Jos olisit saanut sen osan ilman silloin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, ei tällaista ongelmaa olisi. Mut ei niistä kaupunkilais-sukulaisista silti ystäviä olisi saanut. Eli monet sisarukset ovat maatilalla haittoina. Tämä on jo moneen kertaan nähty täälläkin kylillä, ristiriitoja sivusta seuraten.

-SS-

Olisi tullut yli 2000 e noin 4000 e jos olisi -09 hyväksytty vanhimman siskon tarjous 25 000 e, silloin tuomarin kulut olisi olleet vasta noin 3000 e. Nyt kun 2 vuotta meni ja saatiin 27 000 e kulut kasvoivat yli 10 000 e.
Jälkiviisautta kenties,,,,,
Just näin ; alkuperäisessä farman suunnitelmassa oli koko tila jatkajalle koska ei mitenkään liika iso tila kyseessä että olisi pitänyt sen takia osia pois jättää,,,
Sitten jälkeen Isän kuoleman koetettiin sopia siskojen kesken josta juontaa tuo tarjouskisa 2000 e tontille ja 7 ha metsälle sama hinta molemmille. Vain metsä kauppa tehtiin tuon mukaan ja sitten molempien vanhempien kuoltua sopimiset unohtui ja homma meni käräjille maaliskuu 2009.
Vanhimman siskon kanssa laitoimme ehdoksi ( toiveeksi ) jos pakko myydä vieraalle taholle on hinta oltava väh 60 000 e jotta voidaan tulevat haitat kompensoida, tämä siis kaikui kuuroille korville ja pesänjakaja vain varmisti oman laskutuksensa. 1. kokouksessa vanhin sisko tarjosi tontista 25 000 e joka olisi ollut parempi vaihtoehto kuin vieraille myynti mutta herra tuomari ei välittänyt silloin myynnistä vaan petasi tulevia 2 kpl kokouksiaan ( 3 pidettävä kuulemma jotta voidaan sanoa että sopua yritettiin mutta ei saatu aikaan )
Ja kun sopua ei saada haetaan myyntiin lupa käräjiltä ja sitten vaan myydään enempiä kyselemättä tai yrittämättä maksimoida hintaa,,,, Homma annettiin hyväveliseuran jäsenelle joka ennenkin hoitanut hänen myyntejään vaikka oli siis valmis tarjous opkk;lta olemassa + uusi kuntokartoitus toiselle hyväveljelle,,, Ja kuten jo totesin ainoa joka kärsii vahingot nahoissaan on meikäpoika , muille ei niin merkitystä mihin tuo tontti päätyi

Onko kenelläkään kokemusta tai tietoa sellaisesta asiasta, kun tuo spv on kohta edessä ja vanhemmat asuvat taloa joka kuuluu tilalle. Omissa suunitelmissa on kuitenkin rakentaa uusi talo hieman kauemmaksi, vajaan kilometrin päähän. Voiko tuon nyt tilaan kuuluvan talon jättää spv:n ulkopuolelle tai miten tulisi toimia?

ja101 kirjoitti:Onko kenelläkään kokemusta tai tietoa sellaisesta asiasta, kun tuo spv on kohta edessä ja vanhemmat asuvat taloa joka kuuluu tilalle. Omissa suunitelmissa on kuitenkin rakentaa uusi talo hieman kauemmaksi, vajaan kilometrin päähän. Voiko tuon nyt tilaan kuuluvan talon jättää spv:n ulkopuolelle tai miten tulisi toimia?

Voihan sen jättää. Se vaan pitää lohkoa irti tilasta. Meillä asutaan nykyään "toisten" tuvissa. Mä rakensin uuden talon reilun kuuden kilometrin päähän tilasta ja spv:n yhteydessä talojen omistus vaihtui. Asutaan kuitenkin vanhoissa taloissa sen aikaa kun siltä tuntuu. Tarkoitus jossakin vaiheessa muuttaa tilalle asumaan ja eläkeläiset pääsee pienempään tupaan.

Korkeintaan asumisoikeutta sukulaisille vaikka elinajaksi,,,,,, Tai suoraan muutto hieman kauenmaksi

Ei mielellään lohkomisiin kannata mennä, niistä saa ikuisen harmin ammatin jatkajat

Nimimerkillä kokemusta ON

perfekt kirjoitti:Korkeintaan asumisoikeutta sukulaisille vaikka elinajaksi,,,,,, Tai suoraan muutto hieman kauenmaksi

Ei mielellään lohkomisiin kannata mennä, niistä saa ikuisen harmin ammatin jatkajat

Nimimerkillä kokemusta ON

Joo no lohkominenhan siinä olisi edessä ja se nyt tuskin on kannattavaa. Kysyn silti, että millainen harmi siitä tulee?

ja101 kirjoitti:Joo no lohkominenhan siinä olisi edessä ja se nyt tuskin on kannattavaa. Kysyn silti, että millainen harmi siitä tulee?

Todella vakavia harmeja voi tulla jos/kun alzheimerin tauti etenee ja vanha isäntä ryhtyy uudelleen "pitämään tilaa". Jos asuu talouskeskuksessa ja nykyinen isäntä muualla, ehtii tekemään kaikenlaista ilman että pystyy mitenkään estämään.

Joo no lohkominenhan siinä olisi edessä ja se nyt tuskin on kannattavaa. Kysyn silti, että millainen harmi siitä tulee?

Yleensä ekan porukan kanssa pärjää niiden elinajan, jopa sedän/enon, mutta kun lapset tulevat hakemaan omia oikeuksiaan, joutuu "lunastamaan" talon itselleen "toisen" kerran. Ja serkut myyvät markkinahintaan jos ostamisesta on kyse. Siinä ei lasketa että oma emäntä on leiponut kuurosokealle leskimiehelle joululimppua, siivonnut ja isäntä kuskannut kauppaan ja kolannut pihaa omalla traktorilla.

Noin periaatteellisesti pitää ajatella, että kaikki mitä kuuluu tilakeskukseen on nykyisen isännän täydessä hallinnassa ja omistuksessa. Vanhemmat voivat jäädä vanhaan taloon asumisoikeudella, kunhan talo ja tontti kuuluvat uudelle isännälle. Missään nimessä sisaruksille ei jätetä lohkoja jotka sijaitsevat keskellä tilakeskusta, tai keskellä järvenrantaa niin että tie menee tilakeskuksen (= oman pihan) yli. 30 v päästä x-xx serkkua vääntävät kättä siitä kuka saa mökin ja kuka ei. Tonttiin kuuluu aina tieoikeus, tavalla tai toisella.

Jos pitää lähteä lunastamaan muita ulos, niin mieluiten rahalla jos sitä riittää. Jos lohkotaan tontteja tehdään se tilan reunasta niin että postimerkinkokoisia rantasaunatontteja ei jää minkään alueen keskelle. Vaikka kuinka hyvää ystävää on, raha ratkaisee aina ja kaikki haluavat omistaa jotakin palaa kotia.

Cultio kirjoitti: Jos pitää lähteä lunastamaan muita ulos, niin mieluiten rahalla jos sitä riittää.

Usein vaikeuksien ja riitojen taustalla on vanhempien tunteenomainen suhtautuminen lapsiinsa, kaikenlaisia käytännölle vieraita ajatuksia tasaosuuksista ja samanarvoisuudesta. Ajatus siitä, että esikoispoika saa suvun perinnöstä kaiken, on pitkäaikaisin sivistyneen maailman historiassa, lakiosat ja muiden sisarusten tulo perimyksen mukaan on vain alle 400 vuotta vanha, eikä kyseinen päde edelleenkään muualla maatalousmaissa.

Koko maatila voidaankin nykyään siirtää yhdelle jatkajalle jälkipuheitta, muita ei tarvitsisi eikä pitäisi huomioida. Harvoin siihen vanha polvi pystyy, riippuen siitä, onko ne "turhat tyttäret" mieluisia tahi ei.

Nyt kun koulutus on ilmaista, kehoittakaamme tyttöjä irtautumaan huushollista riittävän ajoissa, kouluttautumaan ja menemään vieraalle töihin, tulee katkeruutta, jos pellolla ja kyökissä on tytöt vuosikausia hommissa, eikä perintöprinssin tarvitse yöjuoksuiltaan tultuaan kuin laittaa nimi paperiin, ja tila on siinä.

Kyllä itseäkin aluksi vähän ihmetyttija surettikin, kun tyttäret yksi kerrallaan ovat lähteneet teini-iästä lähtien kotibisneksistä tarjottua merkittävästi heikommalla palkalla kaupunkiin kiskamyyjiksi ja muualle, mutta ymmärrän hyvin tuon ulkomaailman vedon, kun poika pienenä taaperona jo sanoi siskoille rupeevansa "maavvivveviväksi"

-SS-

ja101 kirjoitti:Onko kenelläkään kokemusta tai tietoa sellaisesta asiasta, kun tuo spv on kohta edessä ja vanhemmat asuvat taloa joka kuuluu tilalle. Omissa suunitelmissa on kuitenkin rakentaa uusi talo hieman kauemmaksi, vajaan kilometrin päähän. Voiko tuon nyt tilaan kuuluvan talon jättää spv:n ulkopuolelle tai miten tulisi toimia?

Kannattaa pitää mielessä, että tuo lohkottu asuinrakennus saattaa jonkun kiemuran kautta päätyä kokonaan vieraalle, joka voi laittaa rajusti kapuloita rattaisiin tilan toimintaan. Tiedän yhden tapauksen jossa tilalta lähteneet sisarukset myivät talouskeskuksessa olevan vaarintuvan kaupungista tullelle maallemuuttajalle, jota nyt haittaakin samassa talouskeskuksessa olevan navetan tuoksut ja traktorien äänet kovasti. Melkoinen riesa tilalle, koska maallemuuttaja pystyy hidastamaan ja vaikeuttamaan esim. kaikkia rakennuslupia vuosilla.

Täytyy myöntää etten asiaa ole noin pitkälle ajatellut.
Jos luopujille jää elinikäinen asumisoikeus niin onko se verrattavissa syytinkiin vai kuinka? Tässä viestiketjussa, kun on syytingistä varoiteltu ja itse olen ollut hieman samoilla linjoilla, että ei mitään syytinkiä.

hogi kirjoitti:Kannattaa pitää mielessä, että tuo lohkottu asuinrakennus saattaa jonkun kiemuran kautta päätyä kokonaan vieraalle, joka voi laittaa rajusti kapuloita rattaisiin tilan toimintaan.

Tai toisinpäin, vakavan tapaturman tai tiesminkä syyn vuoksi tila joudutaankin laittamaan myyntiin, mutta asuintalo on eri omistuksessa ja mahdollisesti edellinen sukupolvi asuu siinä. Kokonaisen tilan ostajat voi olla harvassa ja hinta sen mukainen. Ja vaikka pellot myytäisiin ulos, loppuosa tilakeskuksesta jää melko kummalliseen tilanteeseen.

Syytinki-nimikettä ei kai enää virallisissa papereissa ole, vaan elinikäinen asumisoikeus.

Hogilla näköjään just vastaava tapaus tiedossa kun mulla käytännössä

Eli Maaliskuun jälkeen ei ole ollut kulkua Pellon varikolle kun uusi "omistaja" ( Ei vielä lainvoimaa )
kertoi että tästä ei sitten enää kuljeta kuten on kuljettu satojavuosia,,,,,HUH

Aika jäi niin vähiin ennen toukoja että jätin ko pellon kokonaan viljelemättä enkä kiireellä alkanut uusia teitä rakentamaan varsinkin kun valitukset vielä oikeus asteissa mm. tuosta pesänjakajasta joka toimi tahallaan kuten toimi vaikka oli tiedossa vieraalle myynnin vaikutukset viljelyihini ja kulkemisiiin pellolle ja metsään.

perfekt kirjoitti:Hogilla näköjään just vastaava tapaus tiedossa kun mulla käytännössä

Eli Maaliskuun jälkeen ei ole ollut kulkua Pellon varikolle kun uusi "omistaja" ( Ei vielä lainvoimaa )
kertoi että tästä ei sitten enää kuljeta kuten on kuljettu satojavuosia,,,,,HUH

Aika jäi niin vähiin ennen toukoja että jätin ko pellon kokonaan viljelemättä enkä kiireellä alkanut uusia teitä rakentamaan varsinkin kun valitukset vielä oikeus asteissa mm. tuosta pesänjakajasta joka toimi tahallaan kuten toimi vaikka oli tiedossa vieraalle myynnin vaikutukset viljelyihini ja kulkemisiiin pellolle ja metsään.

Jos on lainvoimainen kulkuoikeus, tuskin uusi omistaja voi kulkua kieltää?