-= Maatalous Foorum =-

Jussi T. kirjoitti:National Geographicin jutussa sademetsistä raivatuista soijapelloista kalkitusta pidettiin nimenomaan fosforia vesistöön liuottavana toimena.

Muistatko missä numerossa juttu oli?

Jussi T. kirjoitti:Kilo/ha fosforivuoto näyttäisi Suomen pelloilta olevan, tuntuu pieneltä. Mutta kuinka ne saavat koko Suomen peltoalan fosforikuorman Itämereen ??? Itte olen saanut fosforivuodon kuriin, noin 0.2kg/ha on porttitase.

Mielenkiintoista on tuo kalkituksen kohta. Täällä sitä suitsutetaan ympäristötekona, mutta National Geographicin jutussa sademetsistä raivatuista soijapelloista kalkitusta pidettiin nimenomaan fosforia vesistöön liuottavana toimena.

Toihan on juuri kalkituksen tarkoitus. Eli saadaan ravinteet kasveille käyttökelpoiseen muotoon.

aurajokilaivuri kirjoitti:

ATH kirjoitti: Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että kalastuselinkeino ottaa huomattavasti enemmän typpeä ja fosforia talteen kuin varsinaisen peltoviljelyn päästöt ovat.

Ei kai nyt sentään, etsimisellä näyttäisi että kalastuksessa tulee nostettua kymmenesosa siitä mitä väitetään peltoviljelyn päästöiksi.

Asia oli julkismedioissa jokunen aika takaperin kun kerrottiin päästökaupan suunnitellusta soveltamisesta typpi ja fosforipäästöihin.

Lähdeaineistoa ei minulla tästä syystä ole, mutta asia tuli minulle ilmi mm. tv-uutisissa, radion ja tv:n ajankohtaisohjelmassa ja muistaakseni Maastullissakin oli artikkeli asiasta.

Hiukan pseudotiedettä ja knoppitietoa ilman taustatutkimusta:

Merialueen ammattikalastuksen saalismäärä oli ennakkoarvioiden mukaan sama 2005 kuin vuonna 2004 eli noin 90 000 tonnia. Rekisteröityjä ammattikalastajia oli noin 2200. Tähän on lisättävä sisävesien saalismäärä n. 35 000 tonnia.

Typpeä, tai oikeammin valkuaista on sanottu tarvittavan 4 x määrä lihaeläimillä lihapainoon nähden. 125 000 tonnia x 4 = 500 000 tonnia typpeä.

Mikä lienee keskimääräinen typpilaskeuma pelloilta?

Fosforilaskeuma on erään tutkimuksen mukaan peltoviljelyssä keskimäärin 1-2 kg/ha.

Fosforista en sano mitään. Pitäisi tietää fisujen ottaman fosforin määrä kiloa päälle.

Yritin hakukoneella etsiä lukuja, mutta ne ovat peittyneet jonninjoutavaan tietomassaan ja kärsivällisyys petti.

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/20 ... 6_pk.shtml

Ja vaino eikun pahenee...

Mitä helv. tämä tarkottaa?

"Peltohehtaarit ovat arvossaan, koska tuet jaetaan niiden perusteella ja koska niille voidaan pakkolevittää suursikaloiden ja -kanaloiden lannat. Tämä on lisännyt kiusausta kaventaa suojakaistoja vesistöjen reunoilta, jolloin liemet valuvat esteittä jokiin, järviin ja mereen."

Musta tuntuu, että toimittaja ei ole viitsinyt perehtyä pahemmin aiheeseen, josta pääkirjoituksen teki.

Professori Sirkka Kurppa ei taida olla vielä tarpeeksi kouluttautunut, kun ei vielä ole selvittänyt syitä, miksi täällä pohjolassa ei maanviljelys ole tarpeeksi tehokasta.
Etelässä tulee kaksi satoa vuodessa, kun me saadaan vaan yks...

Tehostaa pitäisi ja päästöt pitäis saada nollaan.
Miten se tehdään? Taas olis gurulle hommia.

Sepe kirjoitti: Toihan on juuri kalkituksen tarkoitus. Eli saadaan ravinteet kasveille käyttökelpoiseen muotoon.

Mutta mihin perustuu sen positiivinen ympäristövaikutus?? Onko sillä vain myyty tuo väite ympäristöihmisille??

Tämähän menee tietysti oman pesän likaamiseksi taas, vai mitä??

Jussi T. kirjoitti:

Sepe kirjoitti: Toihan on juuri kalkituksen tarkoitus. Eli saadaan ravinteet kasveille käyttökelpoiseen muotoon.

Mutta mihin perustuu sen positiivinen ympäristövaikutus?? Onko sillä vain myyty tuo väite ympäristöihmisille??

Tämähän menee tietysti oman pesän likaamiseksi taas, vai mitä??

PH:n ollessa alhainen niin osa peltoon tuoduistakin ravinteista jää kasveilta hyödyntämättä. Omilla pelloilla ainakin toi fosforitase on kohdallaan kun tilalle ei säkeissä fosforia ole tuotu yli kymmeneen vuoteen.
Typpitasekin taitaa olla aikas kohdallaan mutta se selviää kun viljat on puitu ja jurtit punnittu.

Maastulli tänään: "Suomi sai EU-komissiolta jätevesikanteen"!
..."Komissio syyttää Suomea siitä, ettei se ole huolehtinut riittävän tehokkaasti typen poistosta jätevesistä ennen niiden johtamista vesistöihin. Kyse on yhdyskuntajätevesistä, jotka ovat peräisin yli
10000 asukkaan taajamista"...
Eiköhän täs olla samas "lirissä" maajussit ja kaupunkijupit...

Löyty hiukan kiihkottomampikin tutkimus Itämerestä.
http://cc.oulu.fi/~ejeronen/research/he ... /index.htm

marklain kirjoitti: Etelässä tulee kaksi satoa vuodessa, kun me saadaan vaan yks...

Tietääkseni EU:n alueella ainoastaan pienessä osassa Espanjaa saadaan kaksi satoa vuodessa. Merkittävämpi seikka on että keskieuroopassa käytetään lannoitteita luokkaa 30 - 50 % enemmän kuin meillä, mutta satotaso on jopa kaksinkertainen, eli lannoitekiloa kohti meillä on huonompi sato. Huono sato johtuu eniten kasvukauden lyhyydestä.

Rubinjo kirjoitti:http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/200707266397626_pk.shtml

Ja vaino eikun pahenee...

Mitä helv. tämä tarkottaa?

"Peltohehtaarit ovat arvossaan, koska tuet jaetaan niiden perusteella ja koska niille voidaan pakkolevittää suursikaloiden ja -kanaloiden lannat. Tämä on lisännyt kiusausta kaventaa suojakaistoja vesistöjen reunoilta, jolloin liemet valuvat esteittä jokiin, järviin ja mereen."

Pakkolevitys on siis aiheuttanut suojakaistojen kaventumista?? Ei aukea meikäläisellekään. Pääkirjoituksessa esitetään yös tarkkoja prosentteja:

"Oman maataloutemme fosforipäästöt ovat vastaavasti 62 prosenttia ja typpipäästöt 51 prosenttia."

Siis 62 % mistä ja minkä mukaan? Pohjautuuko tämä siihen yhteen ympäristökeskuksen tutkimukseen, josta Erkki Holma on kirjoitellut ahkerasti Koneviestissä ja jonka mukaan siis maatalouden päästöt ovat arvioitu ehkä jopa kaksinkertaisiksi todellisuuteen nähden. Erkki Holma voisi kirjoittaa joskuis myös Hesariin niin saisi vähän laajemman lukijakunnan.

ATH kirjoitti: Typpeä, tai oikeammin valkuaista on sanottu tarvittavan 4 x määrä lihaeläimillä lihapainoon nähden. 125 000 tonnia x 4 = 500 000 tonnia typpeä.

Tässä pitää muistaa, että huomattava osa eläimen syömistä ravinteista poistuu eläimen läpi ulosteissa ja kalan tapauksessa siis jää Itämereen.

Itämeri jutuissa unohtuu usein, että vesi Itämeressä vaihtuu noin kerran 30 vuodessa, joten 70-luvun teollisuuspäästöt rasittavat Itämerta edelleen. Toisaalta vaikka maatalouden päästöt ovat pienentyneet viimeisen 10 vuoden aikana niin kestänee vielä 30 vuotta ennen kuin se näkyy meren tilassa. Jos näkyy silloinkaan sillä paljonko ne Suomen päästöt taas ovat verrattuna muiden valtioiden päästöihin Itämereen?

Lainaa Carnivolilta:"Tietääkseni EU:n alueella ainoastaan pienessä osassa Espanjaa saadaan kaksi satoa vuodessa. Merkittävämpi seikka on että keskieuroopassa käytetään lannoitteita luokkaa 30 - 50 % enemmän kuin meillä, mutta satotaso on jopa kaksinkertainen, eli lannoitekiloa kohti meillä on huonompi sato. Huono sato johtuu eniten kasvukauden lyhyydestä. "

Mikä mahtaa olla Keski-Euroopassa typpilaskeuman osuus kasvien ravinteissa? Liikennettä on kumminkin hiukan enemmän kuin täällä samoin teollisuutta.

ATH kirjoitti: Typpeä, tai oikeammin valkuaista on sanottu tarvittavan 4 x määrä lihaeläimillä lihapainoon nähden. 125 000 tonnia x 4 = 500 000 tonnia typpeä.

"Tässä pitää muistaa, että huomattava osa eläimen syömistä ravinteista poistuu eläimen läpi ulosteissa ja kalan tapauksessa siis jää Itämereen."

----------------------------------------------------------------------------------
Kyllä. Tajusin tuon jälkisytytyksellä.

Joka tapauksessa Suomessa peltovaluman ja kalastuksen typpi ja fosforitaseen pitäisi olla negatiivinen. Kyseessä on siis byrokraattistekninen juttu, että miten taseet lasketaan. On helppo mieltää elintarvikkeiden alkutuotanto yhteen, oli sitten kyseessä kalastus, poronhoito tai peltoviljely.

Tähän asti Itämeriasiaa on käytetty poliittisena astalona punavihertävien antikapitalistien käydessä ristiretkeään. Nyt olisi tärkeää että nössöt suomalaiset pitäisivät edes hiukan puoliaan tässäkin asiassa. Suomea ja suomalaisia viedään kuin pässiä narussa.

Tuo "antikapitalismi" on suora lainaus Greenpeacen ja Euroopan Punavihreän liittouman julkaisuista.

Mitä se sitten tarkoittaakin.

Millähän saataisiin likasankojournalistit kiinnostumaan tähän Holman esilletuomaan ympäristötutkimuksen luotettavuuteen? Saisi sillä ympäristöviranomaiset aika metkaan valoon.

Make kirjoitti:Millähän saataisiin likasankojournalistit kiinnostumaan tähän Holman esilletuomaan ympäristötutkimuksen luotettavuuteen? Saisi sillä ympäristöviranomaiset aika metkaan valoon.

Epätoivoinen homma - noilla ympäristökoohottajilla on vanhat tutut toimittajat ja päinvastoin, ja jos menee esittämään ettei nuo pohjalla olevat tutkimukset pidä ollenkaan paikkanasa, toimittaja soittaa tuntemalleen ympäristökoohottajalle joka sanoo että tottakai pitävät ja homma on sillä selvä.

aurajokilaivuri kirjoitti:

Make kirjoitti:Millähän saataisiin likasankojournalistit kiinnostumaan tähän Holman esilletuomaan ympäristötutkimuksen luotettavuuteen? Saisi sillä ympäristöviranomaiset aika metkaan valoon.

Epätoivoinen homma - noilla ympäristökoohottajilla on vanhat tutut toimittajat ja päinvastoin, ja jos menee esittämään ettei nuo pohjalla olevat tutkimukset pidä ollenkaan paikkanasa, toimittaja soittaa tuntemalleen ympäristökoohottajalle joka sanoo että tottakai pitävät ja homma on sillä selvä.

Näin se menee. Pitäisi ymmärtää ja osata verkottua tuonnekin suuntaan. Ympäristöimmeiset on sen tehneet Sirola-opistossa aikanaan