-= Maatalous Foorum =-

On tota rapsia näemmä täällä etelässä paljonkin puimatta. Osa kasvustoista todella vihreitä.
Toi seulojen tukkiminen ihmetyttää...

Jari, mielestäni typpimäärä on liian iso ja siemenmäärä voisi olla vähän isompi, jolloin rypsi valmistui aiemmin ja eikä olisi niin rotevaa, suorakylvö sänkeen voi vaikuttaa kans kasvuaikaa pidentävästi (maa kylmenpää).
Erittäin kevyeeseen maahan en rypsiä laittaisi.
Petitan vaihtaisin apolloon, siinä on satotaso sama mutta apollo lujakortisempi.

"30 vuotta k.rypsin viljelyä opetellut"

Murtola_Lasse kirjoitti:Jari, mielestäni typpimäärä on liian iso ja siemenmäärä voisi olla vähän isompi, jolloin rypsi valmistui aiemmin ja eikä olisi niin rotevaa, suorakylvö sänkeen voi vaikuttaa kans kasvuaikaa pidentävästi (maa kylmenpää).
Erittäin kevyeeseen maahan en rypsiä laittaisi.
Pepitan vaihtaisin apolloon, siinä on satotaso sama mutta apollo lujakortisempi.

"30 vuotta k.rypsin viljelyä opetellut"

Omasta mielestä rotevuus pelkkää plussaa rypsissä, eritoten jos puinti venyy myöhäiseksi niin lakoinen kasvusto ei kuivu käytännössä ollenkaan enää myöhään syksyllä. Jarin lajike ilmeisesti petitaa jonka kyllä pitäisi olla parhaimmistoa erityisesti multaville mailla, ja korrenlujuudeltaan parhaimmistoa.

Jälkiviisaana voisi ajatella että typpeä liikaa. Suorakylvö plussaa kunhan saa kylvettyä oikeaan aikaan ja sopiva sade perään. Muokkaamalla saisi tasatiheän kasvuston mutta ei lisäsatoa -> turhaa työtä?
Ensivuodelle saatan kokeilla pienempää typpimäärää,tosin tämän vuoden kasvustossa saattaa olla viime vuodeltakin käyttämättä jääneitä ravinteita. Tosin tässä kohtaa lohkoa oli kevätruista ja se sai typpeä reilu 40kg/ha,kasvukaudesta paljon kiinni mikä hyvä milloinkin. Nytkään kasvustossa sinänsä vikaa,kelit vain prseestä ja olleet koko kesän.
Satoa tulee mitä tulee,ainakin alku vaikuttaa lupaavalta. Tarvitaan vain hyviä kelejä,tällaiset kahden,kolmen tunnin huonot puintijaksot ei paljoa riemastuta.

Kuva tältä illalta,kasvusto ko. kohdassa sen verran heikkoa että pysynyt pystyssä. Tuosta kun se vielä jämäköityy ja kaatuu kallelleen vajaa metrin korkeudelle,vastalakoon mielenkiintoista ajaa nihkeässä kasvustossa ilman pystyterää. Ei nimittäin tullutkaan toimitusta,milloin lie tulee

Jari kirjoitti:Jälkiviisaana voisi ajatella että typpeä liikaa. Suorakylvö plussaa kunhan saa kylvettyä oikeaan aikaan ja sopiva sade perään. Muokkaamalla saisi tasatiheän kasvuston mutta ei lisäsatoa -> turhaa työtä?
Ensivuodelle saatan kokeilla pienempää typpimäärää,tosin tämän vuoden kasvustossa saattaa olla viime vuodeltakin käyttämättä jääneitä ravinteita. Tosin tässä kohtaa lohkoa oli kevätruista ja se sai typpeä reilu 40kg/ha,kasvukaudesta paljon kiinni mikä hyvä milloinkin. Nytkään kasvustossa sinänsä vikaa,kelit vain prseestä ja olleet koko kesän.
Satoa tulee mitä tulee,ainakin alku vaikuttaa lupaavalta. Tarvitaan vain hyviä kelejä,tällaiset kahden,kolmen tunnin huonot puintijaksot ei paljoa riemastuta.

Minkälaisia satotasoja olet saanut rypsistä?
Itsellä pitkässä kasvustossa yleensä olut heikompi satotaso kuin lyhyemmästä.

^
...ja mitä olisikaan auttanut tautitorjunta Jarin tilanteessa?
ymmärsin että et sitä vakuutusta ottanut.

monilla on kuitenkin kokemusta rypsin tautitorjunnasta,
onko havaintoja että se toimii samalla korrensääteenä?
meillä kokemus vasta kuluneelta kesältä ja olin tyytyväinen.

kuokka kirjoitti:^
...ja mitä olisikaan auttanut tautitorjunta Jarin tilanteessa?
ymmärsin että et sitä vakuutusta ottanut.

En tiedä,jatkanut kesken olevaa kasvukautta vielä lisää

Mullakun keveitä tai eloperäisiä maita,rypsi kasvaa vartta melkoisen reilusti joten kesän ruiskutus täyden kukan aikaan vaatii ajo-opastimen ja leveän ruiskun. Traktorin kohdasta tulisi lähes "nollaruutu" kun lakoontuu, kaatuu juurineen??

Sadosta ei tietoa ennenkuin kaikki puitu,pellot ei parhaita muulta osin kuin kooltaan,kuitenkin kaks tonnia tavoitteena. Tuttu ehdotteli kahta ja puolta tonnia toisella lohkolla,kasvuston perusteella,viljellyt rypsiä jo kauan.
Tosiasia että ainakin mulla sato on se minkä myyn. Jos peltoon jää osa,kiloja on jakamassa hehtaareita joilta satoa ei ole korjattu. Etukäteen turha puhua kiloista kun ollaan näin hiton myöhäisessä syksyssä. Kolmatta vuotta rypsiä,eka vuosi oli 2004 eli sateisin vuosi aikoihin. Viime vuosi kuivin koskaan,sateet jäi kasvukaudella 30-40milliin. Näiden pohjalta tämä oli normaalimpi kasvukausi,vaikkakin erikoinen. Noista kiloja keskimäärin 1600kg ja 1800kg/ha,viime vuonna rypsiä 23ha.


Pitkästä aikaa aurinkoinen aamu,kunhan kuura sulaa niin pääsee puimaan jo ennen iltaa Kuivaaminen tekee tiukkaa pakkasella,13 tuntia satsi kuivurissa ja kosteus vieläkin noin 20%. Toissapäivän puinnit rypsit OLI kosteita. Tukkii alaseulaa edelleen,jokaisella säiliöllisellä putsattava pikaisesti. Lakopaikoista ei voi puida kuin päälimmäisiä,paljon jää peltoon vaikkei maata myöten olekaan,ei lähellekään,mutta niin vahva patja ettei kuivaa kunnolla. Lakopaikoista tulee kosteaa ja limaista tavaraa,suurin osa lakoista joten seula ei ehdi puhdistua kuivalla tavaralla.

Avaa kuokka toinen topic,kerro niistä tautitorjunta kokemuksista laajemminkin?

Sampolla uutena ratkaisuna rypsinpuintiongelmiin on leikkuupöydän eteen asennettava rypsijatke ->

Mutta on varmaan aika tyyris lisävaruste. Vaatii sitten pinta-alaakin jonkun verran. Selvittelitkö, vaatiiko pöydältä jotain ominaisuuksia, eli pitääkö olla tuo uudenmallinen pöytä pohjalla. Tuo voisi olla muutaman tilan yhteinen lisävaruste. Vaatii tietty samankokoiset pöydät.

Onkohan nämä 4 ja 5 kg/h siementä kiertokoe lukemia vai kylvön jälkeen laskettuja todellisia lukuja? Tiuha kasvusto, hoikat yksilöt valmistuvat nopeammin? Ei kai muutaman kilon lisäys suuri kustannus? Tiheä kasvusto tukahduttaa rikkakasvit.

rgsleo kirjoitti:Onkohan nämä 4 ja 5 kg/h siementä kiertokoe lukemia vai kylvön jälkeen laskettuja todellisia lukuja? Tiuha kasvusto, hoikat yksilöt valmistuvat nopeammin? Ei kai muutaman kilon lisäys suuri kustannus? Tiheä kasvusto tukahduttaa rikkakasvit.

Todellisia lukuja,hehtaarit ja siemenmäärä mitä meni. Mielestäni kasvusto just sopivaa em. siemenmäärillä MUTTA pitäisi itää melkoisen täydellisesti. Suorakylvössä aivan sama kuinka paljon siementä kylvää jos se jää olkien sekaan ja paikoitellen haukkaa peltoon piirua... Tämä tasaisuus suurin ongelma,normaalilla kylvötavalla kasvusto tasaisen hyvää näilläkin siemenmäärillä. Puhtaalla rapakkolohkolla oli hyvä ja tasainen lako,kasvusto hennompaa mutta ilmavaa,sato jäi kuitenkin alle kahteen tonniin/ha Itäminen oli tasaista kosteudesta johtuen,olkisimmissa kohdissa näkyi kuitenkin harvaa kasvustoa joissa voimakkaita yksilöitä-> ei hyvä. Itämisolot oli vain tänä keväänä yleisesti ottaen heikot mikäli siemen ei mennyt oikeaan osoitteeseen,idättävä sade tuli vasta vähän ennen kesäkuun loppua ja kylväessä hietikot rutikuivia.

Noihin Wilpon kuviin,taitaa olla suoraan Claasilta ostettu paketti kun sitä on Claasiin saanut aiemminkin,joko hydraulisella tai sähköisellä käytöllä. Mulla oli nyt viimeisillä rypsin puinneilla pystyterä,verraton kampe nihkeässä,vihreässä, puolilakoisessa ja lisäksi ylipitkässä rypsikasvustossa. Normikasvustoon terä hyvä apu muttei välttämätön.

Rapsin puinnissa sivuterä aivan ehdoton, koska varisee rypsiä herkemmin.

Löytyi ajankohtainen ketju vuodelta 2007, myöhälle on mennyt näköjään silloinkin.

Onko kellään konstia miten saisi Fahr-770 puimurista menemään rypsinkorret silppurinkin läpi näin nihkeänä syksynä? Muutama hehtaari olisi vielä jäljellä. Edellisellä poudalla viikko sitten, puimurin perä oli parikytä kertaa tukossa. Silppurin vastateriä poistettu, 5-jäljellä, rentta ei vaan putoa kohlimilta silppurille, vaan alkaa paalaamaan ja räikkä huutaa alvariinsa. Olisiko erillaisella puintivälillä tähän vaivaan vaikutusta, tai mikä auttaisi? Silppuria ei viitsisi pudottaa alaskaan, kun silputakin pitäisi, että saa muokattua.

Jos massa ei putoa alas, niin auttaako siihen sitten silppurin pudostuskaan pois pelistä. Mahtaako 770:ssä olla samanlainen silppurin ohjainpelti kuin 1080:ssä, sen kulmaa voisi koittaa säätää? 1080:n ohjeessa kehotetaan ottamaan runsasmassaisessa rypsikasvustossa kaikki vastaterät pois, yleensä on kyllä riittänyt joka toisen poisto.

IMSL kirjoitti:Löytyi ajankohtainen ketju vuodelta 2007, myöhälle on mennyt näköjään silloinkin.

Onko kellään konstia miten saisi Fahr-770 puimurista menemään rypsinkorret silppurinkin läpi näin nihkeänä syksynä?

Ota kaikki vastaterät pois, muuten ei onnistu. Itse tappelin justiin samaisen puimurin kanssa, poistin vastateriä ensin puolet, sitten jätin joka kolmannen ja lopulta oli enää 3 vastaterää. Tukkoon meni. Sitten kun otin kaikki vastaterät pois, sai päästellä kuinka lujaa halusi.

Tappelin Petitan puinnissa toissa vuonna. Tuossa lajikkeessa korsi ei vissiin valmistu oikein "koskaan" ja oli vihreää puidessa, vaikka muuten oli valmista. Viime vuosi meni ongelmitta (silppurin osalta), kun otin vastaterät heti pois. Tänä vuonna ei onneksi olekaan rypsiä.

Kyntö onnistui Kvernen auroilla ihan hyvin, vaikka sitä massaa vähän peltoon tuleekin. Rypsin korsi ei sillä tavalla takerru, niinkuin oljet. Tai no niissä kohdissa oli ongelmia, kun peltoon oli jäänyt puimurin tukkeutumisen takia niitä isoja kasoja.