-= Maatalous Foorum =-

Onko kokemuksia millaista on ylivuotisesta haaparangasta tehty hake?

rgsleo kirjoitti:Jelppasin tuttua, Pääsiäisen alla, ajamalla satakunta kappaletta haapatukkia metsästä laanille. Olivat järeitä, pituus- mitat 34 ja 46 sekä muutama 23. Menevät jääkiekkomaila tarpeiksi.

Jaahas , Latviasta toivat tuohonkin käyttöön muutama vuosi sitten. 4-500 kuutiohinnalla, vaan nyt suomessa halvimmat hinnat.

Valitsin tuon 15.
Juuri äsken myin tämän talven surullisten hankintojen puut metsäliittoon ja JOS olisi ollu aikaa hakea vielä poistettavaksi aiotut haavat ja JOS niitä olisi ollu yli 10 m3, niin hinta OLISI ollut 25€.

Omien hakkuiden jälkeen tuli 10 vuotta sitten helsingistä tänne muuttanut miekkonen kyselemään koivupuuta polttopuuksi. Piti tyhmänä kun ehdottelin ylivuotista sekapuukasaa joka ollut peitettynä. Kaiken muun paitsi koivun poltto on ajanhukkaa...

Tähän liittyvää kirjaviisautta, Maatalouskalenterista, vuodelta 1933. Jos lämpöarvo 1 kuutiometrille koivuhalkoa merkitään 100:lla, niin on mäntyhalkojen lämpöarvo 1m3 kohden 84, haapahalkojen 81, kuusihalkojen 75. Puut on edelletetty huolellisti pinotuiksi ja kosteuspitoisuus 30%:ksi, jonka suuruinen se tavallisesti on. Kaikkien puupolttoaineiden lämpöarvo on mitä ratkaisevimmin riippuvainen niiden kosteuspitoisuudesta; niinpä kosteuspitoisuuden lisääntyessä 30:stä 60%:iin lämpöarvo laskee puoleen!

Niinhän sitä sanotaan ettei vettä kannata puissa polttaa.

Mikäs mahtaa olla terveen pystypuun kosteuspitoisuus, varmaan eroja on lajeittain mutta noin suurinpitein?

Radon kirjoitti:Mikäs mahtaa olla terveen pystypuun kosteuspitoisuus, varmaan eroja on lajeittain mutta noin suurinpitein?

Kosteus vaihtelee eri vuoden aikoina, eli lehtipuissa suurin vaihtelu, koivu 36-50 %, (huhti-toukokuussa suurin ja heinäkuussa 36), muissa lehtipuissa vähän enemmän, - havupuu n. 53 %.

Kosteus vaihtelee eri vuoden aikoina, eli lehtipuissa suurin vaihtelu, koivu 36-50 %, (huhti-toukokuussa suurin ja heinäkuussa 36), muissa lehtipuissa vähän enemmän, - havupuu n. 53 %.[/quote]

Kuivaa puuta siellä pohjoisessa.
Kuivauskurssilla opin jotta esim.sahatuore mänty sydän 30-60 ja pinta 70-250 % luokkaa
Tuo 250% vaatinee uittoa sekä latvapölkkyä

Nuo kosteusprosentit katsoin TTS:n julkaisuja 398/Helsinki 2006, 61 sivua- tosin siihen kuuluvat klapien ja raaka-aineiden testaukset oli tehty keski-suomessa. Hyvä julkaisu ja havainnolliset tulokset riittävän kansantajuisesti esitettynä - suosittelen klapivalmistajille!
Se on tosi, että täällä pohjoisessa tukkipuut ovat varmaankin kuivempia, iso havupuuhan on keskeltä hyvinkin kuiva ja kehältä sitten kosteutta enemmän - siellä varmaankin virtaa ne elinnesteet.
Puun kosteus ei kai voi mennä yli 100 %? Sehän on silloin pelkkää vettä .

Niin, sydänpuuhan on elotonta puuainesta, eli siellä ei tällöin mikään "virtaa". Nesteet yms yhteyttämistuotteet kulkevat puun ja kuoren välissä.

Tuollaiseen minä olen uskonut, marraskuussa 2000 käyty kuivauskurssi.

MB TRAC kirjoitti:Tuollaiseen minä olen uskonut, marraskuussa 2000 käyty kuivauskurssi.

Pikkaisen on erikoinen tapa laskea. Enpä ole ennen tuollaiseen laskutapaan törmännyt, jossa ilmoitetaan paljonko vettä on kuiva-aineeseen verrattuna. Kuitenkin puhutaan vesipitoisuudesta. Kyllä yleensä kosteusprosentilla tarkoitetaan veden määrää kokonaismassasta.

Lätkämaila haapatukki 34e/kiinto, latvakuiduista 26 Ts. vähemmällä vaivalla ja suuremmalla "saannolla" kokopuuna, hieman pätkien hakerankana, olis näistä komeista terveistä haapapölleistä jäänyt suurempi tili... metsänomistajalle...