-= Maatalous Foorum =-

Emmää tiärä mikä mulla tuon bjarnen kans natsaa, mutta tämä taitaa olla kolmas tai neljäs vuosi sen kans ja keskisadot ollu aina yli 5100kg/ha. Ennätys viime vuodelta reilun 5 hehtaarin lohkolta 7,4t/ha. Odotukset olis yhdeltä 10 hehtaarin lohkolta jotakin tuon suuntaista tänä vuonna.

Voimaa pussista 40-50 Nkg/ha ja 3-4t/ha broiskunsitä. Tänä vuonna ne sai ratio compo+0,3l moddus+mangaaniliuos ja toiselle ringille tähkälle acanto+proline (0,25+0,25)+Karate zeon. Käviskö tuo sonnan typenliukenemisrytmi hyvin bjarnen kasvurytmiin?

jk kirjoitti:Emmää tiärä mikä mulla tuon bjarnen kans natsaa, mutta tämä taitaa olla kolmas tai neljäs vuosi sen kans ja keskisadot ollu aina yli 5100kg/ha. Ennätys viime vuodelta reilun 5 hehtaarin lohkolta 7,4t/ha. Odotukset olis yhdeltä 10 hehtaarin lohkolta jotakin tuon suuntaista tänä vuonna.

Voimaa pussista 40-50 Nkg/ha ja 3-4t/ha broiskunsitä. Tänä vuonna ne sai ratio compo+0,3l moddus+mangaaniliuos ja toiselle ringille tähkälle acanto+proline (0,25+0,25)+Karate zeon. Käviskö tuo sonnan typenliukenemisrytmi hyvin bjarnen kasvurytmiin?

Niinjuu, laitoinhan mäkin ötökkämyrkyn tähkälle ja saivat syksyllä lietteen ennen kyntöä. Sekä voimaa keväällä riittävästi ja vähän lisääkin korrenkasvun alussa, typpeä viskalla pintaan. Siemen oli kyllä olematonta putua, oikeen sertisiemenen perikuva, mutta on sitä ennenkin huonosta siemenestä kunnon sato tullut ja toisinpäin... Kasvusto antoi odottaa paljon enemmän.

Puinnit eilen lauantaina purkkiin suopellon kauralla. Oli aivan kauhean näköinen luomupelto (luomu + multamaat + kevytmuokkaus = huono yhdistelmä), mutta kauraa tuli olosuhteet huomioon ottaen hämmentävän paljon, jotain 3 t/ha huiteilla. Hämmentävintä oli kuitenkin se, että viherryksen syynä ei ollutkaan juolavehnä, vaan timotei! Lopetin keväällä VLN:n kultivoimalla pariin otteeseen ja jyrsinkylvämällä. Apila, juola ja valvatti ottivat kunnolla siipeensä, mutta timotei ei. Multamaalla se piru ei vaan kuole, vaikka kuinka viipaloi ja rouhii.

Viimevuoteen verrattuna muuten puinnit kerrassaan iloinen kokemus. Nyt jaksaa taas hyvillä mielin miettiä ensi vuoden kujeita.

Puinnit 2013 olisi takana. Satotaso HEIKKO. Kylvö /alkukesä näytti erinomaiselta. Kasvusto sai hivenet ja lisätypet. Rikkaruiskutuksen. Rikkaruiskutuksen jälkeen kasvusto ns katosi ja puntiaikaan korsi oli lyhyttä ja sato jää varmaan noin 2500 kg/ha. Kasvussa siis kauraa. Vaatiiko kaura vastaisuudessa tautiruiskutuksen vai mikä lienee sadon syönyt? Viljelyuraa takana vasta joitain vuosia, mutta harmittaa kyllä näin huonosato. Maanviljelys sellaista tai sitten taidot ei riitä ..

muokkari1981 kirjoitti:Puinnit 2013 olisi takana. Satotaso HEIKKO. Kylvö /alkukesä näytti erinomaiselta. Kasvusto sai hivenet ja lisätypet. Rikkaruiskutuksen. Rikkaruiskutuksen jälkeen kasvusto ns katosi ja puntiaikaan korsi oli lyhyttä ja sato jää varmaan noin 2500 kg/ha. Kasvussa siis kauraa. Vaatiiko kaura vastaisuudessa tautiruiskutuksen vai mikä lienee sadon syönyt? Viljelyuraa takana vasta joitain vuosia, mutta harmittaa kyllä näin huonosato. Maanviljelys sellaista tai sitten taidot ei riitä ..

Kiitos samoin! Kaurat meni meilläpäin monella ihan penkin alle tänä vuonna, varsinkin aikaiset lajikkeet kärsivät rajusti kuivasta ja kuumasta kelistä. Omat kaurat sadoltaan 2500kg - 3700kg. Pääosa pinta-alasta alle kolme tonnia hehtaarilta. Tautiainekoealat tuottivat tuon 2500kg sadon omilla pelloilla, 2007 samoilta lohkoilta tuli n. 6 tonnia hehtaarilta Belindaa. Fiia oli lajike nyt kolmatta ja viimeistä vuotta. Ensi vuonna kaurat myöhäisempää lajiketta, varmaankiin hyväksi koettua Belindaa. Aikaiset kaurat parempia muualle kuin savimaille.

muokkari1981 kirjoitti: Vaatiiko kaura vastaisuudessa tautiruiskutuksen vai mikä lienee sadon syönyt? Viljelyuraa takana vasta joitain vuosia, mutta harmittaa kyllä näin huonosato. Maanviljelys sellaista tai sitten taidot ei riitä ..

Se on tää nykyinen jalostusperimä. Kaurat on perimältään melko suppeita. Niiden juuristoa on "jalostettu" kokoajan pienemmäksi. Tämmösiä koekenttäjalosteita, ihan samoin kuin rypsin kanssa on käyty. Ruudulla toimii, mutta käytännössä ei. Paitsi muutamana vuonna voi toimia. No ei hätää uusia on tulossa taas ensi vuodeksi monin kappalein.

Uudet lajikkeet on vähän kuin kilpaurheilijat, silloin kun on kaikki on kunnossa menee hyvin. Sitten kun jostakin piiputtaa, hanskat putoaa heti. Eli jos jalostajat luette tätä palstaa niin enemmän viljelyvarmuutta kiitos, huippusatoisuuden tilalle.

Puinnit edistyy, 4 ha myöhään kylvettyä kauraa ja rypsiä 11 ha jäljellä. Rocky kaura yllätti positiivisesti, keskisato ~4000-5000 kg/ha lohkosta riippuen 19 ha alalta. Akseli kaurasta tuli vähän huonosti kun oli happamia ojamaita levitelty, noin 3500 kg keskisato 20 hehtaarilta, osa oli todella huonoa, paremmat tuommoista 4000-4500 kg/ha tasoa. Vehnät (Anniina) meni vähän pommiin, tuli liian harvasti kylvettyä niin tuli vaan joku 3800 kg/ha 8 ha alalta ja pääsi matara ottamaan vallan loppukesästä isolla osalla lohkoa. Jälkiviisaana olis pitäny ruiskuttaa toistamiseen rikat. Elmeri ohrasta tuli 5100 kg/ha, samoin 8 ha ala.

Se on paha tuo kuivurivaaka, ei auta valehdella ittelleen

Agriduunari kirjoitti:

muokkari1981 kirjoitti: Vaatiiko kaura vastaisuudessa tautiruiskutuksen vai mikä lienee sadon syönyt? Viljelyuraa takana vasta joitain vuosia, mutta harmittaa kyllä näin huonosato. Maanviljelys sellaista tai sitten taidot ei riitä ..

Se on tää nykyinen jalostusperimä. Kaurat on perimältään melko suppeita. Niiden juuristoa on "jalostettu" kokoajan pienemmäksi. Tämmösiä koekenttäjalosteita, ihan samoin kuin rypsin kanssa on käyty. Ruudulla toimii, mutta käytännössä ei. Paitsi muutamana vuonna voi toimia. No ei hätää uusia on tulossa taas ensi vuodeksi monin kappalein.

Uudet lajikkeet on vähän kuin kilpaurheilijat, silloin kun on kaikki on kunnossa menee hyvin. Sitten kun jostakin piiputtaa, hanskat putoaa heti. Eli jos jalostajat luette tätä palstaa niin enemmän viljelyvarmuutta kiitos, huippusatoisuuden tilalle.

Naulan kantaan, sanon ma.

Juu ihan kuin tässä taannoin maastomarssilla huippu-urheiljan kanssa. Saapas hiertää, repun remmi hiertää, alusvaatteet hikoaa, kypärä painaa, rynkyn tappi painaa, ei pysty ei toimi, menee piukeat lihakset jumiin, kun ei ole Asicsit jalassa.

Kemiallinen tautihallinta on toistaiseksi liian helppoa ja halpaa; siksi uudet lajikkeet lienevät monigeenisen taudinkestävyyden osalta raakileita; tuleepa jalostusputkesta hieno satotykki, on vaan valmiiksi lääkeainenarkomaani ja poudanarka. No, varmistetaan hikevät koekentät ja kunnon tautitorjunnat, vaikka sitten yön pimeydessä, että saadaan mainostonneja.

Kuinka monta ns. "päällikkölajiketta" onkaan nähty, jotka sitten vähin äänin poistuvat kuvioista, kun talousviljelijät saavat lajikkeet muutamaksi vuodeksi käyttöönsä ? Aika monta.

-SS-

Trappe vehnää jäin kaipaamaan. Kasvuaika todella pitkä mutta rehuvehnänä sinun mainitsema satotykki.

Muistuupa mieleen Svala-kaura K-kauppa hehkutti sitä parhaaks masholliseks No kahtena vuonna sitä kokeilin,erittäin lakoherkkä,ja paksukuorinen.hehtopainot oli vähän päälle 50kg Vieressä vanha Veli tuotti kelpo tavaraa.Näillä seuduin ei oo ollu vuosiin ku kaks kunnon kauraa Marika jota itse viljelen ja Fiia.Eipä tuosta Svalasta enää puhuta mitään.Itse pysyttelen niin kauan vanhoissa hyväks havaituissa lajikkeissa,kunnes näkee,miten joku uusi lajike kasvaa seudulla.

ahma450 kirjoitti:Muistuupa mieleen Svala-kaura K-kauppa hehkutti sitä parhaaks masholliseks No kahtena vuonna sitä kokeilin,erittäin lakoherkkä,ja paksukuorinen.hehtopainot oli vähän päälle 50kg Vieressä vanha Veli tuotti kelpo tavaraa.Näillä seuduin ei oo ollu vuosiin ku kaks kunnon kauraa Marika jota itse viljelen ja Fiia.Eipä tuosta Svalasta enää puhuta mitään.Itse pysyttelen niin kauan vanhoissa hyväks havaituissa lajikkeissa,kunnes näkee,miten joku uusi lajike kasvaa seudulla.

Koeasemilla kannattaa käydä ja tutustua tuloksiin, sieltä ne uudet ja hyvät lajikkeet löytyy. Koko Suomen tuloksilla voi heittää vesilintua, paikalliset olot merkitsee eniten ja niihin soveltuvat lajikkeet kannattaa käydä vakoilemassa vuosittain.

Niinjoo, Svala oli aikoinaan eikä kummoista ollut... Nyt Akselia, samoilla turvemailla "keveillä" panoksilla sekä viime että tänä vuonna. Tänä vuonna pinta-alaa vajaa 30ha ja keskisato oli muutaman kilon yli viiden tonnin. Paikallisiin oloihin ok. kaura, eemeli olisi toinen hyväksi todettu vaihtoehto.

07031979 kirjoitti:Trappe vehnää jäin kaipaamaan. Kasvuaika todella pitkä mutta rehuvehnänä sinun mainitsema satotykki.

Amaretto vaikuttaa kilpailukykyiseltä edelleen, vaikka on jo useita vuosia vanha lajike. Sopivasti lannoitettuna tuottaa leipävehnää, ei ole pahasti poudan arka ja sato on yleensä määrältään kilpailukykyinen vaikka tulisikin rehutavaraa. Vähän lakoherkkä, mutta sekin on hallittavissa.

07031979 kirjoitti:Trappe vehnää jäin kaipaamaan. Kasvuaika todella pitkä mutta rehuvehnänä sinun mainitsema satotykki.

mitäs kaipaamista siinä nyt on. naapurilla oli nyttenki sitä siemenviljelynä. kyl sitä markkinoilta saa. olis ollu tänä kesänä aika hyvä lajikevalinta kieltämättä..

Joozeppi kirjoitti:

07031979 kirjoitti:Trappe vehnää jäin kaipaamaan. Kasvuaika todella pitkä mutta rehuvehnänä sinun mainitsema satotykki.

mitäs kaipaamista siinä nyt on. naapurilla oli nyttenki sitä siemenviljelynä. kyl sitä markkinoilta saa. olis ollu tänä kesänä aika hyvä lajikevalinta kieltämättä..

Eikös Trappe ole tulossa takaisin listoille, vai onko Katri muuttanut mielensä? Omat TOS:t kuivailin eilen odottelemaan ensi kevättä, joten paniikkia ei sen suhteen ole

Kiitos samoin! Kaurat meni meilläpäin monella ihan penkin alle tänä vuonna, varsinkin aikaiset lajikkeet kärsivät rajusti kuivasta ja kuumasta kelistä. Omat kaurat sadoltaan 2500kg - 3700kg. Pääosa pinta-alasta alle kolme tonnia hehtaarilta. Tautiainekoealat tuottivat tuon 2500kg sadon omilla pelloilla, 2007 samoilta lohkoilta tuli n. 6 tonnia hehtaarilta Belindaa. Fiia oli lajike nyt kolmatta ja viimeistä vuotta. Ensi vuonna kaurat myöhäisempää lajiketta, varmaankiin hyväksi koettua Belindaa. Aikaiset kaurat parempia muualle kuin savimaille.[/quote]

Belinda ei pettänyt tänäkään vuonna. Omalla, noin parinkymmenen hehtaarin kaura-alalla hehtaarisadot oli 5,5 - 6 tn välissä. Kaikkia ei tosin ole vielä punnittu, mutta määrät kuutioitu laareihin ja hehtopainoja mittailtu litran mitalla ja digitaalivaa-alla. Elikkä sellasta 100 hl / hehtaarilta, kuivana. Omalla kohdalla aivan huippusatoja, kun metsänreunoja on kuitenkin lohkoissa aika paljon. Rahtina olin puimassa Peppiä, josta laihon perusteella odotin kertyvän ainakin samanlaisia satoja. Jyviä ei kuitenkaan vaan tahtonut kertyä. Piti oikein käydä tutkimassa puimuria ja konttimassa maassa, siinä välissä kun isäntä oli kärryjä hakemassa. Itsekseni laskeskelin että n. neljä tonnia voi olla lujassa hehtaarilta, (toki arvio tuoreen määrän perusteella). Olenkin miettinyt että olisiko kesän helteet osuneet pahaan aikaan varhaisemmille kauroille, joita taas belinda ei moittinut. Nämä kokemukset Pohjanmaalta.