-= Maatalous Foorum =-

Joskus 1960-luvulla lava- ja säkkikuivurien öljylämmitteiset uunit olivat ilman piippua, puhaltaja imi uunista kaiken lämmön ja puhalsi sen viljaan. Myöhemmin näitä ei sallittu enään. Osa näitä kuivureista tuhoutui tulipaloissa, silloin ne toimivat yli 100% hyötysuhteella

Nyt on tähän ideaan kehitetty tuotetta:
http://www.saunalahti.fi/lvihalli/muut% ... savukaasu1

Mitenkähän aurinkokenno toimisi kuivurin lisälämpönä?

Naapurille värkkäiltiin omatekoinen aurinkokenno uima-altaan lämmitystä varten. Suurehkosta lämpöelementti-ikkunasta modattiin keräin taivuttamalla se täyteen mustaa vesijohtoputkea. Auringon paistaessa keräimeen se kiehuu n 15 minuutissa ellei kiertovesipumppu ole päällä

Noi savukaasujen lämmöntalteenotto systeemit varmaan vaatii imurin, että toimisi. Voi tulla korroosio-ongelmia silti.

E: Oikeastaan paras aurinkokeräin taitaisi olla vilja itse niin kauan kuin se on pellossa. Panostaisi vain tehokkaaseen korjuukalustoon ja riittäviin puskurivarastoihin. Korjuu sitten täydellä teholla, kun vilja on kuivaa.

Koneviestistä aikanaan luettua: Tämän Laukaan Kalmarin, ensimmäinen biokaasureaktori, itsetehtyinä, maksoivat luokkaa 100000 MARKKAA. Laitteen periaate on yksinkertainen. Oilonin sivuilta löytyy poltin, joka toimii kaasulla että öljyllä. Suomen lehdistössä on juttuja etupäässä saksalaisten laitoksista. Heidän laitoksensa ovat tosi kalliita koska saavat niillä tuottamaan sähköstä hyvän, varman tuoton. Täällä internetissä on valtavasti tietoa biokaasustakin. Tuollaisen öljy/kaasupolttimen ansiosta kaasuntuoton häiriökään ei paljoa haittaa, kääntää vain venttiilin öljylle.Paska=öljy!

toimisikohan auringon paistaessa, että imuilma imettäisiin jostain "isosta" peltikaapista.?

Tuon kuivaamon kaasu/öljypolttimen voi laittaa sitten talveksi talon öljykattilaan. Tässä nyt puhutaan kuivaamon lisälämmöstä, että hieman ohi aiheen kirjoitan. Märkänä syksyjä öljyä voi mennä 100litraa/vilja tonni? Biokaasun tuottamiseen tarvittavat laitteet on Kalmarikin aikanaan romuttamolta haalinut. Nyt kun pyrykraatit eivät tätä asiaa vielä ole omineet, kannattasi kaivaa pönttö maahan. Sisään ja ulos torvet kylkeen. Pöntön laelle kaasuliitäntä putkelle kuivurin polttimeen. Mielestäni maatilolla on monia paljon monimutkasempiakin laitteita. Hakkeseen verrattuna paskakaasulla on se etu sillä pystyy helpommin tuottamaan sähköä, jonka hintakin tuntuu nousevan...

Jorma kirjoitti:Mitenkähän aurinkokenno toimisi kuivurin lisälämpönä?

Helpoin ja tehokkain tapa varmaan lyödä kuivurin etelän/lännen puoleiselle seinälle koolaus, musta pelti päälle ja ylös rako, ja sitten vetää imuilma pellin ja seinän välistä. Vähän ylempänä ilma on yleensä vielä hiukan lämpimämpää kuin metrin korkeudella jossain pannun takana.

aurajokilaivuri kirjoitti:

Jorma kirjoitti:Mitenkähän aurinkokenno toimisi kuivurin lisälämpönä?

Helpoin ja tehokkain tapa varmaan lyödä kuivurin etelän/lännen puoleiselle seinälle koolaus, musta pelti päälle ja ylös rako, ja sitten vetää imuilma pellin ja seinän välistä. Vähän ylempänä ilma on yleensä vielä hiukan lämpimämpää kuin metrin korkeudella jossain pannun takana.

Kuivurivalmistajan kursseilla sanottiin että ilmamäärät ovat niin valtavia että imuaukon ilmansuunnalla ei ole mitään merkitystä. Pannu imee ilmaa aina myös varjon puolelta. Epäilenpä että ilma ei ehdi lämmitä yhtään mustan pellin ansiosta.
Myöskään sillä ei ole kuulemma merkitystä lämminilmakuivauksessa onko sade vai poutailma.
Tod. näk. helpoin ja edullisin tapa säästää kuivauskustannuksia on lämpökennojen eristäminen.

rgsleo kirjoitti:Märkänä syksyjä öljyä voi mennä 100litraa/vilja tonni?

Tuo on kyllä aika paljon, vaikka voikin hyvin pitää paikkansakin

Mulla on maksimi kulutus on ollut luokkaa 45l/vilja tonni. Minimi on ollut n 5l/vilja tonni. Sanoisin, että keskimäärin kymmenen viime vuoden aikana 10-20l/vilja tonni

Jorma kirjoitti:

rgsleo kirjoitti:Märkänä syksyjä öljyä voi mennä 100litraa/vilja tonni?

Tuo on kyllä aika paljon, vaikka voikin hyvin pitää paikkansakin

Mulla on maksimi kulutus on ollut luokkaa 45l/vilja tonni. Minimi on ollut n 5l/vilja tonni. Sanoisin, että keskimäärin kymmenen viime vuoden aikana 10-20l/vilja tonni

100l/T ei noin märkä mene enää puimurista läpi eikä ainakaan kuivurista...Olikos se 2001 kun oli vesikelit ja sitten kun tuli poutaa niin itäneet kaurat kuivas ittensä=> EU-ajan kalleinta kauraa myytiin...

Rubinjo kirjoitti:Kuivurivalmistajan kursseilla sanottiin että ilmamäärät ovat niin valtavia että imuaukon ilmansuunnalla ei ole mitään merkitystä. Pannu imee ilmaa aina myös varjon puolelta. Epäilenpä että ilma ei ehdi lämmitä yhtään mustan pellin ansiosta.

Höpöpuhetta... on väite ilmamäärien valtavuudesta. Keskipakopuhaltimen ilmamäärä verrattuna moottoriteholtaan samankokoiseen potkuripuhaltimeen on karkeasti puolet. Ja varmasti imuaukon sijainnilla on merkitystä, eri asia sitten kuinka paljon siihen kannattaa rahaa panostaa.

Myöskään sillä ei ole kuulemma merkitystä lämminilmakuivauksessa onko sade vai poutailma.

Ulkoilman lämpötila vaikuttaa selvästi kuivurin tehoon tai polttoaineen kulutukseen, jos kuivausilman lämpötila pidetään samana. Sateella ilma on aina viileämpää kuin poutasäällä samana ajankohtana.

Tod. näk. helpoin ja edullisin tapa säästää kuivauskustannuksia on lämpökennojen eristäminen.

Tämä pitänee paikkansa.

Lainaa vaan:
Höpöpuhetta... on väite ilmamäärien valtavuudesta. Keskipakopuhaltimen ilmamäärä verrattuna moottoriteholtaan samankokoiseen potkuripuhaltimeen on karkeasti puolet. Ja varmasti imuaukon sijainnilla on merkitystä, eri asia sitten kuinka paljon siihen kannattaa rahaa panostaa.

Miksi sitten isompien kuivureiden puhaltimet on keskipakopuhaltimia?
Vastaus on koska potkuri puhaltimen koko olisi jotain luokkaa metri puolitoista ennen kuin se tekisi saman tehon...

Cultor kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:Kuivurivalmistajan kursseilla sanottiin että ilmamäärät ovat niin valtavia että imuaukon ilmansuunnalla ei ole mitään merkitystä. Pannu imee ilmaa aina myös varjon puolelta. Epäilenpä että ilma ei ehdi lämmitä yhtään mustan pellin ansiosta.

Höpöpuhetta... on väite ilmamäärien valtavuudesta. Keskipakopuhaltimen ilmamäärä verrattuna moottoriteholtaan samankokoiseen potkuripuhaltimeen on karkeasti puolet. Ja varmasti imuaukon sijainnilla on merkitystä, eri asia sitten kuinka paljon siihen kannattaa rahaa panostaa

Myöskään sillä ei ole kuulemma merkitystä lämminilmakuivauksessa onko sade vai poutailma.

Ulkoilman lämpötila vaikuttaa selvästi kuivurin tehoon tai polttoaineen kulutukseen, jos kuivausilman lämpötila pidetään samana. Sateella ilma on aina viileämpää kuin poutasäällä samana ajankohtana.

Tod. näk. helpoin ja edullisin tapa säästää kuivauskustannuksia on lämpökennojen eristäminen.

Tämä pitänee paikkansa.

Eli Antin ihmiset ei ilmeisesti tiedä kuivauksesta ja ilmamääristä mitään....
Tolla sateella tarkotin että ilman kosteudella ei ole merkitystä jos ulkolt. sama.

Sepe kirjoitti: Miksi sitten isompien kuivureiden puhaltimet on keskipakopuhaltimia?
Vastaus on koska potkuri puhaltimen koko olisi jotain luokkaa metri puolitoista ennen kuin se tekisi saman tehon...

Suurin syy taitaa olla, että potkuripuhallin sietää huonosti vastapainetta tehon laskematta. Lisäksi isoissa kuivureissa on nykyään imu ei puhallusta.

Rubinjo kirjoitti: Tolla sateella tarkotin että ilman kosteudella ei ole merkitystä jos ulkolt. sama.

Kyllä siinä on eroa, esimerkiksi ilma jonka suhteellinen lähtökosteus on 80% ja lämpötila 20c on vielä 80 asteessa kosteampaa kun olisi alkukosteudeltaan 50% ilma, ero tosin ei käytännössä ole varmaan ole edes huomattavissa kovin helposti mutta kuitenkin ero on olemassa.