-= Maatalous Foorum =-

Rubinjo kirjoitti:Syysvehnällä samaista ilmiötä parin vuoden takaa. Lisäks muistan jonkun kertoneen täällä tai agronetin puolella samanlaisista kokemuksista. Aineiden edustajat selittävät aina tällaset jäämähommina yms. Pakko siinä on olla joku tressitekijä yms. mistä kasvi ottaa nokkiinsa. Itse en aja talvituhoaineita:D enää. Täytyy kysellä jospa joku asioista perillä oleva antais asialle järkevän selityksen.

Täytyy soitella myyntimiehille ja tiedustella asiaa. Tosiaan annostus täysin ohjeiden mukainen Amistar 0,4 L + Topsin M 0,2 kg. Ruisku oli täysin tyhjä, letkuja myöten. Oman muistikuvan mukaan pesty roundup ruiskutuksen jälkeen, kuten yleensä. Toisen ruiskutankillisen jälki on yhtä tuhoutunut kuin ensimmäisenkin. Tästä ajattelin, että rounduppi jäämiä ei ole tankista ollut.
Tulevan kasvukauden suunnitelmassa on rukiin tautiaineena Amistar 0,4 L + Zenit 0,3 L. Mahtaako enää uskaltaa laittaa tällaistakaan annosta jos tarvii etsiä korvaava.

Wilpo kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:Syysvehnällä samaista ilmiötä parin vuoden takaa. Lisäks muistan jonkun kertoneen täällä tai agronetin puolella samanlaisista kokemuksista. Aineiden edustajat selittävät aina tällaset jäämähommina yms. Pakko siinä on olla joku tressitekijä yms. mistä kasvi ottaa nokkiinsa. Itse en aja talvituhoaineita:D enää. Täytyy kysellä jospa joku asioista perillä oleva antais asialle järkevän selityksen.

Tulevan kasvukauden suunnitelmassa on rukiin tautiaineena Amistar 0,4 L + Zenit 0,3 L. Mahtaako enää uskaltaa laittaa tällaistakaan annosta jos tarvii etsiä korvaava.

Tuo Coctail sieltä parhaasta päästä näistä hiukan vanhemmista,oli käytössä muutamana vuotena. Tuolla Amistarin määrällä korsikin valmistuu joskus,alkuaikojen litralla oli korsi vihreänä pitkään. Em. seoksella olen saanut parhaan sadon koskaan,samoin yleisesti ottaen parhaita kokonaissatoja. Nykyään ei voi noita Storbeja käyttää vaikka olisivat toimivia aineita,toimivat liiankin hyvin eli olki ei lahoa. Mikäli sullakin aikomusta kevytmuokata jotain lohkoja,kannattaa miettiä tarkkaan tautiainevalintaa että olki murenee seuraavana keväänä.

Uusiksi taitaa mennä. Ei ole kuvaa laittaa tähän hätään, mutta...

Märkyys haittasi jo kylvöjä, osa kylvettiin suoraan sänkeen ja osa kertaalleen hankmotettuun pintaan. Ihmeellisiä raitoja jo syksyllä, osa kylvettiin ruista rukiin päälle, osa vehnämaahan. Monessa kohtaa näkyi selvästi puintijälki huonompana alueena oraassa. Maat ovat hiuesavimaita, luulen että hukkuivat veden paljouteen jo syksyllä.

Täällä päin (v-suomi) ei kannata kylvää märkään savimaahan syysviljoja, eikä myöskään suorakylvönä. Paras tulos tähän asti on tullut kynnettyyn kuivaan maahan kylvetyllä rukiilla, tosin hankmotuskertoja oli ainakin viisi....maa nimittäin kuivuu pääkallon kokoisiksi kokkareiksi, jotka eivät ole paljon kiveä pehmeämpiä.

Kyselin kevätrukiin siementä, Juuso-ruis maksaa 650 e/tn + alv ja kasvuaika n. 3 vko pidempi. Taitaa olla helpompi ajella Roundupit kasvustoon ja kylvää ohraa päälle. Pari viikkoa kun katselee niin on saunakukatkin sillä asteella, että selviää rikkaruiskutuksista samalla...

Siis tuo on ollut itsellä koko ajan mielessä: Kaikki on tehty, vähän typpeä, forsfori kunnossa, mahdollisimman hyvä kylvö ja sitten talvituhoruiskutus Bassolla / Topsin M:llä Amistarilla - ihan kaikkea on "tieteellisesti koetettu". Sitten tulee laitetuksi semmoinen lokakuun alun pala, että no laitetaan nyt tuohon ilma apparia ja äestettyyn sänkeen tai kerran yliajettuun kynnökseen, menee se pieleen kumminkin, ja kas kummaa, se ruokoton kylvös on ollut ainoa, joka selviää kesään asti !

Ruis tosiaan kärsii lumihomeesta meilläkin, jos on märkää kinosta talvella viikonkin verran päällä, mutta siitä selviää lajikevalinnalla, Anna, Riihi ja Elvi eivät ole olleet moksiskaan, mutta Amilo(*) 100%:sti aina valkoista sienirihmaa täynnään, samoin Matador oli hiukan enempi herkkä.

En tiedä, mutta minusta myös tuntuu, että en taidakaan enää syysvehnille tuota talvituhoruiskutusta tehdä, tulee liian kalliiksi äestää nurin tällainen peitattu-sertifioitu-kylvetty ja kalliilla tautiaineella ruiskutettu pelto keväällä.

Edit:
(*) Juu Amilo on Etelä-Ruotsissa kovasti kehuttu, ja olihan sinä se hyvä puoli, että se kesti sateita ja oli isojyväinen ja leivontalaadultaan erinomainen - jos siis eli talven yli. Luin juuri Ruotsin puolen tuloksia, ja siellä se Amilo on vielä kovin yleinen ja suosittelevat myöhöistä kylvöä. Mutta kevätahava edelleenkin on Amilolle myrkkyä.

-SS-

Eli miten siellä Lohjalla rukiin kävi ? Tänä vuonna ei ainakaan lumipeite kauan oraita kiusannut, samoin kevät pakkanen oli vain muutamana yönä (tosin vieläkin pikku halloja). Itsellä suorakylvetyt on niin epätasaisia, että ei kannata säästää. Mikä on paras konsti tuhota : muokkaus vai glyfo-ruiskutus.

dbrown kirjoitti:Eli miten siellä Lohjalla rukiin kävi ? Tänä vuonna ei ainakaan lumipeite kauan oraita kiusannut, samoin kevät pakkanen oli vain muutamana yönä (tosin vieläkin pikku halloja). Itsellä suorakylvetyt on niin epätasaisia, että ei kannata säästää. Mikä on paras konsti tuhota : muokkaus vai glyfo-ruiskutus.

Glyfo ilman muuta. Varmasti tulee haittaa jos vähänkin vihreetä näkyvissä.

tabuuni kirjoitti:
Kyselin kevätrukiin siementä, Juuso-ruis maksaa 650 e/tn + alv ja kasvuaika n. 3 vko pidempi. Taitaa olla helpompi ajella Roundupit kasvustoon ja kylvää ohraa päälle. Pari viikkoa kun katselee niin on saunakukatkin sillä asteella, että selviää rikkaruiskutuksista samalla...

Mä jätin juusoa siemeneksi mutta onneks otin idätyskoe ja itävyys on tosi heikko, jotain home tai sieni tauti on vieny itävyyden. Laskin vähn ton juuson kannatavuus verratuna esimerkiks kauraan. Tulin siihen tulokseen et mun tapauksessa kannataa viljellä kauraa ennemin ku juusoa. Voi olla et tein väärän ennustuksen, mutta kuka uskoi vuosi sitten et hinnat nousi näin paljon?

Heikoilta näyttää vehnät. Mutta sanokaapa voiko siihen päälle kylvää kevätvehnää aivan normaalisti, vaikka paikoin olisi alla hyväkin syysvehnäkasvusto, vai onko lopetettava kaikki ennekuin kylvää uutta päälle?

No rukiit on Varsinais-Suomessa, ei ole Lohjan tilanteesta paljon käsitystä, kyllä, ovat elossa ja alkaneet aikmoiseen kasvuun; Elvi on erittäin talvenkestävä, muutaman vuoden kokemuksen perusteella.

Magnifik syysvehnä on hieman ruskettunut - toisaalta naapurien syysvehnät ovat erinomaisen hyviä. Ja kylvin sen Magnifikin sänkimuokkaukseen pahnan sekaan ja peittaamattomalla ja ilman apulantaa , näin ollen pitääkin sen olla rasittuneen näköstä.

-SS-

koira kirjoitti:Heikoilta näyttää vehnät. Mutta sanokaapa voiko siihen päälle kylvää kevätvehnää aivan normaalisti, vaikka paikoin olisi alla hyväkin syysvehnäkasvusto, vai onko lopetettava kaikki ennekuin kylvää uutta päälle?

Kannattanee ajella glyfolla jos sieltä täältä vihertää, muuten tahtoo tulla sekulia kun kasvuajat kuitenkin eroaa.

Radon kirjoitti:

koira kirjoitti:Heikoilta näyttää vehnät. Mutta sanokaapa voiko siihen päälle kylvää kevätvehnää aivan normaalisti, vaikka paikoin olisi alla hyväkin syysvehnäkasvusto, vai onko lopetettava kaikki ennekuin kylvää uutta päälle?

Kannattanee ajella glyfolla jos sieltä täältä vihertää, muuten tahtoo tulla sekulia kun kasvuajat kuitenkin eroaa.

Aika vähän viime vuonna erosi kasvuaika. Muistaakseni ihan heti sai alkaa puida kevävehniä kun oli syysvehnät saanu. Riippuu vuodesta kai.

koira kirjoitti:

Radon kirjoitti:

koira kirjoitti:Heikoilta näyttää vehnät. Mutta sanokaapa voiko siihen päälle kylvää kevätvehnää aivan normaalisti, vaikka paikoin olisi alla hyväkin syysvehnäkasvusto, vai onko lopetettava kaikki ennekuin kylvää uutta päälle?

Kannattanee ajella glyfolla jos sieltä täältä vihertää, muuten tahtoo tulla sekulia kun kasvuajat kuitenkin eroaa.

Aika vähän viime vuonna erosi kasvuaika. Muistaakseni ihan heti sai alkaa puida kevävehniä kun oli syysvehnät saanu. Riippuu vuodesta kai.

3 viikkoa näytti olleen puintiajassa eroa Urholla Ja Zebralla viime syksynä.

Mitäs toimenpiteitä olette tehneet rukiille tämän kevään aikana? Itselläni kevätlannoitus on tehty mutta ruiskutuksia ei. Yleensä olen ruiskuttanut rikka-aineen ja CCC:n rukiille jo toukokuun alkupuoliskolla mutta nyt on aineet vielä paketissa. Tämänvuotinen ruismaa oli liian pehmeä ruiskuteltavaksi huhti-toukokuun vaihteessa ja nyt ei ole ollut pitkään aikaan kelejä. Hirveiden yöpakkasten välissä tuulisia päiviä, ei oikein suosiollista ruiskutusaikaa...

turkki kirjoitti:Mitäs toimenpiteitä olette tehneet rukiille tämän kevään aikana? Itselläni kevätlannoitus on tehty mutta ruiskutuksia ei. Yleensä olen ruiskuttanut rikka-aineen ja CCC:n rukiille jo toukokuun alkupuoliskolla mutta nyt on aineet vielä paketissa. Tämänvuotinen ruismaa oli liian pehmeä ruiskuteltavaksi huhti-toukokuun vaihteessa ja nyt ei ole ollut pitkään aikaan kelejä. Hirveiden yöpakkasten välissä tuulisia päiviä, ei oikein suosiollista ruiskutusaikaa...

Samalla mallilla on rukiit täälläkin. CCC:t varattuan ruiskutukseen, mutta näyttää rukiit karkaavan jo liiian pitkäksi CCC:n ruiskutukselle. Mikäli säät nyt suosii (pakkanen pysyy ensi yön loitolla ja aamupäivän olisi satamatta), niin huomenna olisi tarkoitus lähteä kiertämään ruismaat rikkaruiskutuksella. CCC:n lisäys on vielä ???, voi olla että menee jo hukkaan, jos ajaa. Pitää sitten yrittää kakkosruiskutukseen satsata korrensäädettä, jospa se olisi riittävä.
Sinänsä ruismaat ovat talvehtineet kohtuullisen hyvin, heikkoja kohtia ~10% kokonaisalasta.