-= Maatalous Foorum =-

Asiaa sivuten, itsellä on 3 x 16" Överumin aurat, ja osa maista jäykkää savimaata. Vähän keleistä riippuen savi pyrkii toisinaan murtumaan siten, että kyntöjäljessä on korkeita kokkareita ja kuoppia, varsinkin jos maa on kovaa ja kuivaa. Tänä keväänä kuopat näkyi hitaammin orastuvina laikkuina, monella muulla näytti olevan sama juttu. Märkänä savi tietysti menee kauniisti viiluille, mutta mieluummin kuivalla kyntäisi kun maa tallaantuu vähemmän. Liekö tämä Överumin ominaisuus, vai voisiko kyntösyvyydellä tai ajonopeudella tms säädöillä vaikuttaa asiaan, tai voihan se vika olla ratin ja istuimenkin välissä?

maapakka kirjoitti:Asiaa sivuten, itsellä on 3 x 16" Överumin aurat, ja osa maista jäykkää savimaata. Vähän keleistä riippuen savi pyrkii toisinaan murtumaan siten, että kyntöjäljessä on korkeita kokkareita ja kuoppia, varsinkin jos maa on kovaa ja kuivaa. Tänä keväänä kuopat näkyi hitaammin orastuvina laikkuina, monella muulla näytti olevan sama juttu. Märkänä savi tietysti menee kauniisti viiluille, mutta mieluummin kuivalla kyntäisi kun maa tallaantuu vähemmän. Liekö tämä Överumin ominaisuus, vai voisiko kyntösyvyydellä tai ajonopeudella tms säädöillä vaikuttaa asiaan, tai voihan se vika olla ratin ja istuimenkin välissä?

Sanovat että tuo olisi kyntöanturan kannalta hyväksi että viilu ikäänkuin murtuu maasta eikä leikkaudu, siis oliko montut niin isoja että vielä kylvömuokkauksenkin jälkeen oli pelto epätasainen?

perfekt kirjoitti:.. Aura vaatii käyttäjältä keskitasoa suurempaa perehtyneisyyttä tekniikkaan ja valmiutta kajota avaimilla säätöihin,,,,

samaa mieltä. Valmiutta tulla sieltä kopista alas vaikka naapuri on saanu jo kiikarin kohdistettua.
Liian moni vain koittaa säätää vähän tota tonnepäin ja tätä tännepäin ja sitte vaihdetaan isompaa veturia kun "nykyinen voima on heikompaa". toiset ajaa järjettömän kovaa jotta huono jälki häviäisi kun palkit lentää ensimmäisen puoli metriä ilmassa, toiset naurettavan hiljaa ettei näkyisi se vaon pohjan epätasaisuus heilumisena.
Hyvin säädetyillä auroilla on ilo kyntää vaikken sitä juuri harrasta tällä hetkellä. Kokemusta on vain Överumin CV:stä joka oli ihan P... ja nykyisestä Agroluxin MRT:stä joka on loistava.

Köyhän kun pitää käytettyä ostaa niin taas jouduin ostamaan laukaisimelliset aurat kivettömille maille. prkl.

Radon kirjoitti:Sanovat että tuo olisi kyntöanturan kannalta hyväksi että viilu ikäänkuin murtuu maasta eikä leikkaudu, siis oliko montut niin isoja että vielä kylvömuokkauksenkin jälkeen oli pelto epätasainen?

Itselläkin se kokemus, että jälki on kevätmuokkauksen kannalta hyvä kun viilu murtuu ja murenee, kunhan maalaji vaan on riittävän pehmeää. Kova savi vaan tahtoo kuivana murtua niin isoina paakkuina, että tulee sinne tänne kuoppia, ja ainakin viime keväänä nämä kuopat näkyi orastumisen jälkeenkin. Matala kyntö, tai märkä kyntöalusta varmaan auttaisi tässä asiassa, mutta omat haittansa kai niistäkin.

Cultor kirjoitti: Kokonaan toinen asia on, monessako aurassa todellisuudessa tarvitaan laukaisimia lisäämässä auran painoa, pituutta ja hintaa. Murtopulttiaurat ovat paljon kevyemmät, lyhyemmät ja halvemmat.

Juu tämä on ihan asuin paikasta kiinni. Meilläpäin ainakin tuntuu että miksi auroja yleensä myydään ilman laukaisimia. Murtopultteja saisi vaihtaa kokoajan. Ja toiseksi kovalla savikolla siitä aurojen painosta vain etua, eli pysyvät paremmin maassa.

Itse auroista sen verta että Kverneillä tulee kynnettyä ja ei ole moitetta.

maapakka kirjoitti: Itselläkin se kokemus, että jälki on kevätmuokkauksen kannalta hyvä kun viilu murtuu ja murenee, kunhan maalaji vaan on riittävän pehmeää. Kova savi vaan tahtoo kuivana murtua niin isoina paakkuina, että tulee sinne tänne kuoppia, ja ainakin viime keväänä nämä kuopat näkyi orastumisen jälkeenkin. Matala kyntö, tai märkä kyntöalusta varmaan auttaisi tässä asiassa, mutta omat haittansa kai niistäkin.

Siis tarkoitatko että murtuu aina välillä kyntövaon pohjasta isompia pakkuja vai mistä? itsellä myös kovia savia ja jos aurat säädöissä niin ihan tasasta jälkeä tulee kuivallakin kelillä ainoa vaan että jos todella kuivaa niin tahtoo vaon reunasta lohkeilla kokkareita vakoon ja niiden yli sitten pirullista ajella.

Radon kirjoitti:Siis tarkoitatko että murtuu aina välillä kyntövaon pohjasta isompia pakkuja vai mistä? itsellä myös kovia savia ja jos aurat säädöissä niin ihan tasasta jälkeä tulee kuivallakin kelillä ainoa vaan että jos todella kuivaa niin tahtoo vaon reunasta lohkeilla kokkareita vakoon ja niiden yli sitten pirullista ajella.

Viilu murtuu silloin tällöin isompina leca-harkon kokoisina palasina ja aura heittää niitä sitten sivummalle, jolloin jää vastaavan kokoinen monttu.

Kuivana syksynä kannattaa kynnös tasata syksyllä.
Montako lisälehteä teillä on Kvernelandin auroissa? Mulla on 2 lisälehteä 4*14" paluuauroissa. Jäykillä savilla lehti säädetään 1,5 cm ohjetta pidemmäksi mutta silti tahtoo siipi kulkea nokallaan ja silloin jää viilu pystyyn.

Make kirjoitti:Montako lisälehteä teillä on Kvernelandin auroissa? Mulla on 2 lisälehteä 4*14" paluuauroissa. Jäykillä savilla lehti säädetään 1,5 cm ohjetta pidemmäksi mutta silti tahtoo siipi kulkea nokallaan ja silloin jää viilu pystyyn.

Jos lehtijousi on säädetty ohjetta pidemmäksi, eikö se silloin ole samalla löysempi eli siipi kulkee helpommin nokallaan

Reissumies kirjoitti:Kyntäminen on tylsää, hidasta, puuduttavaa, turhaa, kallista, kamalaa, hiilidioksidia vapauttavaa, yhteiskunnallisesti vastuutonta, maan rakenteen pilaavaa, jne...

Vai onko?

Sillon kun vielä kyntelin, perässä oli Kvernelandit. Mielestäni kaikin puolin ihan laadukas maatalouskone. Tukipyörässä oli pientä parsimista useammassakin mallissa. Hyvä vaihtoarvo. Samaa tuskin voi sanoa "eksoottisista" merkeistä.

Mutta tarviiko niitä auroja ollenkaan?

Kyllä tarvii. Miten muuten sekoitetaan 5-6 vuotta nurmena olleen pellon pintaan rikastunut ravinnematto?? Meneehän se lautasmuokkaimellakin, mutta fosforia karkaa aivan prkleesti pintavesien mukaan: Pahin teko ympäristön kannalta taitaisi tällaiselle pellolle olla rounduppi+kalkitus ja suorakylvöllä uudistus. Pintamaan ravinteet olisivat juuriston ulottumattomissa, mutta sadeveden vietävissä.... :S

Murtola_Lasse kirjoitti:

Make kirjoitti:Montako lisälehteä teillä on Kvernelandin auroissa? Mulla on 2 lisälehteä 4*14" paluuauroissa. Jäykillä savilla lehti säädetään 1,5 cm ohjetta pidemmäksi mutta silti tahtoo siipi kulkea nokallaan ja silloin jää viilu pystyyn.

Jos lehtijousi on säädetty ohjetta pidemmäksi, eikö se silloin ole samalla löysempi eli siipi kulkee helpommin nokallaan

Perustavaa laatua oleva yleinen väärin ymmärrys Kvernejen kohdalla. Mitä pitempi lehti on sitä jäykempi se on laukaista. Kyse on "nurjahdusvoimasta", jolla lehti lähtee taittumaan kaarelle terän noustessa. Koita mitä vaan taipuisaa materiaalia painamalla taittaa kaarelle, niin huomaat että mitä suoremmasta aloitat sen suuremman voiman tarviit.

kverneihin voi hankkia myös lisä jousia jos tarvii niin ainakin täällä

Reissumies kirjoitti:

Murtola_Lasse kirjoitti:

Make kirjoitti:Montako lisälehteä teillä on Kvernelandin auroissa? Mulla on 2 lisälehteä 4*14" paluuauroissa. Jäykillä savilla lehti säädetään 1,5 cm ohjetta pidemmäksi mutta silti tahtoo siipi kulkea nokallaan ja silloin jää viilu pystyyn.

Jos lehtijousi on säädetty ohjetta pidemmäksi, eikö se silloin ole samalla löysempi eli siipi kulkee helpommin nokallaan

Perustavaa laatua oleva yleinen väärin ymmärrys Kvernejen kohdalla. Mitä pitempi lehti on sitä jäykempi se on laukaista. Kyse on "nurjahdusvoimasta", jolla lehti lähtee taittumaan kaarelle terän noustessa. Koita mitä vaan taipuisaa materiaalia painamalla taittaa kaarelle, niin huomaat että mitä suoremmasta aloitat sen suuremman voiman tarviit.

Näin se on, mutta mielestäni ohjeen mukaisesti säädettynä (70 cm) lehtijouset ovat sen verran kaarella ettei "nurjahdusvoimasta" ei ole kyse, voin olla väärässä
ks. kuvaa http://kverneland.papirfly.no/newsread/ ... docid=4630.
Ainoa tapa mielestäni jäykkyyttä säätää on lisäjousien määrällä.

teräsmies24E kirjoitti:Mites on Ovlac tai Unian aurat joita tuo maahan Turun Konekeskus Ja Saarijäven Konetuonti..

Ovlacit ostin kokeeksi jokunen vuosi takaperin.

Sain loppuun ajetuista Kverneistä niin kovan vaiihtohyvityksen, ettei rahaa tarvinnut kuin nimeksi väliin. Jotain hyötyä tästä ihmisten merkkiuskollisuudesta siis minullekin.

Maapuolet liian pienet. 2x varmaan alkaisi lähennellä totuutta.

Raami on espanialainen, hydrauliikka italialaista.

Kvernen kulutusosat sopivat. Maapuolet erilaiset.

Vetosysteemi mielestäni erittäin hyvä. Karttu kääntyy aika reilusti kun kaarretaan ja päisteeseen tultaessa voi ajaa reilusti kääntäen aurat maassa. Kääntyminen nopeutuu huomattavasti.

Tekovikoja ei ole ollut.

Kääntyy tehtaan asetuksilla alakautta. Ei saanut säätöihin alakäännöllä joten muutin kiertosuunnan yläpuoliseksi mutta yli 16 tuuman viilulla ei jaksa sitten enää kääntää.

Pitempi kuin Kverne, joten nostolaitteelta vaaditaan enemmän.

Kaiken kaikkiaan yleisesti ottaen paras aura minulla tähän mennessä.

Sain ohjeen pidentää lehteä myyjältä kun kyntö ei onnistunut ollenkaan. aikalailla jäykkyys parani. Yli 1,5 cm ei saa pidentää, voi muuten nurjahtaa väärinpäin. Ohjekirjassa sanotaan että max 2 lisälehteä. Kyselin mikä sitten on käytäntö.
Savella tulee aina vanhoja Överumeja ikävä.